Toukokuu on se hetki vuodesta, jolloin tiellä liikkuville aiheutuu vaaraa hirviemojen karkottaessa ylivuotiset vasat, jotka ovat tottumattomia liikkumaan yksin. Hirvien lisäksi tai niiden sijaan eräillä alueilla suurempana riskinä ovat peurat tai kauriit. Niiden kannat ovat kasvaneet viime vuosina merkittävästi. Viime vuonna tapahtui 14 000 hirvieläinonnettomuutta, ja kasvu on ollut jatkuvaa. Viime vuoden onnettomuusmäärä oli ennätyksellisen suuri.

Millä tavoin voisimme estää onnettomuuksia entistä paremmin? Löytyisikö uusia innovatiivisia teknologisia keinoja välttää kuolemat ja loukkaantumiset – tai että niitä olisi edes nykyistä vähemmän? Liikenneturvallisuusasiantuntijoilla on yksinkertaisia perusneuvoja onnettomuuksien minimoimiseksi: pidä nopeus kurissa, keskity ajamiseen ja muista turvaväli.

Turvallisuutta lisäävä tekniikka kehittyy koko ajan

Turvallisuutta voidaan parantaa paitsi meidän autoilijoiden valppautta lisäämällä myös lainsäädännön ja teknologian kehittämisellä. Tieliikennelain tuloksena teiden varsille on asennettu hirvivaroitusmerkkien lisäksi uusia kauriseläimistä varoittavia liikennemerkkejä – tämä tapahtui vajaa vuosi sitten. 

Hirvieläinten tyypillisistä kulkureiteistä on olemassa varsin kattavaa paikkatietoa. Tiedot perustuvat paikallistuntemukseen. Tiedot todennäköisistä ylityspaikoista löytyvät paitsi varoitusmerkkeinä tien varsilta myös navigaattoreista. Teiden varsia on myös avattu vilkkailta ylityspaikoilta. Teknologia on tullut auttamaan vaaranpaikkojen tunnistamiseen. Autoissa on yhä enemmän turvallisuutta lisäävää tekniikkaa, joka kehittyy koko ajan. 

Porokello-sovelluksessa yhdistetään paikkatietoa joukkoistamalla

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus oli mukana joku vuosi sitten silloisen Liikenneviraston Aurora-hankkeessa, jossa pyrittiin erilaisilla infrastruktuuria kehittävillä toimenpiteillä parantamaan liikenneturvallisuutta. Samoihin aikoihin syntyneistä innovaatioista jäi mieleeni Porokello-sovellus, jonka avulla tiealueella havaituista poroista voi varoittaa muita samaa aluetta lähestyviä autoilijoita. Olennaista tämän tyyppisille innovaatioille on, että niissä usein yhdistetään paikkatietoa joukkoistamista hyödyntämällä. Porokolareiden määrä väheni testialueella lähes 30 %.

Hirvieläinten kulkuhetkeä tien ylittämisessä emme voi tietää. Todennäköisyys liikkumiseen vuorokauden aikana vaihtelee. Emme myöskään voi laittaa korvamerkkiä luontokappaleeseen paikantamista varten. Voimme vain oppia ymmärtämään niiden käyttäytymistä yhdistämällä tietoja eri lähteistä. Uusilla teknologisilla innovaatiolla yhdistettynä tutkittuun tietoon voimme tuottaa yhdessä varsinaisten liikenneasiantuntijoiden kanssa parempaa turvallisuutta teillemme. 
 

Arvo Kokkonen

Kirjoittaja on Maanmittauslaitoksen pääjohtaja.

Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita.