Miten perustelemme jatkuvan kehittämisen?

Maanmittauslaitos on pitänyt yllä suomalaista kiinteistö- ja maastotietojärjestelmää kolmella vuosisadalla. Keisari Aleksanteri I vahvisti Päämaanmittauskonttorin johtosäännön 14. marraskuuta 1812. Näin syntyi Suomeen nykyistä Maanmittauslaitosta vastaava keskusvirasto. Vietimme tässä kuussa organisaatiomme 208. vuosipäivää. Työmme jatkuu.

Historioitsija Matti Peltosen mukaan Suomesta muotoutui 1830- ja 1840-luvuilla taloudellisesti autonominen valtio – varhainen esimuoto poliittisesti autonomiselle valtiolle ja itsenäiselle Suomelle. Maanmittauslaitoksen näkökulmasta Peltosen näkemys taloudellisen murrosvaiheen ajoittumisesta 1840-luvulle pitää paikkansa. Juuri tuo vuosikymmen pohjusti merkittävästi maanmittausalan uudistumisen kehitystä.

Vuonna 1848 julkaistiin säädöskokoelma, joka sisälsi elinkeinoelämän kannalta tärkeät, isojaon järjestelyä koskevat säädökset. Tavoitteena oli ratkaista orastavan teollisuuden, julkisten rakennushankkeiden ja taajamien maansaantikysymykset. Pari vuotta myöhemmin ilmestyi Gyldenin kartta Suomen metsistä. Maanmittauksella oli selkeä yhteys teollistumiseen, teollisuuden työvoiman ja raaka-aineiden saantiin sekä suuriin julkisiin rakennushankkeisiin.

Tuotamme luotettavaa tietoa maasta

Kun ajattelen Maanmittauslaitoksen nykyistä tehtävää, niin yhtäläisyys 1800-luvulla asetettuihin tavoitteisiin on yhä ilmeinen. Meidän tehtävämme on luoda edellytyksiä vakaalle ja kansakunnan etua palvelevalle monipuoliselle elinkeinotoiminnalle. Tämän teemme tuottamalla luotettavaa tietoa maan jakautumisesta eri kiinteistöyksikköihin ja kiinteistöjen sijainnista, omistusten kirjaamisesta ja maankäyttöön liittyvistä tiedoista.

Tiedontuottajia ja -jakajia on nykyisin toki enemmän. Samoin on useita toimijoita, jotka tarvitsevat tietoa maasta. Tietoja on kyettävä yhdistelemään eri tietolähteistä. Suuria julkisia tai yksityisiä rakennushankkeita ei voida toteuttaa ilman yksiselitteisiä tietoja maa-alan ulottuvuudesta, sijainnista, omistamisesta ja maankäytöstä.

Pystymme kustannustehokkaasti käsittelemään yhä suurempia tietomassoja hyödyntämällä uutta teknologiaa ja uudenlaista tietoa, jota meille tuottaa tutkimus- ja innovaatiotoiminta. Näin voimme tyydyttää yhteiskunnan laajenevia tietotarpeita esimerkiksi digitalisaation avulla.

Maanmittauslaitos uudistaa toimintaansa, jotta pystymme entistä tehokkaammin palvelemaan yhteiskunnan tarpeita ja tukemaan tuottavuuden kasvua eri liiketoiminta-alueilla. Hallintorakenteiden ja johtamisjärjestelmän tulee elää ajan hermolla, kun tavoitteena on saada aikaan yhteistä hyvää entistä paremmin. Muutosta yhteiseen suuntaan Maanmittauslaitos toteuttaa parhaillaan kehittämällä toimintaansa ja organisaatiotaan.

 

Arvo Kokkonen
pääjohtaja

 

Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen.
Kuva: Maanmittauslaitos

_______________________________________________________________________________________

Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita. Voit keskustella aiheesta kirjoittamalla blogiin kommentin sivun alareunassa. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Kommentit

Rajattu HTML

  • Sallitut HTML-tagit: <a href hreflang> <em> <strong> <cite> <blockquote cite> <code> <ul type> <ol start type> <li> <dl> <dt> <dd> <h2 id> <h3 id> <h4 id> <h5 id> <h6 id>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Uusimmat uutiset ja blogit