Kolo kalliossa on tieteen ja historian maailmanperintö

Silloin 15 vuotta sitten perjantaina 15.7.2005 jännitimme meillä viestinnässä tiedotteet ja verkkosivut valmiina, otetaanko Struven ketju Unescon listoille. Saimme odotetun puhelinsoiton – sen jälkeen kaikki onkin historiaa.

Kolo harmaassa kalliossa kertoo historiallisesta kolmiomittausketjusta, joka tunnetaan nimellä Struven ketju.
Kolo kalliossa on osa tieteen historiaa, maailmanhistoriaa ja huippututkimusta.
Kuva:
Maanmittauslaitos, Lantmäteriverket

Kuulin Struven ketjusta ensimmäisen kerran 2004, kun ketjua haettiin Unescon maailmanperintölistalle. Sattumalta – niin kuin usein asioista kuulee – tällä kertaa Pasilan asemalla. Olin nousemassa junaan, jolla Tätilän Pekka saapui. Pekka huikkasi mennessään:

”Ai niin, me ollaan hakemassa Struven ketjua Unescon maailmanperintöluetteloon.”

Struven ketjuun tutustuin paremmin vasta muutamia vuosia sitten, kun Jyrki Puupponen hyppäsi Tätilän saappaisiin ja aloitti Suomen Mr. Struvena. Sain tehtäväkseni vastata Struven ketjusta hänen rinnallaan myös maailmanperintökohteiden hallituksessa.

Kolmiomittausketju kulkee 10 maan läpi

Struven ketju on oikealta nimeltään venäläis-skandinaavinen astemittausketju. Se on kolmioista muodostettu mittajono, jolla on mitattu maan kokoa ja muotoa. Mittauspisteitä oli kaikkiaan vajaa 300 ja niiden tarkkuus on ollut meillä Suomessa niin hyvä, että näitä pisteitä on voitu käyttää kartoituksen perustana.

Ketjun pisteitä on 10 maan alueella Pohjoiselta jäämereltä Mustallemerelle. Alun perin mittausketju kulki kahden valtion eli Venäjän ja Ruotsi-Norjan läpi.

Georg Wilhelm von Struve oli saksalaissyntyinen tähtitieteilijä, joka työskenteli Tarton yliopistossa. Hän oli tutkija, jota kiinnosti maan muoto ja koko. Hän halusi tarkentaa tai tarkistaa, pitivätkö 1700-luvulla tehdyt mittaukset maan muodosta paikkansa.

Struve oli myös taitava neuvottelija: sai Venäjän tsaarilta rahat koko urakkaan. Ei mikään pikku-urakka, mittaus kesti kaikkiaan 40 vuotta. Hän neuvotteli myös Ruotsi-Norjan mukaan, jotta mittausketjusta tuli riittävän pitkä. Nykyisin hän olisi projektipäällikkö ellei hankejohtaja.

Struven ketju on oman aikansa huippututkimusta

Unescon maailmanperintökohteelle tulija näkee mahtavien maisemien keskellä pelkän kolon kalliossa. Tämä kolo on osoitus aikansa huippututkimuksesta, tieteestä ja maailmanhistoriasta, jota on tehty keskellä korpea 200 vuotta sitten.

Suomessa suojeltuja maailmanperintökohteita on kuusi: Mustaviiri, Porlammi, Oravivuori, Alatornion kirkko, Aavasaksa ja Stuorrahanoaivi.

Tarkkaan mitatulla 2 800 kilometriä pitkällä Struven mittausketjulla tehtiin tiedettä, ja se palveli vielä yli 100 vuotta myöhemmin pienimittakaavaisten karttojen laadinnassa.

Kolo kalliossa on osa tieteen historiaa, maailmanhistoriaa ja huippututkimusta. Ja me Maanmittauslaitoksessa olemme osa Unescon maailmanperintöperhettä.

 

Pirkko Yliselä
Maailmanperintökoordinaattori, Struven ketju

 

Struven ketjun maailmanperintökoordinaattori Pirkko Yliselä.
Kuva: Maanmittauslaitos

_______________________________________________________________________________________

Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita. Voit keskustella aiheesta kirjoittamalla blogiin kommentin sivun alareunassa. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Kommentit

Rajattu HTML

  • Sallitut HTML-tagit: <a href hreflang> <em> <strong> <cite> <blockquote cite> <code> <ul type> <ol start type> <li> <dl> <dt> <dd> <h2 id> <h3 id> <h4 id> <h5 id> <h6 id>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Uusimmat uutiset ja blogit