Vierasblogi: Miten julkisen hallinnon tietohallintoa ohjataan?

Mitpan kaltaiset toimialasidonnaiset tietotekniikan palvelukeskukset toteuttavat omalta osaltaan tietohallintolain tarkoitusta tehostaa julkisen hallinnon toimintaa, parantaa julkisia palveluja ja niiden saatavuutta, toteuttaa järjestelmien yhteentoimivuutta ja edistää sähköistä asiointia. Toimialasidonnaisissa palveluissa digitalisoinnin toteuttaminen on tärkeää, samoin tiedon avaamisen edistäminen on hallinnonalatasoinen tavoite.

JulkICT:n ja hallinnonalan rooli tietohallinnon ohjauksessa

JulkICT:llä on julkisen hallinnon tietohallinnon yleinen ohjaus, lainsäädäntö, arkkitehtuuri, tekninen ja semanttinen yhteentoimivuus samoin kuin hankehallinnan kokonaisuuden ohjaus. Hallinnonala ohjaa toimialansa tietohallinnon ja tietohallintohankkeiden kehittämistä sekä toiminnan ja palvelujen digitalisointia. Hallinnonala ohjaa arkkitehtuuria ja yhteentoimivuutta. Ja tietenkin hallinnonala vastaa hallinnonalan strategian toteuttamisesta. Hallinnonala ja Valtori vastaavat yhdessä palvelujen käytettävyydestä, saatavuudesta ja turvallisuudesta sekä yhteisten linjausten noudattamisesta. Yhdessä, yhteistyöllä saadaan toimivat, ajanmukaiset ja kustannustehokkaat palvelut.

JulkICT:n keinot edistää tietojärjestelmäkokonaisuuden yhteentoimivuutta

Tietohallintolain avulla edistetään tiedon sisällöllistä yhteentoimivuutta. Täysimääräinen yhteentoimivuus edellyttää toimintaprosessien sujuvuutta sekä tiedon laajaan hyödyntämiseen kannustavaa asennetta, toimintatapoja ja lainsäädäntöä. Tietohallintolaki luo vain puitteet; lisäksi tarvitaan sektorilainsäädännön kehittämistä. Kansallinen palveluarkkitehtuuri -ohjelmassa toteutetaan yhteentoimivuutta edistävä palveluväylä ja palvelutietovaranto. JHS-suositukset toimivat ohjauksen keinoina. Suosituksista on mahdollista tehdä standardeja. Lisäksi on tietohallintolain mukainen asetus hankkeiden ja hankintojen arvioinnista. Arviointipohjissa on kiinnitetty yhteentoimivuuteen huomiota. Tavoitteena on organisatorisen ja juridisen yhteentoimivuuden saavuttaminen, yhteinen kieli. OECD:n valmistumassa oleva maaraportti eGovernmentista suosittaa yhteentoimivuuden, ei vain teknisen, huomioimista hallinnon ketteryyden mahdollistajana.

Oikeusministeriön, valtiovarainministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä selvitetään tiedonhallintaa koskevan lainsäädännön muutostarpeet ja arvioidaan kokonaisuudistuksen tarpeellisuus vuonna 2015. Muutostarpeiden arviointi koskee julkisuuslakia, tietohallintolakia ja arkistolakia.

Valtion ICT-rahoitusmalli

Valtorissa palvelut ovat asiakasrahoitteisia, investointien poisto lasketaan asiakashintoihin mukaan. Yhteentoimivuus tulee toteuttaa toiminnan kehittämisen myötä toiminnan kehittämiseen varatuilla rahoilla. Kansallinen palveluarkkitehtuuri ja kansallinen palveluväylä tullaan rahoittamaan hankerahoista. Uusia yhteisiä palvelukomponentteja voitaisiin rahoittaa keskitetysti, mikäli tällä luodaan hallintoon sähköisten palvelujen yhteiskäyttöistä infrastruktuuria. Yhtenä rahoitusinstrumenttina on ns. tuottavuusraha. Rahoitusmallit ovat vielä pohdinnassa.

JulkICT-toiminnon ajankohtaisimmat valtionhallinnon ICT:n kehittämishankkeet

Tärkeimpiä ovat Kansallinen palveluarkkitehtuuri -hanke ja Tuve-toiminnan jalkauttaminen. Tuvesta eli hallinnon turvallisuusverkosta tuli laki voimaan, ja nyt on kyse lain toteuttamisesta. Tärkeitä ovat myös Tori- ja Sade-hankkeiden valmistuminen. Tori-hankkeen tulos on Valtori, joka tuottaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ICT-palvelut. Sade edistää sähköistä asiointia ja demokratiaa. Lisäksi on Avoimen tiedon hanke, Kuntatiedon ohjelma, Kuntien ICT-muutostuki sekä Kyberturvallisuusstrategian toimeenpano VM:n toimenpiteiden osalta. Digitalisaation mahdollisuuksien toteutuminen Suomen kohdalla on tietenkin keskeinen, myös seuraavalle vaalikaudelle ulottuva tavoite, siis Kansallinen palveluarkkitehtuuri -ohjelma, hallinnon palvelujen digitalisointi ja prosessien kehittäminen.

JulkICT-strategian päivittäminen

Tietohallinnon koordinaatioryhmän kanssa on käyty päivitystarpeita läpi, ja syksyllä ryhdytään päivittämään. Tarkoitus on yhdistää hyvät strategiat, kuten asiakkuustrategia ja "ICT 2015 - 21 polkua kitkattomaan Suomeen", ja muodostaa näistä yksi yhteinen digitalisaatiostrategia. Työssä huomioidaan seuraavan hallituksen linjaukset. Mainitsemani OECD-raportti huomautti siitä, ettei meillä ole yhtä yhteistä digitalisaatiostrategiaa, vaikka monia hyviä strategioita onkin.

JulkICT:n organisaatio

JulkICT on tyypillinen asiantuntijaorganisaatio, jossa on töissä 40 henkeä - niistä tosin kolmasosa määräaikaisia. JulkICT:ssä on kolme yksikköä: digitalisaatio, tietopolitiikka sekä kyberturvallisuus ja infrastruktuuri. Organisaatio uudistettiin juuri, ja muutoksella haetaan entistä sujuvampaa johtamista ja parempaa yhteistyötä sidosryhmien kanssa samoin kuin digitalisaation vahvistamista julkisella sektorilla.

Anna-Maija Karjalainen
JulkICT-johtaja

Anna-Maija Karjalainen johtaa JulkICT-toimintoa, joka vastaa valtionhallinnon tietohallinnon ohjauksesta.


Plokkauksia Maasta -blogissa  eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita.  Voit keskustella aiheesta kirjoittamalla blogiin kommentin sivun alareunassa. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Uusimmat uutiset ja blogit