Voiko säätä ennustaa joukkoistamalla kännykkädataa?

Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa tutkitaan joukkoistamisen mahdollisuuksia sään ennustamisessa.

Uhkaavat sadepilvet maaseudulla
Kuva:
Julia Hautojärvi

Projektin tavoitteena on simuloida jopa tuhannen älypuhelinpohjaisen GNSS-vastaanottimen käyttöä ilmakehässä olevan vesihöyryn mittaamiseen (Global Navigation Satellite System). Vastaanottimien suuri määrä mahdollistaa ilmakehän vesihöyryn jakauman mallintamisen ennennäkemättömällä tarkkuudella. Vesihöyry sijaitsee ilmakehän alimmassa kerroksessa eli troposfäärissä, joka ylettyy maankamaralta 6–8 kilometriin napa-alueilla, päiväntasaajalla puolestaan 16–20 kilometriin.

Vesihöyryn määrän mittaaminen on tärkeää, sillä se on merkittävin kasvihuonekaasu ja se vaikuttaa niin sääennustuksiin kuin GNSS-paikannuksen tarkkuuteen. Lisäksi tutkimuksen tulokset hyödyttävät sellaisia alueita, joilla ei ole kattavaa korkealaatuista mittauslaitteistoa sään ennustamiseen, kuten laajat valtamerialueet sekä arktiset alueet.

Pistepaikannus ja ilmakehän tomografia yhdistettiin

Joukkoistamiseen perustuva sään ennustaminen (Weather Monitoring Based on Collaborative Crowdsourcing) -projekti on kansainvälinen yhteistyöprojekti. Paikkatietokeskus on alihankkijana ranskalaiselle Airbus Defense and Space -yhtiölle tässä Euroopan avaruusjärjestön (ESA) rahoittamassa projektissa.

– Yhdistimme tarkan pistepaikannuksen ja ilmakehän tomografian yhdeksi matemaattiseksi ongelmaksi. Tätä ei oltu tehty koskaan aiemmin, toteaa projektia johtava vanhempi tutkija Ville Lehtola Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.

– Onneksemme saimme algoritmin toimimaan lähes aikataulussa.

Suomella annettavaa kansainvälisessä huippututkimuksessa

Projekti tutkii joukkoistamisen hyödyntämistä paikkatiedon keruuseen sekä sitä, miten nämä menetelmät täydentävät jo olemassa olevaa avaruusteknologiaa. Hanke tuottaa myös uutta tietoa ja yhteistyömahdollisuuksia ja vahvistaa Suomen imagoa kansainvälisessä tiedekentässä.

–  Suomalaisen osaaminen vienti on hienoa, mutta lisäksi olisi hyvä saada myös suomalaisvetoisia hankkeita. Suomen on tärkeä olla mukana kansainvälisessä huippututkimuksessa kaikin tavoin, Lehtola muistuttaa.

– Tekemisen lisäksi tarvitaan myös rahoitusta ja poliittista linjanvetoa. Yhteistyöhankkeet ovat vaihtokauppaa: jotta pääsee mukaan kuvioihin, pitää olla jotain annettavaa, Lehtola sanoo.

Paikkatietokeskuksen vanhempi tutkija Ville Lehtola toimii myös apulaisprofessorina Twenten yliopistossa Hollannissa.

Lisätietoja

Vanhempi tutkija Ville Lehtola, 040 569 2583, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi

ESA logo

Uusimmat uutiset ja blogit