Julkaistu 12.7., muokattu 9.8.: Kirjoitimme, että "vähintään puolen hehtaarin kokoisia järviä on Suomessa noin 168 000". Lukuun sisältyvien järvien koossa oli inhimillisistä syistä johtunut pilkkuvirhe. Todellisuudessa Suomessa on noin 168 000 järveä, jotka ovat vähintään 0,05 hehtaarin eli 500 neliömetrin kokoisia. Lukuun sisältyy siten kaikki vähän koripallokenttää suuremmat järvet. Korjaus ei vaikuta tehtyihin arvioihin järvien kokonaismääristä.
Kun tiedot on kerätty muuhun kuin tilastomaiseen käyttötarkoitukseen, ei ratkaisu selviä järjestelmästä sellaisenaan. Hakumenetelmät perustuvat ihan muihin tarpeisiin, tietokantaan tehdään kyselyjä eri logiikalla.
Teimme kuitenkin harjoituksen; maastotietokannasta työkseen aineistoja irrottava kollega etsi ”vakavesien nimet” ja teki järvistä ”luokkairrotuksen”. Järveä on tietokannasta turha etsiä; vakavedet sen sijaan tarkoittavat tässä järviä ja lampia.
Vaka vanha vakavesi
Maastotietokannassa vakaveden minimikooksi on sovittu 1 000 neliömetriä. Vakavesi on määritelty tietokannassa seuraavasti:
Luonnon vedenkierron osana oleva veden jatkuvasti peittämä alue, jolla vedenpinnan korkeus pysyy alueellisesti samalla tasolla eikä siinä ole olennaista virtaamaa. Vakavesiä ovat meri, järvi, lampi, tekojärvi sekä kanava. Vakavesi jaetaan kahteen luokkaan: järvivesi ja merivesi.
Vakavesien määrähän se olisi ollut oikea luku, mutta isot vesialueet on jaettu tietokannassa teknisesti pienempiin alueisiin. Nämä osa-alueet tulevat mukaan omina vesialueinaan, niin niistä päättelemällä menisimme metsään.
Vakavesien nimien ongelma taas on se, että isommissa vesistöissä on useampia nimiä. Saimaa ja sen Mäntysaarenselkä kuuluvat tasa-arvoisina vakaveden nimistöön.
Johtopäätösten tekemisessä saa olla tarkkana
Erityisesti tutkijamme Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa törmäävät ilmiöön, jossa avointa dataa tutkimalla tehdään johtopäätöksiä asiantuntijaa konsultoimatta. Kuvaavan esimerkin julkaisimme vuoden alussa, kun toimittaja metsästi Helsingin keskipistettä.
Tässä järvien määrän selvittämisessä ilman sisältöön liittyvää kollegan asiantuntemusta, olisi ollut helppo vetää johtopäätös, että Suomessa on 109 032 järveä ja lampea. Totta on se, että Suomessa on 109 032 järven, lammen ja niiden osien nimeä.
Tämä epäselvyys on yksi esimerkki siitä, miksi Maanmittauslaitos kehittää kansallista maastotietokantaa. Nykyinen maastotietokanta ei ole nykyajan vaatimuksia vastaava paikkatietokanta, vaan se on alun perin suunniteltu enemmänkin vastaamaan kartantuotannon tarpeisiin eikä tällaisiin paikkatietoanalyyseihin.
Entäs ne järvet?
Varsinaiseen vastaukseen piti kuitenkin konsultoida ympäristöhallintoa: Suomessa on Suomen ympäristökeskuksen mukaan noin 57 000 järveä, jonka pinta-ala on yli hehtaarin. Vähintään 500 neliömetrin (pinta-ala korjattu 9.8.) kokoisia järviä on noin 168 000.
SYKEn järviasiantuntija Jari Hakala kertoo, että luvut perustuvat yli 10 vuotta vanhoihin maastotietokannan aineistoihin, joista on SYKEssä johdettu järviä ja jokia kuvaavat 1:10 000-mittakaavaiset rantaviiva-aineistot. SYKEllä on käynnissä VesiPeto-hanke, jonka yhtenä sivutuotteena nämäkin tiedot tarkentuvat ja ajantasaistuvat.
P.S. Tatun ja Patun Suomi -lastenkirjan mukaan Suomessa on noin 190 000 järveä tai lampea. Sillä tarkkuudella voi aivan huoletta operoida koti- ja mökkioloissa.
Rentouttavaa kesää!
Suvi Staudinger
viestintäasiantuntija, Maanmittauslaitos
_______________________________________________________________________________________
Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita.