Tilusjärjestelyllä laajat yhteiskunnalliset vaikutukset

Luken tuoreen selvityksen mukaan tilusjärjestelyillä on runsaasti yhteiskunnallisia vaikutuksia. Järjestelyjen avulla kasvatetaan peltolohkojen kokoa ja parannetaan niiden sijaintia. Tämä voi vähentää tarvetta uuden pellon raivaukseen. Tilusjärjestelyt myös edistävät vuokrapellon siirtymistä aktiiviviljelijöiden omistukseen ja peltojen perusparannuksia. Lisäksi ne ruokkivat taloudellista toimeliaisuutta, mikä näkyy urakointipalvelujen kysynnän ja tarjonnan kasvuna.

Traktori peltotöissä
Kuva:
Julia Hautojärvi

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Maanmittauslaitoksen yhteistyönä selvitettiin ensimmäistä kertaa tilusjärjestelyjen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tilusjärjestelyjen tavoitteet ovat muuttumassa puhtaasti maataloustuotannon tavoitteista osaksi maaseutualueiden maankäytön kehittämistä.

Selvitys perustuu vertailuun Sievin kunnasta, jossa on tehty laajoja tilusjärjestelyjä 2000-luvulla kattaen jopa 75 prosenttia kunnan peltoalasta. Vertailua tehtiin Haapajärveen, Reisjärveen ja Kiuruveteen, joissa tilusjärjestelyjä ei ole tehty. Sievin poikkeuksellisen laajojen tilusjärjestelytoimien on arvioitu tuovan alueelle positiivista kehitystä laajemminkin.

Lisää positiivista tekemisen meininkiä

Tilastojen mukaan taloudellinen toimeliaisuus lisääntyi tilusjärjestelyjen myötä. Sievin tiloilla käytettiin paljon urakointipalveluja, ja niiden käyttö kasvoi merkittävästi 2000-luvulla. Sievissä lopettaneiden tilojen osuus oli vertailutiloista alhaisin 2000-luvulla ja MYEL-vakuutettujen keski-ikä nousi vähiten. Tilusjärjestelyt ovat yhdessä muiden tekijöiden kanssa vaikuttaneet positiivisesti viljelijöiden jatkamishalukkuuteen ja nuorien hakeutumiseen viljelijöiksi.

– Tilusjärjestelyissä mukana olleet ihmiset kertoivat havainneensa tilusjärjestelyalueilla viriävän positiivista tekemisen meininkiä ja toimeliaisuutta. Tällaisista havainnoista tarvitaan lisää tietoa, kertoo tilusjärjestelypäällikkö Kalle Konttinen Maanmittauslaitoksesta.   

Peltojen kuntoon investoidaan ja teiden turvallisuus paranee

Sievissä vuokrattuna viljellyn pellon osuus kääntyi selvään laskuun 2000-luvulla päätyen viime vuonna 24 prosenttiin. Sen sijaan koko maan tasolla vuokrattuna viljellyn pellon osuus on pysytellyt sitkeästi 35 prosentin tasolla.

– Tämä on erittäin tärkeä havainto. Erityisesti vuokrapellot ovat vaarassa pudota tuottavuuskelkasta. Tarvittavia perusparannusinvestointeja, kuten ojituksia, voi jäädä tekemättä lyhyiden ja jatkoltaan epävarmojen vuokrasopimusten takia. Sievin kehitys on ollut erittäin positiivista, kertoo tutkija Sami Ovaska Lukesta.

Tilusjärjestelyissä peltoja on onnistuttu siirtämään aktiiviviljelijöiden omistukseen. Osin tähän liittyen myös salaojitusmäärät olivat Sievissä vertailukunnista korkeimmat.

– Pelloista luopumista on helpottanut valtion maanostotoiminta tilusjärjestelyjen yhteydessä, sanoo johtaja Timo Potka Maanmittauslaitoksesta.  

Tilusjärjestelyjen yhteydessä on voitu poistaa tarpeettomaksi käyneitä tasoristeyksiä ja maantieliittymiä. Koko maan tasolla tämä tarkoittaa 18 poistettua tasoristeystä ja reilut 200 poistettua päätien tai muun tien liittymää 2000-luvulla. Tämä näkyy kaikille tienkäyttäjille: maatalousliikennöinnin vähentyminen parantaa liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta.

Tarve uuden pellon raivaukselle vähenee

Tilusjärjestelyt näyttävät vähentäneen pellonraivausta, sillä raivausmäärät jäivät Sievissä 2000-luvulla vertailukunnista alimmiksi.

– Tilusjärjestelyillä voidaan parhaimmillaan vähentää tilojen tarvetta raivata uutta peltoa, jos peltolohkoja voidaan järkeistää aiempaa lähemmäs. Tilusjärjestelytoimien onnistumisessa on oleellista yhteistyö ja luottamus aktiiviviljelijöiden, maanomistajien ja paikallisten toimijoiden kanssa ja heiltä saatu hyväksyntä, toteaa johtava tutkija Pasi Rikkonen Lukesta.

Rikkosen mukaan tilusjärjestelytoimintaa on tulevaisuudessa tarkasteltava laajemmin yhteiskunnallisten vaikutusten tuottajana. Tämä tarkoittaa tilusjärjestelyjen arviointia osana kunnan maaseutu- ja elinkeinopolitiikkaa, alueen ympäristö- ja ilmastovaikutusten hallintaa sekä sosiaalisen pääoman kehittymistä.

Lisätietoja

  • Tutkija Sami Ovaska, Luke, 029 532 6417, etunimi.sukunimi@luke.fi
  • Johtava tutkija Pasi Rikkonen, Luke, 029 532 6480, etunimi.sukunimi@luke.fi
  • Tilusjärjestelypäällikkö Kalle Konttinen, Maanmittauslaitos, 029 531 6006, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi
  • Johtaja Timo Potka, Maanmittauslaitos, 029 531 6454, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

Lisätietoa tilusjärjestelystä

Ovaska, S. & Rikkonen, P. 2019. Tilusrakenteen parantamistoimien yhteiskunnallisten vaikutusten arviointi -Esiselvitys ja indikaattorikokoelma kokonaisvaltaisempaan arviointiin -raportti

 

Uusimmat uutiset ja blogit