Rakennustietojen oikeellisuus on tärkeää monessa eri prosessissa. Niitä käytetään esimerkiksi verotuksen oikeellisuuden varmistamisessa, maankäytön suunnittelussa, lentoliikenteessä (tiedot lentoesteistä), logistiikassa ja turvallisuusalalla.
Rakennustiedot vaikuttavat esimerkiksi kiinteistön verotusarvon määrittelyyn. Tarkat tiedot mahdollistavat ajantasaiseen tietoon perustuvan oikeudenmukaisen verotuksen. Johtaja Kari Saarelainen KPMG Lighthouse -yksiköstä kertoo, että kysyntä kuntien kiinteistöselvitysprojekteille on kasvanut:
– Kuntien tiukka taloustilanne on pakottanut kiinnittämään huomiota perimättömiin veroihin, joista kiinteistövero on useimmiten merkittävin verolaji.
Kysyntää lisää Saarelaisen mukaan myös se, että kun kunta korjaa tiedot, kasvavat verotulot maksavat tehdyn työn nopeasti takaisin.
Käytännön selvitystyötä tekemässä
KPMG tuottaa konsulttityönä kunnille kiinteistöselvityksiä, joissa se hyödyntää muun muassa Maanmittauslaitoksen kunnalle tuottamaa PRT-analyysiä. Analyysi syntyy Maastotietokannan ja Väestötietojärjestelmän rakennustietojen linkitystyön tuloksena. Linkitystyötä on nyt tehty lähes 130 kuntaan.
Käytännössä KPMG:n prosessissa kunnan tietoja verrataan Verohallinnon kiinteistöverorekisterin tietoihin ristiriitaisuuksien löytämiseksi. Jos ristiriitaisuuksia löytyy, asiaa selvitetään Digi- ja väestötietoviraston ja Maanmittauslaitoksen tietojen avulla. Lopputuloksena on tietopohja, jonka avulla voidaan vahvistaa verotulojen virtaa ja tarjota myös rakennusvalvonnalle mahdollisuus saada kunnan rakennustiedot ajan tasalle.
– MML on tehnyt loistavaa ja jopa välttämätöntä työtä linkittäessään kuntien rakennustietoja maaston rakennuksiin. Meidän tehtäväksemme jää muiden rekistereiden, erityisesti Verohallinnon kiinteistöverorekisterin, tietojen linkkaaminen rakennuksiin, Kari Saarelainen toteaa.
Yhteentoimivuuden puute tuo haasteita
Rakennustietojen käsittelyn kehittämisen haasteena on, että kiinteistö- ja rakennustiedoista vastuu on usealla viranomaisella, jotka pitävät tietoja yllä osin toisistaan riippumatta.
– Näin kunnan ja Verohallinnon ylläpitämiä tietoja on usein hankala liittää toisiinsa ja toisaalta maaston rakennuksiin, Kari Saarelainen kertoo.
– Yhteentoimivuusongelma on tosiasia. Ongelma ei ole siinä, että tietoja ylläpidetään eri organisaatioissa vaan siinä, että tiedot eivät toimi yhteen, rakennustietojen johtava asiantuntija Pekka Luokkala Maanmittauslaitokselta täydentää.
Kuntien näkökulmasta tietojen yhteentoimimattomuus ja tiedon virtaamisen ongelmat valtionhallinnon ja kuntien välillä vaativat ratkaisuja.
Rekisterikokonaisuus vaatii Kari Saarelaisen mielestä täyden remontin.
– Tätä ollaankin tekemässä maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksen yhteydessä, mikä toivottavasti parantaa nykytilannetta, hän pohtii.
Myös Pekka Luokkala on hyvillään, että työhön on tartuttu.
– Ympäristöministeriössä on käynnissä rakennustietoihin liittyvä RYHTI-hanke, jonka yhteydessä on hyvä mahdollisuus muun muassa rekisterikokonaisuuden ja tietojen virtauksien kehittämiseen, Luokkala sanoo.
Erilaiset kunnat, erilaiset ratkaisut
Kuntien rakennustiedoissa on monenlaisia ongelmia. Epätarkkojen sijaintien lisäksi laatuongelmia aiheuttavat puuttuvat rakennustiedot sekä puuttuvat tai virheelliset ominaisuustiedot. Sijaintien korjaaminen olisi tärkeää saattaa vähintään sille tasolle, että kaikille rakennustiedoille voidaan löytää todellinen vastine maastosta. Pelkkä rakennuksen sijainnin siirtäminen oikeaan paikkaan ei kuitenkaan mahdollista verotulojen virtaa, vaan sitä tuo puuttuvien rakennusten ja ominaisuustietojen lisääminen.
Kari Saarelaisen mukaan varsinaiset kipukohdat vaihtelevat kunnittain. Tämä on huomattu myös Maanmittauslaitoksessa. Monesta PRT-analyysin saaneesta kunnasta on saatu viestiä, että analyysiä aiotaan hyödyntää ja muun muassa rakennusten sijainteja korjata.
– Paljon on kuitenkin kuntia, joissa rakennustietojen korjaamiseen ei olla ryhdytty tai ryhtymässä lähivuosina. Ymmärrystä kyllä on sille, että tietojen laadun parantamiselle olisi laajemmassa kuvassa tarvetta, mutta kuntien resurssit ovat tiukilla, kertoo Pekka Luokkala.
Kunnat ovat hyvin erilaisia ja siksi ratkaisutkin ovat erilaisia. PRT-analyysin tilaaminen on yksi askel, jotta ongelmista saadaan selkeämpi kuva. Kari Saarelainen on samaa mieltä:
– Jokaisen kunnan tulisi ilman muuta päivittää rakennusrekisterinsä sijaintitiedot PRT-analyysin avulla.