Lunastusta maan alla ja päällä sekä käänteisesti – Salpalinjan palautus

Jaakko Haapala kasvokuvaOlen viimeksi kuluneen 3 vuoden aikana toiminut Maanmittauslaitoksen Arviointitoimitukset-tulosyksikössä tuotantopäällikkönä. Vastuualueeni käsittää eteläisen Suomen alueen Lohjalta Lappeenrantaan ja Hämeenlinnasta Porvooseen. Tässä tehtävässä on selkeästi palautunut mieleeni, kuinka monessa ympäröivän yhteiskunnan kannalta tärkeässä hankkeessa toimitustuotannon henkilöstömme työpanosta tarvitaan. Omista kokemuksistani toimitusinsinöörin tehtävissä alkaa olla sen verran aikaa, että nuo muistikuvat ehtivät jo välillä vähän hämärtyä. 

Toiminta-alueemme eli eteläisen Suomen väestömäärä on eräs maamme nopeimmin kasvava. Tämän seurauksena myös erilaiset infrastruktuurin rakentamiseen liittyvät tarpeet ovat moninaiset. Näiden toteuttamisessa tarvitaan erilaisia lunastustoimituksia, joilla hankkeisiin tarpeellinen maa-alue hankitaan toteuttajan tarpeisiin. Toimituksissa on osapuolten kannalta tärkeää, että korvaukset käsitellään mahdollisimman nopeasti ja että niiden tason on oikea.

Viime aikoina käsittelyssä olleista ja tällä hetkellä työn alla olevista lukuisista kohteista voidaan esimerkkeinä mainita Kehärata Vantaalla, Länsimetro ja viemäritunneleiden lunastus Espoossa sekä valtateitä 6 ja 7 koskevat maantietoimitukset alueemme kaakkoisosassa. Näissä toimituksissa ovat lunastuksen kohteet sijainneet pääosin maan päällä. Yhä enenevässä määrin käsittelyyn on tullut myös maanalaisia kohteita. Näiden odotetaan lisääntyvän tulevaisuudessa ja siltä osin myös korvauskäytäntö vähitellen vakiintuu.

Eräs erikoisimmista eteen tulleista lunastustoimituksen kohteista on Salpalinjan käyttöoikeusrajoitusten lakkautus ja kohteiden palautus takaisin maanomistajille. Voitaneen puhua eräänlaisesta käänteisestä lunastuksesta: Salpalinjaan liittyvät oikeudet on aikanaan lunastettu valtiolle pakkolunastuksesta puolustustarkoituksiin annetun lain nojalla. Oikeuksien lakkauttamisen ja kohteiden lopullisen palauttamisen vahvistaminen on tästä taustasta johtuen tehtävä myös lunastustoimituksessa.

Suomen suurin työmaa

Salpalinja, viralliselta nimeltään Suomen Salpa, rakennettiin talvisodan jälkeen 1940-luvun alussa. Linjan tarkoituksena oli itärajan puolustaminen. Puolustuslinja ulottuu Virolahdelta Savukoskelle ja sen pituus on noin 1 200 km. Salpalinja on edelleenkin Suomen kaikkien aikojen suurin rakennustyömaa. Enimmillään linjaa oli rakentamassa keväällä 1941 35 000 miestä ja heitä oli muonittamassa 2 000 lottaa.

Linja on paikoitellen kevyesti varustettu ja tukeutui luonnollisiin esteisiin, kuten vesistöihin. Eteläosa linjasta on kiinteämmin rakennettu. Linjalla oli yli 700 betonista tai kallioon louhittua kantalinnoitetta, puisia kenttälinnoitteita oli noin 3 000 kappaletta ja taistelu- ja yhdyshautaa oli kaivettu noin 350 km. Tämän lisäksi reilun 200 km matkalle asetettiin panssariesteeksi yli 350 000 keskimäärin 3 tonnin panoista kiveä. Panssarikaivantoesteitä kaivettiin 350 km ja piikkilankaesteitä viritettiin yli 300 kilometrin matkalle. Puolustuslinjan rakentaminen kehitti rakentamis- ja louhintatekniikoita ja näitä voitiin hyödyntää myöhemmin rauhan ajan rakentamisessa.

