Vanhat Suomen kartat löytyvät helpommin netistä - kansallisaarteet kaikkien saataville

Maanmittauslaitoksessa on toteutettu selvitys, jonka avulla Suomen vanhojen karttojen saatavuutta ja tiedonhakua on parannettu. Selvitystyön tuloksena koostettiin karttaluettelot, joista käy ilmi, mitä karttoja ja karttasarjoja on olemassa ja mistä ne löytyvät. Luettelot on julkaistu Maanmittauslaitoksen verkkosivulla, johon on myös koostettu linkkejä ja hakuohjeita, joiden avulla karttoja voi etsiä.

Muḥammad ibn Muḥammad al-Idrīsī. Nuzhat al-muštāq fī iḫtirāq al-āfāq. Kuva kartasta
Historian havinaa: al-Idrīsīn Tabula Rogieriana, joka löytyy Ranskan kansalliskirjastosta. Kartta on ensimmäinen, jossa Suomen paikkoja (Häme ja Turku) mainitaan. Kartta on valmistunut 1154, mutta tämä versio on myöhemmältä ajalta. Lähde: gallica.bnf.fr / Bibliothèque nationale de France.

Suomi tuli osaksi Euroopan karttaa 1400-luvun lopulla. Tietoa kartoista on paljon ja Kansallisarkiston sekä Kansalliskirjaston karttakokoelmat ovat valtavia. Selvityksen tavoitteena oli saada tiedot kartoista paremmin saataville. Suomen kartat ovat kansallisia aarteita, joiden säilyminen ja saatavuuden varmistaminen on tärkeä tehtävä. 

Suurimmaksi haasteeksi nousi karttojen puuttuvat metatiedot ja se, että kaikkia karttoja ei ole digitoitu.

– Erityisesti uudempia karttoja ei ole digitoitu ja Kansallisarkiston puolustushallinnon karttakokoelma on kokonaan digitoimatta. Myös Nordenskiöldin kokoelmasta, yhdestä maailman merkittävimmistä karttakokoelmista, on digitoitu vain pieni osa, sanoo selvitystyön tehnyt yli-insinööri Antti Jakobsson. Ongelmia aiheuttavat myös puuttuvat metatiedot.

– Suomalaiset kulttuuri- ja tiedeaineistot yhteen kokoavasta Finna.fi-hakupalvelusta löytyy tällä hetkellä lähes 9000 verkossa avoimesti saatavilla olevaa karttaa. Jotta aineistot löytyisivät luotettavasti, niihin liittyvät metatiedot, etenkin tarkat sijaintitiedot ja pysyvät tunnisteet ovat ensisijaisen tärkeitä, sanoo palvelusuunnittelija Susanna Eklund Kansalliskirjastosta.

Karttojen löydettävyyttä on parannettava

Yksi karttojen saatavuutta vaikeuttava tekijä on, ettei arkistojen hakujärjestelmiä ole suunniteltu karttojen etsimistä varten. Tärkeitä Suomen karttoja ei selvitystyön aikana arkistoista pystytty löytämään.
– Maanmittari Lars Schroderuksen tekemä, Suomen ensimmäinen yleiskartta vuodelta 1653 jäi löytymättä. Toisaalta selvityksen avulla tunnistettiin ”väärässä” paikassa oleva kartta, kuten Kansallisarkistossa sijaitseva Suomen ensimmäisen maanmittarin Olof Gangiuksen tekemä Turun kartta vuodelta 1634. Kartta löytyi Maanmittaushallituksen uudistusarkiston kokoelmasta, jossa normaalisti on isojakokarttoja. Kopio kartasta on kaupunkikarttojen kokoelmissa, Antti Jakobsson kertoo.

Selvitystyö osoitti, että työtä riittää.
–  Toivottavasti tämän selvityksen pohjalta syntyisi mahdollisimman laajapohjainen projekti vanhojen karttojen löydettävyyden ja käytettävyyden parantamiseksi. Tarvetta olisi niin Suomessa kuin ulkomailla, toteaa kehittämispäällikkö Tomi Ahoranta Kansallisarkistosta.

Karttaluettelot ja tietoa vanhoista Suomen kartoista löytyy 31.8. alkaen osoitteesta www.maanmittauslaitos.fi/suomenvanhatkartat

Uusimmat uutiset ja blogit