Hyppää pääsisältöön

Maastotietojen tuotantojärjestelmän uudistus onnistuu avoimen lähdekoodin ratkaisujen avulla 

Uuden maastotietojen tuotantojärjestelmän alustaksi päätettiin valita avoimeen lähdekoodiin pohjautuvia teknologioita. Valinta on osoittautunut hyväksi ja olemme saaneet positiivisia kokemuksia mallin toimivuudesta. Avoimen lähdekoodin kulttuuriin kuuluu kehittämisen suunnittelu ja toteutus yhdessä sellaisten organisaatioiden kanssa, joilla on samankaltaisia tarpeita. Tällaisia keskusteluja on käynnistetty julkishallinnon toimijoiden kanssa.

suomenkartta jossa on tietoa visualisoituna
Kansallinen maastotietokanta tarjoaa laadukkaat ja ajantasaiset peruspaikkatiedot koko Suomesta yhteiskunnan käyttöön. Uusi maastotietojen tuotantojärjestelmä mahdollistaa tiedon sujuvan käsittelyn, elinkaaren hallinnan ja ajantasaistuksen.
Kuva:
Maanmittauslaitos

Maanmittauslaitos uudistaa parhaillaan maastotietojen tuotantojärjestelmää. Järjestelmän avulla kerätään ja ajantasaistetaan kansallisen maastotietokannan tietoja sekä tuotetaan yleiset karttatuotteet. Uudistus tehdään, sillä vanha järjestelmä ei enää vastaa tuotannon tarpeisiin. 

Uusia vaatimuksia järjestelmälle ovat esimerkiksi kolmiulotteisen tiedon käsittely, maastokohteiden elinkaaren hallinta ja tiedon ajantasaistusta tehostavien analyysityökalujen hyödyntäminen. Uuden maastotietojen tuotantojärjestelmän alustana käytetään avoimeen lähdekoodiin pohjautuvia teknologioita. Valitut perusteknologiat ovat PostGIS ja QGIS.

– Käynnistimme maastotietojen tuotantojärjestelmän uudistamisen helmikuussa 2021. Elokuun loppuun mennessä kehitystiimit ovat päässeet hyvään vauhtiin ja teknologiavalintojen toimivuus on pystytty varmistamaan, kertoo digitalisaatio- ja kehitysjohtaja Jani Kylmäaho.

Positiiviset kokemukset vievät eteenpäin

Maanmittauslaitoksella rakennetaan modulaarista järjestelmäratkaisua. Tämä tarkoittaa, että tarvittaessa järjestelmän komponentteja voidaan korvata paremmin toimivilla tai esimerkiksi tuotantoprosessin laajemman automatisoinnin mahdollistavilla komponenteilla. Käytännössä tietokantaratkaisun ja QGIS-ohjelmiston väliin on toteutettu omat tiedonhallinnan ratkaisut, jotka mahdollistavat yli sadan kartoittajan yhtäaikaisen työskentelyn saman aineiston parissa.

Valitut valmisratkaisut vaikuttavat kypsiltä, ja ne ovat soveltuneet varsin pienin muutoksin Maanmittauslaitoksen tarkoituksiin. Esimerkiksi QGIS-ohjelmiston laajentaminen kehittämällä siihen lisäosia on osoittautunut toimivaksi malliksi. 

Myös Maanmittauslaitoksen peruspaikkatietojen tuotannon puolelta on tullut hyvää palautetta valituista ratkaisuista. Henkilöstö on motivoitunutta ja odottaa uuden järjestelmän käyttöön saamista. 

Uusien komponenttien ja työkalujen käyttöönotto vaatii Maanmittauslaitoksen IT-infrastruktuurilta ja tietohallinnolta mukautumista, mutta haasteita taklataan tarkalla suunnittelutyöllä. Henkilöstön osaamisen kehittäminen on avainasemassa, kun uutta teknologiakyvykkyyttä rakennetaan. Yrityskumppanit auttavat meitä onnistumaan tässä tehtävässä.

Hyötyä myös muille kuin Maanmittauslaitokselle

Avoimen lähdekoodin yhteisössä kehitettyjä sovelluksia myös jatkokehitetään osana yhteisöä. Yhteisöissä kehitettyjen sovelluksien hyöty on se, että sovelluksien koodia voi kuka tahansa jatkokehittää, koska se on julkisesti saatavilla. Käytännössä Maanmittauslaitos voi vaikkapa parantaa QGIS-lisäosaa, ja parannukset tulevat automaattisesti kaikkien saataville. Ja kääntäen: jos joku muu kehittää jotain, saadaan koodit maksutta käyttöön myös Maanmittauslaitoksessa. 

Avoimen lähdekoodin kulttuuriin kuuluu myös kehittämisen suunnittelu ja toteutus yhdessä sellaisten organisaatioiden kanssa, joilla on samankaltaisia tarpeita. Lisäksi sovellukset pyritään toteuttamaan mahdollisimman yleishyödyllisiksi ratkaisuiksi. Näin yhteentoimivuus muiden järjestelmien kanssa on hyvä.

– Olemme käyneet alustavia keskusteluja mahdollisista yhteisistä kehittämistarpeista julkishallinnon toimijoiden kanssa. Jatkoa ajatellen tullaan miettimään toimivia malleja kansalliseen yhteistyöhön, Jani Kylmäaho sanoo.

Myös muut Pohjoismaiset karttalaitokset seuraavat kiinnostuneena Maanmittauslaitoksen työn edistymistä, sillä vastaavaa laajaa, avoimeen ratkaisuun perustuvaa tiedonhallintaratkaisua ei ole muualla tehty. 

Lisätietoja

Digitalisaatio- ja kehitysjohtaja Jani Kylmäaho, 040 489 0307, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

Maastotietotuotantoon liittyvät kysymykset:

Johtaja Juha Vilhomaa, 040 500 3905, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

Tietohallinto:

Kehityspalvelujen johtaja Jani Nissinen, 040 344 6555, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

Järjestelmätoimittajayhteistyö:

Johtava asiantuntija Kimmo Perttilä, 040 521 9495, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

Lue lisää

Paikkatieto
Maastotietokanta

Uusimmat uutiset ja artikkelit