Mitkä ihmeen peruspaikkatiedot?

Maanmittauslaitoksen tehtävänä on huolehtia peruspaikkatietojen tuottamisesta. Näin todetaan laissa Maanmittauslaitoksesta. Minua on mietityttänyt, mistä tiedoista meidän tarkkaan ottaen pitää huolehtia. Peruspaikkatietojen määrittelyä ei nimittäin löydy mistään. Päättelin, että pidetään nyt ainakin huolta niistä paikkatiedoista, joista Maanmittauslaitos on tähänkin saakka huolehtinut. 

Maastotietojen käytön kasvu vuosina 2016-2020 graafina
Peruspaikkatietojen käyttö kasvaa joka vuosi. Grafiikka: Maanmittauslaitos/Ilari Räsänen

 

Lista peruspaikkatiedoista näyttää tältä:

  • Maastotiedot on määritelty 1990-luvun alussa. Määrittelyjä on uudistettu Kansallinen maastotietokanta (KMTK) -ohjelmassa. Tähän mennessä on määritelty viisi teemaa: rakennukset ja rakennelmat, liikenneverkot, maasto , hydrografia ja omana kokonaisuutenaan paikannimet.  
  • Laserkeilaus- ja ilmakuvausaineistot on määritelty muutama vuosi sitten suunniteltaessa valtakunnallisia ilmakuvaus- ja laserkeilausohjelmia.
  • Maaston korkeusmalli on juuri valmistunut kahden metrin ruutukoon korkeusmalli, joka määriteltiin 2008. Tuolloin aloitettiin koko Suomen laserkeilaaminen. Tiedosta johdetaan myös karkeampia korkeusmalleja.
  • Paikannuksen perustiedot, mm. kiintopisterekisterin tiedot ja GNSS-asemien raakadata liittyvät kiinteästi paikannuksen perustasta huolehtimiseen.
  • Kartoista Maanmittauslaitos tunnetaan! Klassikkomme on peruskartta 1:20 000, jonka tekeminen aloitettiin jo 1947. Sitä on sittemmin uudistettu useampaan kertaan mm. muuttamalla mittakaava 1:25 000:en, ja sen pikkuveli on maastokartta 1:50 000. Karttaperheeseen ovat myöhemmin liittyneet myös opaskartta ja selkokartta.

Peruspaikkatiedot hyödyttävät meitä kaikkia

Yhteistä peruspaikkatiedoille on se, että niitä saa koko Suomen alueelta. Valtakunnallisuus tarkoittaa, että valmistuessaan ne kattavat samansisältöisesti koko valtakunnan. Peruspaikkatiedot ovat pääsääntöisesti myös kaikkien käytettävissä olevaa avointa aineistoa. Ne tuotetaan valtion budjettirahoilla ja tiedot ovat käytettävissä aina, kun ajantasaista ja luotettavaa tietoa maasta tarvitaan. 

Mitä seuraavaksi? 

Tavoitteena on, että peruspaikkatiedot ovat tehokkaassa käytössä. Haluamme, että tietojen käytöllä on vaikuttavuutta. Tavoitteena on myös, että kertaalleen jossain muualla – vaikkapa kunnissa – kerättyä tietoa pystytään hyödyntämään peruspaikkatietojen ylläpidossa. Tutustu peruspaikkatietoihimme ja jos sinulla herää ideoita siitä, miten tietoja voisi hyödyntää tehokkaammin, ole yhteydessä.

Juha Vilhomaa taustallaan metsä ja sukset

 

 

Kirjoittaja on Maanmittauslaitoksen peruspaikkatiedot ja paikannus -palvelukokonaisuuden johtaja Juha Vilhomaa

 

_______________________________________________________________________________________

Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita. Voit keskustella aiheesta kirjoittamalla blogiin kommentin sivun alareunassa. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Kommentit

Rajattu HTML

  • Sallitut HTML-tagit: <a href hreflang> <em> <strong> <cite> <blockquote cite> <code> <ul type> <ol start type> <li> <dl> <dt> <dd> <h2 id> <h3 id> <h4 id> <h5 id> <h6 id>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Uusimmat blogit