Osoitetietojen analyysi auttaa kuntia osoitetietojen laadunparannuksessa 

Maanmittauslaitos on tarjonnut kunnille osoitetietojen laatuanalyysiä nyt kahtena peräkkäisenä vuotena. Tarkoituksena on ollut helpottaa kuntien osoitetietojen tarkastus- ja korjaustyötä.

Mies puhdistaa lumista kivipaasia, jossa näkyy talon osoitenumero.
Sakeri Savola ihmettelee kuvassa oman torppansa osoitenumeroa, jota ei meinaa edes lähikuvasta huomata. Löytäisiköhän ambulanssi perille?

 

Osoitetietojen laatu on monen toiminnan kannalta keskeistä. On tärkeä varmistaa, että tiedot ovat oikein ja ajan tasalla. Kuntien resurssit tietojen korjaamiseen ovat rajalliset ja siksi haluamme helpottaa kuntien työtä. 

Miksi osoitteissa on virheitä?

Osoitetiedot syntyvät kuntien prosesseissa. Luvanvaraisille rakennuksille osoitteet vahvistetaan rakennuslupaprosessin yhteydessä. Kunnat pitävät yllä osoitteita omissa osoiterekistereissään tai osana rakennusten tietoja. Rakennustietojen osana osoitetieto välitetään myös Väestötietojärjestelmään, johon on tallennettu valtakunnallisesti rakennusten osoitetiedot. Sieltä ne välittyvät monien toimijoiden tietojärjestelmiin. 

Suurin osa osoitteista koskee rakennuksia. Rakennusten osoitetietoihin on syntynyt puutteita ja virheitä vuosien saatossa, esimerkiksi kuntaliitosten yhteydessä tietoja voi jäädä päivittämättä. Aina päivitykset eivät syystä tai toisesta ole siirtyneet järjestelmien välillä. 

Miksi virheitä pitäisi vähentää?

Virheet osoitteissa aiheuttavat ikäviä ongelmia. Erityisesti hätäkeskuksen sekä ensihoidon, pelastustoimen ja poliisin toiminnan onnistumiselle oikeat osoitetiedot ovat tärkeitä. Monet yritykset ja muut osoitteita käyttävät toimijat, jotka tarvitsevat tiedon osoitteiden sijainnista, joutuvat tekemään ylimääräistä työtä osoitetiedoissa olevien virheiden takia.

Onkin varmistettava, että osoitetiedot saadaan ajan tasalle. Maanmittauslaitos kehittää uutta osoitetietojärjestelmää, johon koostetaan tulevaisuudessa kaikki kuntien prosesseissa syntyvät rakennusten ja alueiden osoitetiedot valtakunnallisen tietopalvelun piiriin. Osaksi järjestelmää on tarkoitus toteuttaa automaattinen osoitetietojen laadunvarmistusprosessi. Laadunvarmistus vähentää manuaalista työtä ja vähentää mahdollisuutta, että virheellisiä tietoja päätyy osoitetietojärjestelmään.

Millaisia tuloksia analyysistä on saatu?

Maanmittauslaitos pyysi kuntia lähettämään osoitetietojaan laatuanalyysiin. Laatuanalyysissä kuntien rakennusten osoitetietoja verrattiin valtakunnallisiin aineistoihin: tiestö- ja kiinteistötietoihin sekä maastotietokannan tietoihin. Analyysi antoi korjausehdotuksia muun muassa osoitenimiin. Lisäksi kuntien rakennusten osoitetietoja verrattiin Väestötietojärjestelmän tietoihin. 

Vuosien 2019–2020 aikana analysoitiin 117 kunnan osoitetiedot – yhteensä 2 100 000 rakennuksen osoitetiedot. Analyysin perusteella 12 prosenttia näistä tulisi tarkastaa. On hyvä huomata, että tarkastuskehotus ei kuitenkaan aina tarkoita, että tiedoissa olisi virhe tai puute. 

Yleisimmin havainnot liittyivät kokonaan puuttuvaan osoitenimeen tai -numeroon. Muita tyypillisiä havaintoja olivat, että kunnan tietoa vastaavaa osoitenimeä ei löytynyt Maanmittauslaitoksen vertailuaineistoista tai että osoitenimet olivat eri aineistoissa lähellä toisiaan, mutta poikkesivat joiltain osin. Myös rakennusten sijainneissa havaittiin ilmeisiä ja mahdollisia virheitä. Pisteet esimerkiksi sijaitsivat kaukana osoitteen mukaisesta tiestä tai eivät olleet rakennukselle kirjatun kiinteistön alueella.

Miten laatu vaihtelee kuntien ja rakennusluokkien välillä?

Vaihtelu kuntien välillä oli suurta. Pienimmillään alle yksi prosentti ja suurimmillaan yli puolet kunnan rakennusten osoitetiedoista oli analyysin mukaan tarkastettava. Keskimäärin kunnan tiedoista noin 12 prosenttia oli analyysin mukaan tarkastettava. 

Osoitetiedot olivat rakennusluokan kokoon suhteutettuna parhaimmassa kunnossa asuinrakennuksilla (5 % tarkastettavia rakennusluokan kokonaismäärästä). Sen sijaan eniten parannettavaa olisi vapaa-ajan rakennusten, teollisuusrakennusten, maatalousrakennusten ja varastorakennusten osoitetiedoissa. Näissä rakennustyypeissä tarkastettavien osuus oli 17–18 %. 

Kun kunnan rakennusten osoitetiedot yhdistettiin Väestötietojärjestelmän tietoihin pysyvän rakennustunnuksen avulla, vertailu paljasti, että kuntien ja valtakunnallisen rekisterin tiedot eivät täysin vastaa toisiaan. Yhteensä noin 12 prosentilla kohteista tiedot poikkesivat toisistaan. Esimerkiksi osoitenimi ei täsmännyt seitsemällä prosentilla rakennuksista ja sijainneissakin havaittiin eroavaisuuksia. 

Miten työ jatkuu analyysin jälkeen?

Useat kunnat ovat lähteneet korjaamaan aineistoaan analyysin perusteella. Saadun palautteen perusteella kuntien työntekijät ovat kokeneet analyysin hyödylliseksi ja ovat motivoituneita korjaamaan virheellisiä tietoja. Valitettavasti resurssit ovat varsinkin pienemmissä kunnissa usein rajallisia. Osoitetietojen korjaamiseen tarvitaan aikaa ja ihmisiä, jotta tiedot saadaan kuntoon.

Maanmittauslaitoksessa arvioidaan nyt, miten laadunparannustyötä voidaan jatkossa tukea. Kuntien näkemys asiaan on olennaista. Myös parhaillaan tehtävä pysyvien rakennustunnusten linkitys maastotietokannan rakennuksille paljastaa epätarkkuuksia rakennusten sijaintipisteissä. 

On selvää, ettei Maanmittauslaitos tai mikään muukaan taho voi korjata kuntien tuottamaa tietoa kuntien puolesta. Toivottavaa on, että kuntien laadunparannustyöhön voidaan jatkossa kohdistaa myös sen tarvitsema taloudellinen tuki. Ilman kuntien tuottamia laadukkaita osoitetietoja eivät osoitetietojärjestelmän kehittämisellä tavoiteltavat hyödyt toteudu.

Sakeri Savola 
johtava asiantuntija

Lue lisää osoitetietojärjestelmän kehittämisestä: www.maanmittauslaitos.fi/osoitetietojarjestelma

Kommentit

Uusimmat uutiset ja blogit