Miten mitata vaikuttavuutta?

Käytetäänkö julkisia varoja tarkoituksenmukaisella tavalla, ja tehdäänkö asiat oikein? Näihin kysymyksiin pyritään vastaamaan vaikuttavuusarvioinneilla.

Metsäpolku
Kuva:
Pixabay

Vaikuttavuuden vaatimus näkyy julkisen sektorin lisäksi yhä enemmän myös järjestöissä sekä tieteen ja tutkimustoiminnan ohjauksessa. Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on kasvava trendi myös yksityisellä sektorilla, muun muassa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (Sustainable Development Goals, SDG) johdosta. Kestävän kehityksen tavoitteiden ymmärtäminen osaksi kehittyneiden maiden toiminnan tavoitteita on uutta — ja ainakaan kaikki eivät ole ymmärtäneet näitä tavoitteita velvoittavina.

Julkisen hallinnon, erityisesti valtion hallinnon strategisissa tavoitteissa kestävän kehityksen tavoitteet ovat alkaneet näkyä.

Lisäarvoa ja yhteiskunnallista hyötyä

Monimutkaisessa maailmassa ja yhteiskunnassa on ongelmia, kuten ilmastonmuutos tai kotoinen SOTE-asia, joiden tarkastelussa panos-tuotos arviointi on välttämätön, mutta sillä ei voi selvittää vaikuttavuutta.

Vaikuttavuus on vaikea asia. Jo pelkästään sen takia, että toiminnassa on kiinnitettävä huomiota pitkän aikavälin tavoitteisiin. Tutkijoiden Katri Vatajan ja Kirsi Hyytisen mukaan vaikuttavuudessa on kyse arvoketjun loppupäästä, toiminnan ja toimijoiden tuottamista muutoksista, lisäarvosta ja yhteiskunnallisesta hyödystä.

Vaikuttavuuden osoittaminen on vaikeaa, koska mittaaminen on niin haasteellista. Arviointia tapahtuu osana tilivelvollisuusraportointia ja siihen liittyvää mittaamista. Se, että julkisia varoja käytetään tarkoituksenmukaisesti ja veronmaksajat saavat vastinetta maksamistaan veroista, voidaan mitata tuottavuutta ja tehokkuutta kuvaavilla mittareilla. Julkisten varojen käytön seuraaminen on erittäin tärkeää.

Kokeile, kehitä, arvioi

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta arvioitaessa on olennaista kysyä, tehdäänkö oikeita asioita oikealla tavalla. Olemme aiemmin keskittyneet asioiden oikeellisuuden todentamiseen ja tehostamiseen. Kompleksisessa maailmassa vaikutusten arvioinneissa pitää ottaa huomioon asioiden keskinäiset riippuvuudet, ts. miten hyvin toimijat pelaavat yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Sanotaan, että monimutkaisille ongelmille on tyypillistä, että ymmärrys niiden luonteesta kasvaa niitä ratkaistaessa. Sen vuoksi tarvitaan kokeilevaa ja ennakkoluulotonta kehittämistä ja sitä tukevaa arviointia, joka lisää ymmärrystä ja auttaa hakeutumaan yhteiseen suuntaan. On uskallettava viileästi arvioida, onko valittu suunta oikea ja vauhtikin sopiva ja kuinka hyvin tehdyt valinnat vastaavat muuttuvan maailman tarpeisiin.

Yhdessä yhteiseen suuntaan

Maanmittauslaitos on halunnut ottaa uudessa strategiassaan yhteistä suuntaa monimutkaisten, sanalla sanoen viheliäistenkin ongelmien ratkaisuissa.  Esimerkiksi kansallisen paikkatietopoliittisen selonteon toimenpiteet, huoneistotietojärjestelmän toimeenpano tai maatalouden kannattavuuden parantaminen edellyttävät monien tahojen saumatonta yhteistyötä. Yhteisen tavoitteen kiinnittäminen, ratkaisupolkujen kehittäminen sekä vaikuttavuuden mittaaminen vaatii pitkän aikavälin työtä ja luottamusta toisiimme.

Kysymys on pitkän matkan juoksusta, kestävyyslajista.

Arvo Kokkonen
pääjohtaja

Arvo Kokkonen

_______________________________________________________________________________________

Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita. Voit keskustella aiheesta kirjoittamalla blogiin kommentin sivun alareunassa. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Kommentit

Rajattu HTML

  • Sallitut HTML-tagit: <a href hreflang> <em> <strong> <cite> <blockquote cite> <code> <ul type> <ol start type> <li> <dl> <dt> <dd> <h2 id> <h3 id> <h4 id> <h5 id> <h6 id>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Uusimmat uutiset ja blogit