Kymenlaakson, Etelä- ja Pohjois-Karjalan kiinteistöjen tieoikeuksien sijainnit selvitetty

Maanmittauslaitos on perusparantanut kiinteistörekisteriä Kymenlaakson, Etelä- ja Pohjois-Karjalan kuntien osalta. Nyt maakuntien kiinteistöjen tieoikeuksien olemassaolon ja sijainnin selvittäminen on helpompaa. Kiinteistöjen tieoikeuksia ei enää tarvitse etsiä arkistojen kätköistä, sillä niiden sijainti löytyy kiinteistörekisterikartalta.

Vasemmalla toimituskartta vuodelta 1975 ja oikealla kiinteistörekisterikartta vuodelta 2019.
Vasemmalla toimituskartta vuodelta 1975 ja oikealla kiinteistörekisterikartta vuodelta 2019.

–  Työ on edellyttänyt Kymenlaakson noin 87 000:n, Etelä-Karjalan noin 70 000:n ja Pohjois-Karjalan noin 111 000:n kiinteistörekisteriin merkityn kiinteistön tietojen tarkistamista, kertoo rekisteripäällikkö Mauno Pyykönen Maanmittauslaitoksesta.

Samassa yhteydessä myös muut kiinteistörekisteriin merkityt rasitteet ja käyttöoikeudet on tarkistettu. Lisäksi kiinteistöjen rajojen sijaintia on korjattu, jos käsillä on ollut luotettavampaa tietoa rajan paikasta.

Maanmittaustoimituksissa kiinteistöille perustetut kiinteistöjen väliset kulkuoikeudet on siirretty vanhoilta toimituskartoilta kiinteistörekisterikartalle. Siirrossa merkintä on muutettu käyttöoikeusyksiköksi, jolloin se sai yksilöivän tunnuksen ja sijainnin kiinteistörekisterikartalla.

–  Kiinteistölle kulkemiseen tieoikeuden olemassaolo ja sijainti on tärkeä tieto. Näiden asioiden selvittäminen maanmittausarkistosta on voinut olla hyvinkin työläs ja aikaa vievä homma. Nyt tieoikeuden olemassaolo ja sijainti näkyy kiinteistörekisterikartalta, kertoo Pyykönen.

Jo miljoonan kiinteistön tieoikeudet on selvitetty

Kiinteistöjen välisten tieoikeuksien esittäminen kiinteistörekisterikartalla täydentää yksityisteiden tieoikeusverkoston kattavaksi. Jo aikaisemmin kiinteistörekisterikartalle on rekisteröity yksityistiet, joihin on perustettu tiekunta. Näitä tiekunnallisia yksityisteitä on Suomessa noin 56 000 kappaletta, joista Kymenlaaksossa noin 1 700, Etelä-Karjalassa noin 1 900 ja Pohjois-Karjalassa noin 3 800 kappaletta.  

Maanmittauslaitoksen rekisterinpidossa on noin 2,3 milj. kiinteistöä, joista noin miljoonan tieoikeudet on nyt selvitetty kiinteistörekisterikartalle. Nykyisillä resursseilla kestää vielä noin 8 vuotta, ennen kuin työ on saatu valmiiksi koko Suomen alueelta.

Maanomistajat mukana auttamassa

Maanmittauslaitos käynnisti vuosituhannen alussa työn kiinteistörekisterin ja kiinteistörekisterikartan perusparantamiseksi.

–  Kiinteistörekisterikartan rajojen sijaintia parannettiin aluksi signaloimalla rajamerkkejä. Myös maanomistajat osallistuivat kiitettävästi tuohon työhön rakentamalla signaaleiksi muovisia ristejä rajamerkkien päälle. Ilmakuvilta näkyvien signaalien avulla rajamerkeille saatiin mitattua tarkka sijainti kiinteistörekisterikartalle, kertoo Pyykönen.

Satelliittipaikannuksen yleistyttyä signalointeja ei juurikaan enää tehdä. Maanmittareilla on nyt käytössä satelliittipaikannuslaitteet, joilla rajamerkin sijainti voidaan mitata tarkasti. Tällä hetkellä kiinteistörekisterikartan kaikista rajamerkeistä yli 70 prosentilla on tarkka sijainti. Asemakaavoitetulla alueella kaikilla rajamerkeillä on tarkka sijainti.

