Laserkeilauksen huippuyksikön tuloksilla merkittävä vaikutus yhteiskuntaan

Laserkeilauksen huippuyksikön tieteelliset saavutukset ovat tuottaneet paljon hyvää: kaupalliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset kantavat kauas. Huippuyksikkö kehitti etenkin metsätalouteen ja rakennettuun ympäristöön liittyviä innovaatioita.

Kaksi tutkijaa kävelemässä reppukeilaimet selässä.
Huippuyksikön tutkijat kehittivät uusia versioita reppukeilaimesta.
Kuva:
Juha Hyyppä

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen (FGI) johtama laserkeilauksen huippuyksikkö toimi vuosina 2014 - 2019. Huippuyksikössä olivat mukana lisäksi Helsingin ja Oulun yliopistot sekä Aalto-yliopisto. Suomen Akatemian rahoittama huippuyksikkö koulutti 30 uutta professoria 12 eri yliopistoon tai tutkimuslaitokseen, 24 tohtoria ja saman verran maistereita. 

Yksi Huippuyksikön tohtoreista on Joanne White, joka väitteli Helsingin yliopistosta. Hän on yksi viitatuimmista tutkijoista viime vuosikymmenen tieteellisten saavutustensa vuoksi. White on edistänyt muun muassa laserkeilauksen käyttöä metsäinventoinnissa.

Huippuyksikkö julkaisi yli 400 tieteellistä julkaisua, joista useat ovat olleet alallaan merkittäviä, ahkerasti luettuja, runsaasti viitattuja ja jopa palkittuja huipputason julkaisusarjojen artikkeleita. Menestystä kuvaa hyvin muun muassa Remote Sensing -lehden vuosikymmenanalyysi, joka arvioi Paikkatietokeskuksen ja Helsingin yliopiston julkaisut lehdessään laadukkaimmiksi. Se tarkoittaa, että niihin oli tehty eniten viittauksia per julkaisu. 

Huippuyksikön tutkijoista koostuneet kirjoittajaryhmät jättivät taakseen maailman huippuyliopistojen lisäksi NASA:n ja NOAA:n eli Yhdysvaltojen sää- ja valtamerentutkimusorganisaation kaltaisia kansainvälisesti tunnettuja tutkimuslaitoksia ja viranomaistahoja. 

Huipputeknologiaa ja avointa tiedettä

Teknologian osalta Laserkeilauksen huippuyksikkö on edistänyt muun muassa uutta laserkeilauksen elektroniikkaa, uusia laserkeilausmenetelmiä ja -järjestelmiä sekä liikkuvan kartoituksen mahdollistavan reppulaserkeilaimen kehitystä. Tutkijat kehittivät ja testasivat myös autonomiseen ajamiseen perustuvia ja mini-UAV-pohjaisia laserkeilausmenetelmiä. Huippuyksikkö on edistänyt rakennetun ympäristön virtualisointia ja mallintamista sekä täsmämetsätalouden ratkaisuja.  Lisäksi huippuyksikkö on kouluttanut laserkeilauksen metsäosaajia japanilaisessa Shinshun yliopistossa.

– Uusilla tutkimus- ja kartoitusmenetelmillä sekä metsätalousdatan tarkentumisella on merkittävä taloudellinen vaikutus: esimerkiksi metsäisessä Suomessa metsäteollisuuden säästöt voivat uuden täsmämetsäteknologian myötä yltää useisiin satoihin miljooniin euroihin. Huippuyksikkö on merkittävästi edistänyt metsäteollisuuden Tehokas puuhuolto 2025 -visiota, jossa tavoitellaan 30% tehokkaampaa puun arvoketjua, kertoo Huippuyksikköä johtanut Juha Hyyppä Paikkatietokeskuksesta.

Huippuyksikkö on edistänyt tieteen ja tutkimusdatan avoimuutta ennennäkemättömän hyvin. Professori Hannu Hyypän vetämä Aalto-yliopiston ja Paikkatietokeskuksen yhteinen MeMo-tutkimusryhmä sai ensimmäisen kansallisen avoimen tieteen palkinnon vuonna 2019. Paikkatietokeskus oli opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimuksen mukaan Suomen tutkimuslaitoksista edistynein avoimessa tieteessä

Onnistuneita tieteen ja yritysmaailman kohtaamisia

Huippuyksikön tulokset poikivat myös kymmeniä kaupan ja liiketalouden alan julkaisuja. Projektin tuloksilla on ollut merkittävä ja suora kaupallinen ja yhteiskunnallinen vaikutus: huippuyksikön aikana syntyi kymmenen spin-offia, jotka työllistävät nykyisin lähes sata henkeä. 

– Huippuyksikön yhteiskunnalliset ja tieteelliset vaikutukset kantavat vielä kauas, jopa vuosien tai vuosikymmenten päähän. Jopa hyvin merkittävien teknologian ja tieteen murrosten lopulliset vaikutukset yhteiskuntaan ja tieteen kehitykseen ovat usein todettavissa vasta vuosien ja joissain tapauksissa vuosikymmenten viiveellä, Juha Hyyppä toteaa.

Tiede ja taide yhdistyivät, tulos yllätti kaikki suosiollaan

Laserkeilailauksen huippuyksikön tieteelliset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset saavutukset ovat omaa luokkaansa, mutta varsinaiseksi yllättäjäksi kohosi yksi Helsingin Yliopistossa tehty väitöskirja, ja etenkin väitöskirjan aihepiirin tunnetuksi tehnyt musiikkivideo. 

Arvostettu Science-tiedelehti järjestää vuosittain Dance your Ph.D. -kilpailun, jossa palkitaan parhaat videot, jotka onnistuvat luovalla tavalla viestimään tieteestä. Tämän vuoden kilpailun fysiikan sarjan voittaja oli metsätieteiden tohtori Samuli Junttilan tekemä musiikkivideo Idän Proffa – Keilaa puita feat. Linda Ilves, jossa Junttila viestii ilmastonmuutokseen liittyvästä tutkimuksestaan räpin avulla. Junttila toi palkinnon Suomeen ensimmäistä kertaa.

Huippuyksikön toiminnan aikana on tehty runsaasti muunkinlaista kulttuuri- ja taideyhteistyötä. Aalto-yliopiston ja Paikkatietokeskuksen MeMo-tutkimusryhmä on luonut Ylen urheilutoimitukselle 3D-mallit Lahden perinteisiltä hiihtoreiteiltä, tehnyt Svenska Ylen kanssa Helsingin Juhlaviikoille Lapinlahden sairaalaan sijoittuvan maailman ensimmäisen virtuaalikuunnelman, rikastuttanut näyttelyitä ja teatteria lisätyllä todellisuudella ja ollut useasti mukana lasten taidefestivaali Kutituksessa. Aalto-yliopisto on myös mallintanut Espoon kulttuurikeskuksen taideinstallaatioiden rakentamisen helpottamiseksi sekä 3D-mallintanut useita muita kulttuurikohteita.

Lisätietoja

Osastonjohtaja Juha Hyyppä, juha.coelasr@gmail.com 

Tutkimusprofessori Antero Kukko, 050 409 4696, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

Mittauksen ja mallinnuksen professori Hannu Hyyppä, 050 512 2520, etunimi.sukunimi@aalto.fi

Geoinformatiikan professori Markus Holopainen, 050 448 6181 etunimi.sukunimi@helsinki.fi
 

Uusimmat uutiset ja blogit