Hyppää pääsisältöön

Rajat osoitetaan rajamerkkeinä ja -koordinaatteina

Suomessa tehtiin vuonna 2020 yli 1 000 erillistä rajankäyntitoimitusta. Näissä toimituksissa selvitettiin kiinteistöjen välisten rajojen sijaintia. Syitä rajankäynneille on monenlaisia. Vanhan tai entisen rajan sijainnin paikantamiseksi tehdään rajankäyntejä. Uutta kiinteistöjen välistä rajaa syntyy erilaisissa kiinteistömuodostamistoimituksissa.

Rajan paikkaa osoitetaan rajamerkeillä ja niille määritettävillä koordinaateilla, toisinaan myös rajan avaamisella maastossa. Teknisiä apuvälineitä on nykyään hyvin paljon. Alalla käydään keskustelua siitä, pitäisikö siirtyä pelkästään koordinaattipohjaiseen rajan sijainnin osoittamiseen. Tämä ei ole vain tekninen kysymys, vaan ennen kaikkea lainsäädännöllinen.

Elämme erilaisten rajojen määrittelemässä yhteiskunnassa. Meillä on käytössä kiinteistöjen, käyttöoikeusalueiden, hallinnollisten alueiden ja valtakuntien väliset rajat. Arkisten rajojen määrittämisessä ja osoittamisessa tarvitsemme maanmittareita ja geodeetteja.

Meillä on olemassa lainsäädännön määrittämää perustaa, sopimuksia, ohjeistusta, teknistä osaamista ja maastossa koeteltua kykyä tehdä kenttätyötä. Kaikkeen tähän ja vähän muuhunkin tarvitsemme maanmittauksen ja paikkatiedon osaavia asiantuntijoita.

Suomeen mahtuu kaikkiaan yli 11 miljoonaa rajamerkkiä

Kiinteistöjen välisiä rajoja syntyy, häviää, siirtyy ja katoaa aikojen saatossa. Tämä tapahtuu yleensä tietyn taloudellisen toiminnan seurauksena. Maanmittauslaitos ylläpitää suomalaista kiinteistöjärjestelmää, johon kuuluu olennaisena osana kiinteistöjen ulottuvuuden tunteminen.

Suomessa on yhteensä yli 11 miljoonaa rajamerkkiä osoittamassa rajojen sijaintia. Näistä noin 8 miljoonalla on niin tarkka koordinaattisijainti, että ns. RSK-luku osoittaa rajamerkin paikan alle puolen metrin sijaintitarkkuudella.

Työmme jatkuu huonomman sijaintitarkkuuden omaavien rajakoordinaattien tarkentamiseksi, tässä työssä etenemme tulevina vuosina. Uusien toimintatapojen ja teknologien käyttöönotto sekä tutkimuksen tekeminen ovat tärkeitä toimintamme tehostamiseksi.

Datan eli tiedon laatuun kohdistuu erityisiä odotuksia, kun tiedonkäyttäjillä on yhä enemmän teknisiä apuvälineitä tiedon hyödyntämiseen. Tiedon hyödyntäminen vaatii ymmärrystä tiedon laadusta, tietoa tiedosta eli metatietoa. Meidän tehtävämme on kertoa kiinteistörajatiedosta. Rajat saattavat muuttua ja nämä muutokset on tehtävä hallitusti. Mikä on voimassa olevaa ajantasaista rajatietoa? Maanmittauslaitos tietää sen, nyt ja tulevaisuudessa.

Elämme historiallista vuotta rajojen ajankulussa

Tänä vuonna tulee kuluneeksi tasan 100 vuotta siitä, kun valtakunnan raja Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä käytiin Korvatunturilta Maatti- eli Maddermuotkaan, Kalastajasaarennon ja mannermaan väliselle kannakselle. Elämme parhaillaan historiallista vuotta rajanmääräämisten ajankulussa.

Itäisellä rajaosuudella toimeenpantiin 14.10.1920 allekirjoitettu Tarton rauhansopimus. Suoran rajalinjan pituus oli 204 kilometriä koko matkalta. Raja avattiin 8 metrin levyisenä oksien latvuksista ja 12 metrin levyisenä rungoista. Työ aloitettiin talvella 1921.

Voimme vain kuvitella, miten kovaa työtä on tehty geodeettisen rungon mittaamisesta aina raja-aukon avaamiseen saakka tiettömillä taipaleilla arktisissa oloissa. Suomen puoleista rajankäyntikomissiota johtaneen Geodeettisen laitoksen johtajan Ilmari Bonsdorffin retkikunnan työn tulos palveli valtakunnanrajana reilut kaksi vuosikymmentä. Sitten raja jälleen siirtyi.

Ihminen kuvittelee usein omistavansa kaiken saamansa hamaan loppuun saakka. Harvoin näin käy. Suomi sai pitää Petsamon alueen kaksikymmentäneljä vuotta.

Rajankäynnissä vakiintuneet menettelyt

Valtakunnalliset rajat tarkistetaan sopimuspohjaisesti 25 vuoden välein naapurivaltakuntien kanssa. Menettely perustuu sovittuihin vakiintuneisiin ja luotettaviin toimintaprosesseihin sekä päätöksiin liittyviin vahvistusmenettelyihin. Menettelytapa toimii hyvin.

Seuraavaksi valtakunnan rajankäynti tehdään Norjan ja Suomen välillä vuonna 2025. Yhteisen rajan pituus on 736 kilometriä ja valmisteluun tarvitaan muutama vuosi. Tulevan rajankäynnin suunnittelua jo aloitellaan.

”Maa on makiaa rajall.” Tämä vanha vihtiläinen sananparsi lienee tuttu monelle rajankäyntiä tehneelle maanmittarille. Sananparsi sopii osuvasti myös muun kuin kiinteistöjen välisen rajan tarkan määräämisen motiiviksi. 

 

Arvo Kokkonen
pääjohtaja

Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen.
Kuva: Maanmittauslaitos

_______________________________________________________________________________________

Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita. Voit keskustella aiheesta kirjoittamalla blogiin kommentin sivun alareunassa. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Kiinteistöt
Maanmittaustoimitus

Kommentit

Uusimmat blogit