Osoitetiedot kuntoon uuden osoitetietojärjestelmän avulla

Maltti on valttia, kun on kyse koko Suomea koskettavista mammuttihankkeista, kuten uuden valtakunnallisen osoitetietojärjestelmän kehittämisestä. Vuonna 2017 alkanut työ on edennyt nyt kehittämisvaiheeseen. Työ jatkuu kuitenkin vielä vuosia. Suunta on selkeä, ja tänä vuonna keskitytään käytännön kysymysten ratkomiseen.

Uuden kerrostaloalueen sisäpiha-alue, jossa näkyy useita rakennuksia ja taustalla nostokurki.
Kuva:
Riku Nikkilä

Yli 100 hengen joukko kokoontui osoitetietojärjestelmän äärelle keskiviikkona 30.3. järjestetyssä verkkotilaisuudessa, jossa kuultiin, miten työ etenee.

Tarve laadukkaiden osoitetietojen varmistamiselle tunnistettiin laajasti Paikkatietopoliittisen selonteon yhteydessä. Suomeen päätettiin lähteä rakentamaan uutta valtakunnallista osoitetietojärjestelmää, jonka avulla osoitetietojen valtakunnallinen yhtenäisyys, hyvä laatu ja saatavuus voitaisiin varmistaa.

Yksi tärkeä askel järjestelmän kehittämisessä otettiin viime vuonna, kun järjestelmän kehittämistä luotsaamaan perustettiin strateginen ohjausryhmä. Ryhmässä on mukana laaja edustus eri ministeriöistä ja kuntakentältä.

Syksyllä 2020 ohjausryhmä sai valmiiksi strategiset linjaukset, jotka määrittelevät, millaista järjestelmää käytännössä lähdetään toteuttamaan. Keväällä 2021 alkaa lainsäädäntötyö, jota ohjausryhmä myös koordinoi. 

– Lainsäädäntötyö on välttämätöntä, sillä meillä ei tällä hetkellä ole osoitetietoihin keskittyvää lainsäädäntöä. Kun luodaan uutta tietovarantoa, tarvitaan laki, joka määrittelee järjestelmään liittyvät vastuut ja velvoitteet sekä erilaiset tiedonsaantioikeudet, maa- ja metsätalousministeriössä johtavana asiantuntijana työskentelevä Mari Laakso taustoittaa.

Lainsäädännön avulla on tarkoitus varmistaa, että osoitetietojärjestelmä saadaan toimimaan kuten on suunniteltu. Tällä hetkellä tavoitteena on, että vuonna 2024 päästäisiin siirtymävaiheeseen, jolloin uusi lainsäädäntö olisi jo voimassa ja kunnat voisivat vähitellen siirtyä uuden järjestelmän ylläpitäjiksi.

Varmistetaan tiedon yhteentoimivuus

Osoitteisiin liittyvät haasteet koskettavat meitä jokaista. Suomessa ei tällä hetkellä ole valtakunnallista ja laatuvarmennettua tietovarantoa, joka sisältäisi ajantasaisen tiedon kaikista rakennusten ja alueiden osoitteista. Eri toimijat ylläpitävät osoitteita omissa järjestelmissään eikä tieto kulje automaattisesti järjestelmien välillä.

Siksi ambulanssi ei välttämättä löydäkään perille tai taksin navigaattori ei tunne jotakin osoitetta lainkaan.

Jotta tilanne saadaan hallintaan, täytyy uudessa järjestelmässä ottaa huomioon myös tietojen yhteentoimivuus. Kokonaisarkkitehtuuri on suunniteltava huolella. Käytännön tasolla tämä näkyy esimerkiksi tietomallin, prosessien ja tekniikan hiomisessa mutta myös esimerkiksi siinä, että määritellään yhteisesti, millä termeillä osoitetietojärjestelmästä puhutaan.

– Yhteinen sanasto on selkeä perusta yhteisymmärrykselle, toteaa Maanmittauslaitoksen kehitys- ja digitalisaatiojohtaja Jani Kylmäaho.

Samalla tulee huomioida, että osoitteisiin liittyy paljon muutakin tietoa: esimerkiksi tiet, rakennukset ja kiinteistöt, ylipäänsä koko rakennetun ympäristön kokonaisuus. On tärkeää varmistaa yhteentoimivuus osoitteiden ja muiden tietojen välillä.

– Kaiken kaikkiaan tämä on harjoitus, joka kannattaa tehdä. Meidän on syytä tehdä osoiteasioista helpompia ja toimivampia yhteistyössä, Kylmäaho toteaa.

Grafiikka, jossa on kuvattu erilaisia alueita ja rakennuksia ja niille annettuja osoitteita.
Osoitetietojärjestelmä tulee sisältämään rakennusten osoitteiden lisäksi osoitteita esimerkiksi tonteille, puistoille ja ulkoliikuntapaikoille.


Kunnat mukaan

Maanmittauslaitos vastaa järjestelmän toteuttamisesta, mutta järjestelmää ei kuitenkaan tehdä Maanmittauslaitokselle vaan kaikille osoitetietoa tarvitseville organisaatioille ja tietysti osoitetiedon tuottajille eli kunnille. Siksi yhteistyö on kaikki kaikessa, korostaa Sakeri Savola, joka toimii projektipäällikkönä osoitetietojärjestelmän suunnittelua ja kehittämistä toteuttavassa projektissa.

– Kuntien kanssa tehtävä yhteistyö on äärimmäisen tärkeää. Olemme esimerkiksi muodostaneet kunta-asiantuntijoiden työryhmän, joka tuo käytännön kokemusta kehittämistyöhön. Mukana on yhdeksän erikokoista kuntaa, Savola kertoo.

Käytännössä kehittämistyö keskittyy tänä vuonna järjestelmän suunnitteluun ja kokonaisarkkitehtuurin kuvaamiseen. Projekti jakautuu kuuteen kokonaisuuteen, joita tänä vuonna työstetään: sanasto, tietomalli, laatuvaatimukset, toiminta-arkkitehtuuri, järjestelmäarkkitehtuuri sekä sisäänkäynnit ja kulkupisteet.

Jo vuosien 2019–2020 aikana kokeiltiin, voisiko joukkoistaminen olla sisäänkäynti- ja kulkupistetietojen keräämiseen sopiva menetelmä. Osoitehaavi-palvelun avulla kerättiin noin 10 000 pisteen aineisto, joka tällä hetkellä on testattavana viranomaiskäyttäjillä. Strateginen ohjausryhmä tulee vielä myöhemmin käsittelemään tarkemmin sisäänkäynti- ja kulkupistetietojen asemaa osoitetietojärjestelmässä.

Kommentointimahdollisuuksia tulossa

Tavoitteena on joka tapauksessa saada valmistelut maaliin niin, että osoitetietojärjestelmän palveluita päästään kehittämään tehokkaasti ensi vuoden alussa. Nyt onkin oikea aika vaikuttaa siihen, että saadaan aikaan toimiva ja hyvin palveleva osoitetietojärjestelmä. Mukaan työhön kutsutaan kaikki osoitetiedon parissa toimivat. Tämän vuoden aikana kommentoitaviksi ovat tulossa esimerkiksi sanasto sekä tietomalli- ja laatuvaatimusluonnokset.

– Olemme päivittäneet verkkosivujamme, johon on tulossa lisää materiaalia, kuten kunta-asiantuntijaryhmän muistiot sekä kaikki kommentoitavat luonnokset ja muut dokumentit. Järjestämme vuoden aikana myös lisää webinaareja, jotka toivottavasti edesauttavat siinä, että saamme runsaasti palautetta valmisteltavista luonnoksista, Savola kertoo.

Lisätietoa

Lisätietoja osoitetietojärjestelmän kehittämisestä: projektipäällikkö Sakeri Savola, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

 

Osoitetietojärjestelmä
Paikkatieto

Uusimmat uutiset ja artikkelit