Vuosiraportointia ja itsetutkiskelua: Pitääkö meidän olla huolissaan

arvo kokkonen

Uuden vuoden alkaessa on tapana raportoida mitä menneenä vuonna tapahtui ja ehkä yksilötasollakin pohtia, kuinka omat odotukset tai tavoitteet elämän kulussa toteutuivat. Vuosiraportointi on normaalia julkishallinnon vuosikellon mukaista työtä. Virastot laativat raporttinsa ministeriöilleen, ministeriöt valtioneuvostolle ja lopulta asiat saatetaan eduskunnalle. Yritystoiminnassa raportointi ulottuu omistajille, jotka keväisissä yhtiökokouksissaan käsittelevät sääntömääräisiä asioitaan. Yhdistykset, järjestöt ja seurat toimivat samalla tavalla. Me yksilöt olemme vastuussa itsemme tutkiskelusta itsellemme.

Yhä useammat yritykset ja julkishallinnon toimijat laativat myös yhteiskuntavastuuraporttejaan. Maanmittauslaitos on näin toiminut muutaman vuoden ajan. Se antaa organisaatiolle mahdollisuuden arvioida toimintaansa tietyllä strukturoidulla tavalla suhteessa tavoitteisiinsa. Kysymys on itsetutkiskelusta. Vähän kuin yksilö tutkiskelee omaa elämäänsä; ei sitä ole missään säädetty tai pakotettu, mutta täydentää hyvin muodollista vuosiraportointia. Tuo syvällisyyttä. Uutena elementtinä ja reguloituneempana muotona tulee vastaisuudessa tietotilinpäätöksen laadinta. Tätä harjoitellaan myös Maanmittauslaitoksessa.

Virastot verkostoissa

Katsomme tulevaan. Teimme selvityksen, millainen Maanmittauslaitoksen tulisi olla, jotta pystymme vastaamaan niihin tarpeisiin, joita asiakkaillamme, kansalaisilla ja sidosryhmillämme on 2020-luvulla. Koko julkishallinnon toimintaympäristö muuttuu nyt nopeasti. Yleisesti laajeneva verkostomainen toiminta muuttaa julkishallinnon roolia. Mikään virasto ei voi enää näissä olosuhteissa tuottaa yksin loppukäyttäjäpalveluja, vaan toiminta muuttuu mahdollistajan rooliin sekä ekosysteemien ja digitaalisten palveluketjujen osaksi. Tätä on harjoiteltu menneen hallituskauden aikana digitaalisaation kärkihankkeiden toteuttamisessa. Harjoittelu jatkuu ja vain lisää harjoittelemalla voi oppia paremmaksi.

Tavoitteita yli hallituskauden

Julkishallinnon toimintaa ohjaavat ja siitä päättävät ”omistajat”, jotka valitaan neljän vuoden välein. Kun kansanedustajat on valittu ja hallitus sekä sen ohjelma muodostettu, alkaa hallitusohjelman toteuttaminen. Sitä varten me valtion hallinnon ja ehkä yleisimmin julkishallinnon ihmiset olemme olemassa.

Hallituskaudeksi asetetut tavoitteet toteutuvat joko kokonaan, osittain tai ei ollenkaan. Olosuhteethan voivat muuttua kesken kauden. Joka tapauksessa on olemassa tavoitteita, joiden toteuttaminen vaatii pitemmän toimeenpanoajan kuin hallituskauden. Esimerkiksi huoneistotietojärjestelmän rakentaminen ja käyttöönottaminen on hanke, joka jo alkuvaiheessa todettiin sellaiseksi. Paikkatietopoliittisen selonteon toimenpano on useamman hallituskauden mittainen ponnistus. Mutta molemmille on saatu eduskunnasta vahva toimeksianto.

Emme tiedä vielä tulevan eduskunnan kokoonpanoa, hallitusta emmekä sen ohjelmaa. Kuitenkin tiedämme, mitä asioita tulisi johdonmukaisesti jatkaa. Samanaikaisesti on esitettävä näkemyksiä, mitä uutta tulisi käynnistää tai mistä pitäisi luopua yhteisen hyvän aikaansaamiseksi. Nyt on sen kertomisen aika ja sen eteen hallinto on jo tehnyt työtä. Ei ole syytä olla huolissaan, vaan on oltava aktiivinen ja tulevaisuususkovainen.

Arvo Kokkonen
pääjohtaja

_______________________________________________________________________________________

Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita. Voit keskustella aiheesta kirjoittamalla blogiin kommentin sivun alareunassa. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Kommentit

Rajattu HTML

  • Sallitut HTML-tagit: <a href hreflang> <em> <strong> <cite> <blockquote cite> <code> <ul type> <ol start type> <li> <dl> <dt> <dd> <h2 id> <h3 id> <h4 id> <h5 id> <h6 id>
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Verkko- ja sähköpostiosoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Uusimmat uutiset ja blogit