Hyppää pääsisältöön

Miten olemme selviytyneet keväisissä etätöissä?

Maanmittauslaitoksen työntekijät siirtyivät maaliskuussa valtioneuvoston suosituksen mukaan etätyöhön. Etätyöskentelyä jatkamme kesäkauden yli. Olemme monipaikkaisen työn konkareita, kuten hallintojohtaja Matti Hyytinen kirjoitti blogissaan. Tämän vuoksi selvisimme erittäin hyvin nopeasta työtavan muutoksesta teknisesti, toiminnallisesti ja työn jatkuvuuden näkökulmasta.

Korona-ajan etätyösiirtymä on ainutlaatuisen kokonaisvaltainen – etätyötä tehdään kokoaikaisesti ja pitkään. Kartoitimme kyselyn avulla henkilöstömme tuntemuksia tässä poikkeustilanteessa. Selvitimme, miten pitkä etätyöjakso on vaikuttanut työtehokkuuteen ja hyvinvointiin. Kyselyn vastausprosentti oli noin 40.

Poikkeustilanteen vaikutukset työtehoon ja -hyvinvointiin

Puolet kyselyyn vastaajista kokee, että oma työtehokkuus ja hyvinvointi ovat pysyneet ennallaan. Neljäsosa kokee työtehokkuutensa ja hyvinvointinsa parantuneen ja vastaavasti neljäsosa huonontuneen. Maanmittauslaitoksen työntekijöiden kokemuksissa näkyy vahvasti jakautuminen kahteen. Samankaltainen tulos on saatu monissa Suomessa tehdyissä kyselyissä.

Myönteisesti työtehokkuuteen vaikuttavat mm. parempi keskittymismahdollisuus, kokousten väheneminen ja lyheneminen sekä mahdollisuus pitää palauttavia taukoja. Kielteisiä vaikutuksia työhönsä tunnistavat ne, joille koti ei tarjoa rauhallista työympäristöä. Työergonomia on monilla etätyössä heikompi kuin työpaikalla eikä työvälineistö ole samalla tasolla.  

Työhyvinvoinnin kohentumista edesauttavat työn ja vapaa-ajan helpompi yhteensovittaminen, ajan säästyminen työmatkoista sekä mahdollisuus työajan joustavaan rytmitykseen. Haasteita työhyvinvoinnille tuovat työn ja vapaa-ajan rajan häilyminen ja arkirytmin katoaminen, tiettyjen työtehtävien viivästymisen tuoma epävarmuus sekä työkavereiden välisen spontaanin vuorovaikutuksen ja työyhteisön sosiaalisen toiminnan puuttuminen.

Tunteita laidasta laitaan

Maanmittauslaitoksen henkilöstön työn tekemisen kokemukseen vaikuttavat luonnollisesti myös yleiset poikkeustilanteen esiin nostamat tunteet – eikä näitä voi erottaa toisistaan. Sairastumisen pelko, huoli läheisistä ja epävarmuus tulevasta vaikuttavat kielteisesti henkiseen hyvinvointiin. Monet kokevat yksinäisyyttä ja ahdistusta. Omia työtehtäviä ei pysty tekemään niin hyvin kuin haluaisi, mikä lisää kielteistä tunnetaakkaa. 

Poikkeustilanne on myös synnyttänyt paljon myönteisiä vaikutuksia. Elämäntahdin koetaan yleisesti rauhoittuneen, mikä vähentää kiireen tuntua ja antaa enemmän aikaa esimerkiksi omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen, ulkoiluun ja nukkumiseen. Myös perheen yhteisestä ajasta nautitaan.

Meidän kaikkien yhdessä kokema poikkeuksellinen ajanjakso on auttanut työntekijöitä asettamaan asiat tärkeysjärjestykseen ja keskittymään itselle merkityksellisiin asioihin. Tässä tilanteessa opitaan ja oivalletaan uutta itsestä ja muista. Samalla ollaan kiitollisia esimerkiksi siitä, että työtä riittää ja kevät etenee.

 

Johanna Snellman
henkilöstöjohtaja

Maanmittauslaitoksen henkilöstöjohtaja Johanna Snellman.
Kuva: Julia Hautojärvi/Maanmittauslaitos

_______________________________________________________________________________________

Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita.

Maanmittauslaitos

Kommentit

Uusimmat blogit