Maannousuanimaatio näyttää, miten Suomen rannikko nousee merestä jääkauden jälkeen

Botnia-Atlantica-hanke Lystra on päättynyt. Hankkeessa tuotettiin geologinen animaatio, joka on katsottavissa verkossa , sekä nähtävissä Korkearannikon ja Merenkurkun luontokohteiden opastuspaikoissa, kuten Raippaluodon maailmanperintöportilla. Jotta animaatio saatiin aikaan, muinaisista rantaviivoista tehtiin 2 500 mallinnusta.

Kuvakaappaus tutkijoiden animaatiosta. Vaasa on veden alla.
Merenkurkun alue 7 100 vuotta sitten. Vaasan seutu on veden alla.
Kuva:
Highcoastkvarken

Animaatio visualisoi maannousuilmiön jääkaudelta tähän hetkeen ja vielä pitkälle tulevaisuuteen. Se konkretisoi, miten mittavasta ilmiöstä jääkauden jälkeisessä maannousussa on kyse. Maannousun lisäksi animaatiossa esitetään mannerjäätikön reunan vetäytyminen. Animaation on kehittänyt Viljami Perheentupa, joka työskenteli Paikkatietokeskuksessa tutkijana.

– Animaatiota katsoessa maailmanperintökohteen geologinen ainutlaatuisuus tulee esille ja maannousun historialliset vaikutukset rantaviivaan konkretisoituvat uudella tavalla, kertoo osastonjohtaja Juha Oksanen Paikkatietokeskuksesta.

Maannousu on mallinnettu ja visualisoitu avoimen lähdekoodin työkaluilla. Animaation laskentaan käytettiin CSC:n supertietokoneympäristöä. Myös karttasovellus on tehty avoimella lähdekoodilla. 

Uusi verkkoportaali auttaa maailmanperintökohteen kävijöitä

Lystra-hankkeen keskeisenä tavoitteena oli maailmanperintökohteen tunnettavuuden ja kävijämäärän lisääminen sekä alueen elinkeinotoiminnan kiihdyttäminen kestävän kehityksen mukaisesti. Maailmanperintökohde kattaa Ruotsin Korkearannikon sekä Suomen Merenkurkun saariston. 

Lystra toteutettiin useiden suomalaisten ja ruotsalaisten hankekumppaneiden yhteistyönä. Merenkurkun saaristo on yksi Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta ja Suomen ainoa luonnonperintökohde. 
Lystra-hankkeessa toteutettiin avoin verkkoportaali, jossa on laajasti saatavilla tietoa maailmanperintökohteesta.  

Tutkijat selvittivät myös merennousun vaikutuksia

Lystra-hankkeessa selvitettiin myös muita tulevaisuuden vaihtoehtoja. Maa jatkaa nousemistaan Merenkurkun ja Korkearannikon alueella, mutta ilmastonmuutoksen seurauksena myös merenpinnan nousu saattaa kiihtyä Itämerellä.

– Korkea rannikko ja Merenkurkku ovat maastomuodoiltaan hyvin erilaisia, jo alle metrin merenpinnan nousu vaikuttaisi alavalla Merenkurkun alueella paljon, Korkealla rannikolla useampikaan metri ei vielä juurikaan muuttaisi rantaviivaa, kertoo apulaisprofessori Maaria Nordman, joka hoitaa Maanmittauslaitoksen ja Aalto-yliopiston yhteisprofessuuria.

Jos pessimistisimmät ennusteet toteutuisivat ja läntisen Etelämantereen jäätikkö romahtaisi seuraavan 300 vuoden aikana, Raippaluoto katoaisi aaltoihin ja Vaasankin tilanne olisi huono.

– Onneksi nämä skenaariot ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, Nordman hymyilee. 

Paljon todennäköisempää on, että maata tulee paljastumaan lisää seuraavina vuosikymmeninä. Globaali merennousu on tällä hetkellä noin kolme millimetriä vuodessa, kun taasen Merenkurkun alueella maa nousee kahdeksasta yhdeksään milliä vuodessa.

 

Lystra-hankkeen logo.

 

Lisätietoja

Osastonjohtaja Juha Oksanen, Maanmittauslaitos, 040 831 4092, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

Apulaisprofessori Maaria Nordman, Maanmittauslaitos ja Aalto-yliopisto, 050 353 3852, etunimi.sukunimi@aalto.fi

Tutkimus
Vastuullisuus

Uusimmat uutiset ja artikkelit