Se pieni ero

Teemmekö me Maanmittauslaitoksessa samanlaisia töitä kuin kollegamme kiinteistörekisteriä pitävissä kunnissa? Vastaus on kyllä ja ei.

Maanmittauslaitoksen työntekijä tekee merkintöjä maastokarttaan.
Kuva:
Julia Hautojärvi/Maanmittauslaitos

Suomessa kiinteistörekisterinpidosta ja -muodostuksesta eli kiinteistötoimituksista huolehtii Maanmittauslaitoksen lisäksi 73 kaupunkikuntaa. Tähän työnjakoon on historialliset syyt, sillä kaupunkioikeudet saaneet kunnat olivat velvoitettuja huolehtimaan kiinteistörekisterinpidosta kaava-alueillaan. Nykyään kiinteistörekisterinpito ja -muodostus ovat kunnille vapaaehtoisia, ja tehtävä voidaan luovuttaa myös Maanmittauslaitokselle.

Ulkoisesti kiinteistönmuodostaminen näyttää aika samalta teki sen valtion tai kunnan toimitusinsinööri. Mutta syvemmältä löytyy pieni, mutta perustavanlaatuinen ero, jonka joku maanmittari aikoinaan oli hyvin tiivistänyt yhdeksi lauseeksi.

”Maalaismaanmittarit laittavat maastoa kartalle kun kaupunkimaanmittarit pistävät karttaa maastoon.”

Kaupunkimaanmittari vie asemakaavaa maastoon

Juuri näinhän se on. Ero tulee hyvin esiin, jos mietitään esimerkiksi kiinteistörekisterinpidon tärkeintä toimituslajia lohkomista. Monesti Maanmittauslaitoksen eli ”maalaismaanmittarien” käsiteltäväksi tuleva lohkominen on määräalan kauppa, jossa rajat on piirretty kauppakirjan liitekarttaan. Yleensä asianosaiset ovat kepittäneet rajat maastoon. Maanmittari mittaa maastossa sovitun, uuden kiinteistön rajat ja lisää ne kiinteistörekisterikartalle.

Kaupunkimaanmittarit puolestaan toimivat lähtökohtaisesti päinvastoin. Kaupungeissa laaditaan ensin asemakaava, jota toteutetaan tonttien lohkomisella. Asiakkaat ostavat kaavan mukaisia rakennuskelpoisia tontteja eivät keskinäisesti sovittuja, maastossa määritettyjä maa-alueita. Kaupunkimaanmittari sen sijaan mittaa tontin maastoon asemakaavan mukaan eli vie karttaa asemakaavan muodossa maastoon.

Koko ajatusmalli on lähes päinvastainen Maanmittauslaitoksen ja kuntien kiinteistörekisterinpidossa. Siitä huolimatta, että lopputulos on kummassakin lohkomisessa sama: uusi kiinteistö lisätään kiinteistörekisteriin. Kiinteistörekisteriä ylläpitävät kunnat kokevat monesti kiinteistörekisterinpidon ja -toimitukset tärkeäksi osaksi kaavanmukaisen rakentamisen ohjausprosessia.

 

Janne-Ville Kinnunen
rekisteri-insinööri (DI)

Rekisteri-insinööri Janne-Ville Kinnunen.
Kuva: Maanmittauslaitos

_______________________________________________________________________________________

Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita. Voit keskustella aiheesta kirjoittamalla blogiin kommentin sivun alareunassa. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Kommentit

Rajattu HTML

  • Sallitut HTML-tagit: <a href hreflang> <em> <strong> <cite> <blockquote cite> <code> <ul type> <ol start type> <li> <dl> <dt> <dd> <h2 id> <h3 id> <h4 id> <h5 id> <h6 id>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Uusimmat uutiset ja blogit