Linnoituksen hinnaksi on laskettu tuon ajan rahassa 2,5 miljardia markkaa. Esimerkiksi vuonna 1941 linjan rakentamiseen käytettiin 5 prosenttia (1,1 miljardia) valtion budjetista.

Puolustuslinjan toteuttaminen aiheutti luonnollisesti menetyksiä maanomistajille. Poikkeusolosuhteissa hanke kyettiin toteuttamaan nopeasti. Tarpeelliset maanluovutukset ja käyttöoikeuksien rajoitukset sekä korvaukset käsiteltiin aikanaan pakkolunastuksesta puolustustarkoituksiin annetun lain nojalla vireille pannuissa lunastustoimituksissa.

Salpalinjaa ei ole koskaan tarvittu sen varsinaista tarkoitusta varten. Tieto sen olemassaolosta saattoi kuitenkin vaikuttaa siihen, että rintamalinja vakiintui jatkosodan lopulla sen itäpuolelle. Vuosikymmenten saatossa linjan merkitys maanpuolustuksen kannalta on menettänyt vähitellen merkityksensä, ja Puolustusvoimat lopetti sen kunnossapidon viime vuosituhannen loppupuolella. 

Toimitukset tehdään vuoden 2019 aikana

Salpalinjan vaatimat maa-alueet on pääosin palautettu maanomistajien käyttöön sopimuksin jo aiemmin puolustusvoimien tarpeiden lakattua. Käyttöoikeuksien rajoitukset ovat sen sijaan edelleen olemassa ja ne on merkitty käyttöoikeusyksikköinä kiinteistörekisteriin. Rekisterissä olevat käyttöoikeusyksiköt kohdistuvat hieman yli 400 kiinteistöön 13 eri kunnan alueella.

Hankkeen suorittamisen on arvioitu vaativan kymmenkunta eri toimitusta ja ne on suunniteltu lopetettaviksi vuoden 2019 aikana. Kiinteistöteknisten kysymysten ratkaisemisen lisäksi tullaan toimitusten yhteydessä luonnollisesti käymään keskustelua muistakin asiayhteyteen liittyvistä ongelmista.

Museovirasto on kantanut huolta linjan jäljellä olevien rakennelmien puolustushistoriallisesta merkityksestä ja luetteloinut merkittävimmät kohteet, jotka tulisi säilyttää mahdollisimman alkuperäisessä asussa. Salpalinja on huomioitu monissa maankäyttösuunnitelmissa suojelumerkinnöin. Käytännössä linjan säilyminen on kuitenkin pääosin vapaaehtoisten toimijoiden aktiivisuuden varassa. Tähän on saatavissa joissain tapauksissa valtion avustusta.

Maanomistajia huolestuttavat erilaiset vastuukysymykset mm. rakennelmien turvallisuuden kannalta. Mahdollisuuksina nähdään toisaalta suuren yleisön kiinnostus Salpalinjaan ja siihen liittyvään historiaan. Tämän varaan olisi luontevaa rakentaa matkailu- ja elämyskokemuksia.

Toimitusinsinöörinä hankkeessa toimii maanmittausinsinööri (DI) Ari Mäkinen Lahden palvelupisteestämme. Ari on ottanut vastaan haasteen, jollainen tulee vastaan vain kerran työuran varrella. Pitkän kokemuksen kautta hankkimansa osaamisen kautta Arilla on erinomaiset valmiudet selviytyä tehtävästä.

Toimitusmiehillä on mielenkiintoinen haaste edessään.

 

Jaakko Haapala
tuotantopäällikkö

_______________________________________________________________________________________

Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita. Voit keskustella aiheesta kirjoittamalla blogiin kommentin sivun alareunassa. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Kommentit

Rajattu HTML

  • Sallitut HTML-tagit: <a href hreflang> <em> <strong> <cite> <blockquote cite> <code> <ul type> <ol start type> <li> <dl> <dt> <dd> <h2 id> <h3 id> <h4 id> <h5 id> <h6 id>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Uusimmat uutiset ja blogit