Hyppää pääsisältöön

Tuottavuudesta ja digitalisaatiosta

Työmme tuottavuuden paraneminen perustuu toimintojen jatkuvaan kehittämiseen uuden teknologian avulla. Tuottavuuden jatkuva parantaminen on meille keskeisiä tulosohjauksen mittareita. Meillä työn tuottavuus on parantunut koko ajan vuodesta 2014.

Aurinkoinen kuva viheriöivästä nurmesta.
Kuva:
Julia Hautojärvi/Maanmittauslaitos, Lantmäteriverket

Oman toiminnan kehittäminen vaatii kokeilemista, iloitsemista onnistumisista sekä samalla epäonnistumisten sietämistä ja niistä oppimista. Uusia toimintoja ja tehtäviä on otettu vastaan näillä periaatteilla. Vähemmällä on pitänyt saada aikaan enemmän.

Sähköinen asiointi on yleistynyt

Koronapandemian aikana olemme joutuneet rajoittamaan asiointia palvelupisteissä ja ohjanneet asiakkaitamme käyttämään ensisijaisesti sähköistä asiointia ja etäpalveluita. Digitaalisiin ja muihin etäpalveluihimme tutustuminen on lisännyt asiakkaidemme tietämystä digitaalisista palveluista ja sähköisen asioinnin määrää.

Lisääntynyt digitalisaatio vaikuttaa koko yhteiskunnan talouteen ja kansalaisiin kriisin aikana ja sen jälkeen. Uskon että osa uusista toimintamalleista jää pysyviksi.

Etätyö jäänee pysyväksi työtavaksi

Kokemamme koronakriisitilanne vaikuttaa monin tavoin yhteiskunnan toimintaan myös pidemmällä aikavälillä. Talouden kannalta on ensisijaisesti kysymys tuottavuuden kehityksestä. Tuottavuuskehityksen arvioiminen on aina vaikeaa. Taloustieteilijät eivät ole löytäneet syitä kokonaistuottavuuden heikkenemiseen viimeisen 15 vuoden aikana.

Koronapandemian aiheuttamat rajoitustoimet ovat kannustaneet myös julkishallinnon toimijoita ottamaan käyttöön uusia, tuottavuutta edistäviä toimintatapoja. Näitä ovat mm. etätyöskentelyn hyödyntäminen ja toimintojen digitalisoiminen.

Etätyöskentelyn laajeneminen jäänee osittain pysyväksi toimintatavaksi. Tällä on selvä tuottavuutta parantava vaikutus. Toimitilaa tarvitaan vähemmän ja työpaikalle matkustamiseen kuluva aika lyhenee. Suomalaiset ovat olleet aktiivisimpia etätyöskentelijöitä koronapandemian aikana. EU:n tilastojen mukaan 60 prosenttia meistä on etätyössä, kun EU-maiden keskiarvo on 40 prosenttia.

Kohti uusia mahdollisuuksia

Ilmeisiä kasvualoja ovat digitaaliset palvelut ja fyysiset ohjelmistoalustat. Nämä tarjoavat hyviä avauksia suomalaiselle osaamiselle. On tärkeää, että käytämme avautuvat mahdollisuudet hyväksemme. Digitalisaatiolla on merkittävä rooli, kun haemme uusia, tehokkaampia toimintamalleja.

Visiot väljemmästä, alueellisesti hajautuneemmasta ja digitaalisesta yhteiskunnasta voivat toteutua vain, jos ihmisillä on työtä ja toimeentuloa. Hyvä infra, toimiva palvelujärjestelmä ja riittävä resilienssi tuovat kustannuksia.

Koronakriisitilanteen jälkeisen Suomen nostaminen jaloilleen ei ole helppoa. Emme hoida vain kriisiä ja sen aiheuttamia vaikutuksia. Meidän on luotava toivoa ja näytettävä suuntaa eteenpäin. Mallia voimme ottaa ABB:n entisen pääjohtajan Percy Barnevikin lausumasta, jonka mukaan mahdollisuuksiin tarttuvat voittavat ja uhkiin tarttuvat häviävät.

 

Arvo Kokkonen
pääjohtaja

Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen.
Kuva: Julia Hautojärvi/Maanmittauslaitos

_______________________________________________________________________________________

Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita.

Maanmittauslaitos

Kommentit

Uusimmat blogit