Kiinteistörekisterikartalla on kuitenkin edelleen suuri määrä rajamerkkejä, joilla ei ole mitattu tarkkaa sijaintia. Nämä rajamerkit on jouduttu sijoittamaan kiinteistörekisterikartalle vanhojen maanmittaustoimitusten karttojen ja ilmakuva-aineiston avulla. Kiinteistörekisterikartassa on siten alueita, joissa tilanne maastossa ja kiinteistörekisterikartalla eivät vastaa toisiaan.

Kiinteistörekisterikartta hyvä renki, huono isäntä

Kiinteistörekisterikartta on kiinteistörekisteriä täydentävä niin sanottu indeksikartta, jonka tarkoituksena on yleispiirteisesti kuvata voimassa oleva kiinteistöjaotus tietyllä alueella. Kiinteistörekisterikartta ei osoita kaikilta osin kiinteistön todellista ulottuvuutta, eikä sille voi vahingonkorvausvastuun kannalta asettaa ankaria luotettavuusvaatimuksia. Kiinteistön tarkka alueellinen ulottuvuus selviää toimitusasiakirjoista ja maastosta.

–  Esimerkiksi metsänhakkuuta ei tule suorittaa pelkästään kiinteistörekisterikartan tietojen avulla. Rajan paikka tulee aina varmistaa maastossa etsimällä rajan paikkaa osoittavat rajapyykit, Pyykönen muistuttaa.

Mikäli rajapyykki on kadonnut ja rajan paikka halutaan selvittää, kiinteistön omistaja voi hakea Maanmittauslaitokselta rajankäyntitoimitusta. Rajankäyntitoimituksessa rajan paikka selvitetään ja kadonneen pyykin tilalle rakennetaan uusi pyykki.

Joukkoistamalla rajat selkeämmiksi

Maanmittauslaitoksen tavoite on parantaa kiinteistörekisterikartan rajojen luotettavuutta. Yksi vaihtoehto on joukkoistaminen eli kansalaisten ottaminen mukaan rajamerkkien sijaintitietojen tarkentamiseen. Tätä mahdollisuutta on alettu selvittää Maanmittauslaitoksessa.

Todennäköistä on, että älypuhelimien avulla päästään muutaman vuoden kuluessa alle metrin sijainnin paikannukseen, jolloin älypuhelinta voitaisiin käyttää kiinteistörajojen sijainnin määrittämisessä tai varmentamisessa.

–  Tuolloin kiinteistönomistajia ja metsäammattilaisia voitaisiin kannustaa tarkistamaan kiinteistörajojensa sijainti älypuhelimen tai muun tarkan paikantamislaitteen avulla. Mikäli kiinteistörajakartalla olevan rajapyykin sijainti ei täsmää puhelimen ilmoittamaan sijaintiin, puhelimella voisi mitata pyykille koordinaatit, ottaa kuvan ja lähettää tiedot Maanmittauslaitokseen. Maanmittauslaitoksessa tutkittaisiin, täsmäävätkö tiedot maanmittaustoimitusten ja ilmakuvan tietoihin ja jos täsmäävät, niin rajapyykin sijainti korjattaisiin, Pyykönen selventää.

Kiinteistötietojen käyttö helpottuu

Kiinteistörekisterin ja kiinteistörekisterikartan perusparannuksen myötä kiinteistöjen tiedot ovat paremmin saatavilla ja havainnollisempia. Tämä vähentää asiakaspalvelun tarvetta ja helpottaa myös maanmittaustoimitusten tekemistä. Tiedot löytyvät lähes aina suoraan rekistereistä, eikä niitä tarvitse enää etsiä maanmittaustoimitusten arkistoasiakirjoista.

Kiinteistörekisterikartan tietoja käytetään laajasti etenkin maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa sekä metsätaloudessa. Suomessa tehdään vuosittain 60 - 70 000 kiinteistönluovutusta. Ote kiinteistörekisteristä ja kiinteistörekisterikartasta ovat keskeisiä asiakirjoja luovutussopimuksia tehtäessä.

Maanmittauslaitoksen asiointipalvelussa kiinteistön omistaja pääsee katsomaan omistamiensa kiinteistöjensä tietoja, muun muassa kiinteistön sijaintitietoja yhdessä maastotietojen tai ilmakuvan kanssa. Kiinteistöjen sijaintitiedot ovat myös kaikkien kansalaisten katsottavissa Maanmittauslaitoksen Karttapaikan kautta.

Lisätietoja

Rekisteripäällikkö Mauno Pyykönen, 040 015 0745, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

Uusimmat uutiset ja blogit