Mihin suuntaan hallitusohjelma Maanmittauslaitosta ohjaa?

Hallitusohjelma julkistettiin virallisesti 3.6. Nyt on se aika, kun monet lukevat hallitusohjelmaa oman yhteiskunnallisen paikkansa silmälasien läpi. Ensilukemalta huomaan Maanmittauslaitoksen roolia ja tekemistä ohjaavista kirjauksista huoneistotietojärjestelmän, kiinteistöverotuksen arvostamisjärjestelmän kehittämisen, tutkimukseen painottamisen, digitalisaatiopolitiikan ja tilusrakenteen kehittämisen.

Kuvituskuvassa on piirrettyjä kerrostaloja.
Kuva:
Maanmittauslaitos

Huoneistotietojärjestelmän kehittäminen

Jatketaan sähköisen huoneistotietojärjestelmän kehittämistä.

Maanmittauslaitos otti huoneistotietojärjestelmän käyttöön vuoden 2019 alusta. Toukokuusta alkaen vanhat taloyhtiöt ovat voineet siirtää osakeluetteloitaan Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistotietojärjestelmään.

Tänä vuonna työmme on rakentaa huoneistotietojärjestelmän peruspalvelut. Paljon on jo saatu aikaan, mutta 100 000 taloyhtiön siirtyminen huoneistotietojärjestelmän piiriin edellyttää pitkäjänteistä työtä. Työ on erittäin tärkeää, sillä suomalaisilla on asunnoissa kiinni iso osa varallisuudesta. Teemme aktiivista yhteistyötä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa.

Maa- ja metsätalousministeriö jatkokehittää jo tulevaisuuden huoneistotietojärjestelmää. Mitä tietoja järjestelmään kannattaisi viedä, että se tukisi paremmin eri sidosryhmien toimintaa? Miten tietoa kerätään ja ylläpidetään?

Kiinteistöpohjan verotusarvo

Kiinteistöverouudistuksessa päämääränä on uudistus, jossa kiinteistöverotusarvot kokonaisuutena heijastavat nykyistä paremmin käypiä arvoja. Kiinteistöverouudistuksen valmistelussa on otettava nykyistä paremmin huomioon sekä maapohjan että rakennusten todellinen markkina-arvo.

Maanmittauslaitos on mukana uudistamassa kiinteistöjen maapohjien verotusta valtiovarainministeriön asettamassa hankkeessa. Rakennusten arvostamisjärjestelmän uudistuksesta vastaa Tilastokeskus.

Uudistuksen tavoitteena on oikeudenmukaisuus; että maapohjan vero määräytyisi todellisen käyvän arvon mukaan. Tapahtunutta alueellista eriytymistä ei ole huomioitu nykyisessä verotuksessa. Tarkoituksena ei ole korottaa kiinteistöveron tasoa eikä kokonaisverokertymää. On kuitenkin todennäköistä, että joidenkin kiinteistövero tulee nousemaan ja joidenkin laskemaan.

Tämän hetken suunnitelman mukaan muutokset otetaan käyttöön vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa. Verotuksen perusteiden läpinäkyvyyttä on tarkoitus lisätä.

Digitalisaatiopolitiikka

Suomi edistää EU:n digitalisaatiopolitiikkaa, joka sääntelee kestävästi ylikansallisia alustapalveluja, vahvistaa EU:n digitaalisia sisämarkkinoita ja kilpailukykyä sekä edistää kansalaisten ja yritysten tietosuojaa ja digitaalisia toimintaedellytyksiä.

Maanmittauslaitos on määrätietoisesti kehittänyt toimintaansa hallitusten digitalisaatiotavoitteiden mukaisesti. Jatkamme tällä tiellä tulevallakin hallituskaudella, vaikka hallitusohjelmaan ei ollut yksittäisiä kehittämishankkeita Maanmittauslaitosta koskien kirjattu.

Esimerkiksi paikkatietoalustan jatkokehittämiseen tai paikkatietopoliittisen selonteon toimenpideohjelman toteuttamiseen tähtääviä toimia ei ollut mainittu hallitusohjelmassa.

Tilusrakenteen kehitys

Toteutetaan peltorakenteen kehittämisohjelma, jossa sujuvoitetaan prosesseja ja vauhditetaan tilusrakenteen kehitystä.

Hallitusohjelma lupaa hyvää tilusjärjestelyjen rahoituksen osalta. On tärkeää, että peltotilusrakenteen kehittämisohjelma laaditaan nyt huolellisesti ja tulevaisuuteen katsoen ministeriömme johdolla.

Tilusjärjestelyjen kysyntään on nyt tullut mukaan uusia alueita, muun muassa meri-Lapissa ja eteläisessä Suomessa, joissa ei ole lähivuosina tehty tilusjärjestelyjä.

Kaikki ennen vuotta 2015 käynnistyneet tilusjärjestelyt tulevat valmiiksi vuoden 2020 aikana. Nyt pystymme satsaamaan uusiin tilusjärjestelyihin, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että voimme viedä tilusjärjestelyjä eteenpäin nopeammin ja tehokkaammin. Toimintamallia on kehitetty niin, että samalla mallilla ei mennä joka paikassa. Toisella alueella on tarvetta laajemmin kehittää tilusrakennetta ja tehdä samanaikaisesti tilusjärjestelystä johtuvat muutostyöt esimerkiksi valtaoja- ja tieverkkoon, kun taas toisella alueella riittää tilusten järjesteleminen niiden tilojen osalta, jotka kokevat ongelmat suurimmiksi. Toimintaa pitää joka tapauksessa jatkossakin kehittää ajan tarpeiden mukaisesti.

Ilahduttavaa on myös se, että tilusjärjestelyjä hakevat aiempaa nuoremmat maanomistajat.

Uusi strategia

Maanmittauslaitos uusii parhaillaan strategiaansa vuosille 2020–2023. Edellisestä strategiakaudesta roolimme yhteiskunnassa on muuttunut uusien tehtävien myötä. Myös asiakas- ja palvelulähtöisyys ovat tulevaisuudessa entistä keskeisempiä toiminnassamme.

Luemme hallitusohjelmaa vielä tiheällä kammalla strategiatyön edetessä kesän ja alkusyksyn aikana.

Arvo Kokkonen
pääjohtaja

Arvo Kokkonen

_______________________________________________________________________________________

Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita. Voit keskustella aiheesta kirjoittamalla blogiin kommentin sivun alareunassa. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Kommentit

Rajattu HTML

  • Sallitut HTML-tagit: <a href hreflang> <em> <strong> <cite> <blockquote cite> <code> <ul type> <ol start type> <li> <dl> <dt> <dd> <h2 id> <h3 id> <h4 id> <h5 id> <h6 id>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Uusimmat uutiset ja blogit