Sodankylässä tehdään ainutlaatuista lumitutkimusta – havainnot parantavat lumen seurantaa avaruudesta

Kansainvälinen tutkijaryhmä toteutti maalis-huhtikuussa lumenmittauskampanjan Sodankylässä. Ryhmän tekemät mittaukset auttavat tarkkailemaan maapallon lumitilannetta ja ilmastoa entistä tarkemmin avaruudesta käsin. Nyt lumenmittauskampanjasta on julkaistu video, jossa kerrotaan tehdystä tutkimuksesta ja tutkimuslaitteista.

Kansainvälinen tutkijaryhmä toteutti maalis-huhtikuussa lumenmittauskampanjan Sodankylässä.
Kuva:
Roberta Pirazzini, FMI

SnowAPP-mittauskampanja kokosi Ilmatieteen laitoksen Arktiseen avaruuskeskukseen Sodankylään parikymmenpäisen ryhmän kuukauden mittaiseen tutkimustyöhön. Mukana mittauksissa oli tutkimuspäällikkö Jouni Peltoniemi Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta. Kansainvälinen tutkijaryhmä tutki maalis-huhtikuussa lunta eri menetelmin. 

– Havaintojen avulla voidaan ymmärtää paremmin lumen ja sähkömagneettisen säteilyn vuorovaikutusta. Havainnot auttavat kehittämään entistä parempia menetelmiä, joilla lunta voidaan tarkkailla satelliittien avulla, kertoo Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Roberta Pirazzini.

Lumitutkimus auttaa sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon

Ilmaston lämpeneminen muuttaa lumen määrää maapallolla. Sillä on vaikutuksia ekosysteemeihin, makean veden saatavuuteen, ilmastojärjestelmään ja siten laajalti ihmisten toimintaan. Vaikutuksia koetaan sekä lumen talvisin peittämillä alueilla että kokonaan lumettomilla alueilla. 

– Tieto lumesta on yhä tärkeämpää, kun pyritään hallitsemaan makean veden saatavuutta ja sopeutumaan uusiin ilmasto-olosuhteisiin. Tietoa tarvitaan myös, kun arvioidaan lumeen ja sen sulamiseen liittyviä riskejä, esimerkiksi lumivyöryjä, tulvia ja ikiroudan sulamisesta johtuvaa maaperän epävakautta, kertoo Pirazzini.

Satelliittihavaintoja parannetaan maastossa tehtävillä mittauksilla

Lumitilanteen tarkkailu perustuu enimmäkseen satelliittien avulla tehtäviin havaintoihin. Satelliittipohjaisissa lumihavainnoissa on kuitenkin virheitä ja aukkoja, ja siksi menetelmiä kehitetään maastossa tehtävien mittausten avulla.

Sodankylässä mitattiin lumen eri ominaisuuksia, kuten lumen heijastamaa ja lähettämää sähkömagneettista säteilyä eri aallonpituuksilla. Havaintoja tehtiin esimerkiksi spektroalbedometreillä, radiometreillä ja tutkilla. Mittalaitteet oli asennettu tasaiselle, lumen peittämälle suoalueelle. Alueella suoritettiin samanaikaisesti mittauksia mm. lumen rakenteesta, kosteudesta ja epäpuhtauksista erilaisilla tutkimuslaitteilla.

Paikkatietokeskuksessa on tutkittu lunta yli kaksikymmentä vuotta. 

– Olemme kehittäneet ainutlaatuisen kenttägoniospektrometrin FIGIFIGOn, jolla voidaan mitata lumen heijastusta eri suuntiin hyvin tarkasti. Mittaukset Sodankylässä onnistuivat hyvin. Yhteistyö tutkimuslaitosten välillä on arvokasta, ja saimme paljon dataa, jonka avulla jatkaa tutkimusta, kertoo Peltoniemi.

Mittauksissa havainnoitiin viittä eri lumityyppiä, jotka ovat uusi lumi, tuulen muokkaama lumi, moottorikelkan jälki, tallattu lumi ja liattu lumi. Nämä kaikki heijastavat valoa eri tavalla. Malleissa ei pystytä vielä huomioimaan kaikkea vaihtelua, kuten maaston ja kasvuston vaikutuksia.

SnowAPP-kampanjassa kerättyjen havaintojen avulla on tarkoitus kehittää uusi malli, jossa kuvataan lumen ja sähkömagneettisen säteilyn vuorovaikutusta.

– Tuloksia käytetään parantamaan lumenpinnan heijastavuuden eli albedon simulointia numeerisissa sääennusteissa ja ilmastomalleissa, sanoo erikoistutkija Petri Räisänen Ilmatieteen laitokselta.

Lisätietoja

Erikoistutkija Roberta Pirazzini (englanniksi), Ilmatieteen laitos, 050 380 2653, etunimi.sukunimi@fmi.fi

Tutkimuspäällikkö Jouni Peltoniemi, Maanmittauslaitos, 050 465 4953, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

Video lumenmittauskampanjasta

SnowAPP-mittauskampanjaa johti Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Roberta Pirazzini. Tutkimushankkeen päätutkija on Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Petri Räisänen. Tutkimusta rahoittavat Suomen Akatemia ja EU.
 

Uusimmat uutiset ja blogit