Hyppää pääsisältöön

Yhteisen hyvän uudistamiseen omat foorumit

Vastaanotin eräältä tuttavaltani viestin, jossa hän kertoi matkanneensa autolla järvi-Suomessa. Matkallaan hän oli huomannut, ettei maantieltä näe järviä tai muita vesistöjä, kun pusikot ja vesakot peittävät näkymän ja maiseman. Auton kartta-ohjelmisto kuitenkin osoittaa maantien kulkevan vesistöjen reunoja pitkin.

Puinen kävelysilta metsässä.
Kuva:
Julia Hautojärvi/Maanmittauslaitos

Tienpitäjä huolehtii varsinaisen tiealueen pysymisestä avoimena. Joillakin tieosuuksilla paikalliset metsästysseurat raivaavat tiealueen ulkopuolelle jääviä pusikoita pois, jotta me tienkäyttäjät näkisimme hirvieläimet ajoissa. Kysymys on liikenneturvallisuudesta ja tämän vuoksi kulkureiteistä varoitetaan myös liikennemerkein.

Tuttavani pohti, miten yhteisillä ponnisteluilla saadaan aikaan erilaisia maa-alueisiin kohdistuvia, yhteistä hyvää lisääviä hankkeita. Kun ilmakaapeleita kaivetaan maan sisään, ilmasähkölinjan kanava-alueet vapautuvat ainakin osasta metsänkasvatukseen liittyvistä rajoituksista. Sama tilanne on käytöstä poistettujen teiden maa-alueilla.

Yhteiset päätökset ja vapaaehtoiset sopimukset

Omistuksellisesti alueiden hallinta ja käyttöoikeus ovat selviä. Alueet kuuluvat tiettyyn kiinteistöön, joilla on rekisteriin nimetty omistaja. Kiinteistöjaotus selviää kiinteistörekisteristä ja omistukset lainhuutorekisteristä. Kartta osoittaa tarkan sijainnin. Maanomistajat päättävät, miten käyttävät omistamaansa maata.

Nauhamaisten maankäyttökohteiden – kuten maanteiden, rautateiden ja voimajohtolinjojen – erityislainsäädännöllä on varmistettu ja turvattu alueiden käyttö kuhunkin tarpeeseen. Tälle tarpeelle on ominaista yhteisen hyvän aikaansaaminen.

Tuttavani tarkoittamissa tilanteissa yhteinen hyvä voi toteutua vain yhteisillä päätöksillä ja vapaaehtoisilla sopimuksilla. Hän kertoi, että tämän tilanteen ovat tunnistaneet mm. maanomistajien edunvalvojat. Hanskat ovat silti pudonneet maahan, kun etenkin nauhamaisissa kohteissa yhteiset sopimukset ovat käytännössä lähes mahdottomia sirpaloituneen tilajaotuksemme ja maanomistuksemme takia.

Tarvitsemmeko uudenlaisia ajatushautomoita?

Suomi on listattu jälleen maailman onnellisimmaksi maaksi. Maamme luontoa on kehuttu maailman kauneimmaksi – on järviä, tuntureita ja metsiä. Kehitys näyttää kulkevan suuntaan, jossa emme enää näe yhteistä hyvää. Siirrymmekö puustovaltaisesta maisemasta pusikkovaltaiseen maisemaan?

Meillä ovat käytössä maailman edistyksellisimmät rekisterit maanomistamiseen ja paikkatietoon, ainutlaatuinen metsävaratietojärjestelmä ja monet muut. Tiedonhallinta on kunnossa. Prosessi on hukassa. Tuttavani ehdotti uutta toimitusmenettelyn kaltaista toimintatapaa, jolla hoidetaan yhteinen päätöksenteko.

Suomesta puuttuvat foorumit yhteisen hyvän pohdintaan tai uudistamiseen. Tarvitsemmeko tähän tarkoitukseen uudenlaisia ajatushautomoita? Nykyisyyden puolustamiseen ovat keinot ja käytännöt olemassa. Käykö niin, että uusien ajatushautomoiden tyrmäämiseen löytyy sata syytä heti alkuun? Maailma ei kehity, ellemme uskalla katsoa muuttuvan maailman tarpeita eri näkökulmista.

Kevennän hieman. Kivikautisesta ajasta kertovassa Pulteri-sarjakuvassa eräs kaveri ihmetteli toisen argumenttia siitä, että olisi tapahtunut kehitystä kun keksittiin kolmikulmainen ratas nelikulmaisen tilalle. Toinen perusteli keksintönsä erinomaisuutta sillä, että kolmikulmaisessa rattaassa on yksi lonksahdus vähemmän koko ympyrän kehällä kuin nelikulmaisessa.

Keksimmekö me suomalaiset ns. ajatusten tonavan hautomaan uusia ratkaisuja erilaisiin maahan liittyviin ongelmiin ja odotuksiin? Voisimmeko aloittaa määrittelemällä maankäyttöön liittyvät nykyiset ja uudet tarpeet?

Arvo Kokkonen
pääjohtaja

Maanmittauslaitoksen pääjohtaja Arvo Kokkonen.
Kuva: Julia Hautojärvi/Maanmittauslaitos

_______________________________________________________________________________________

Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita.

Maanmittauslaitos

Kommentit

Pikkukylämme sai tänä keväänä takaisin vuosikymmeniä piilossa olleet kauniit näkymät kylätieltä Kalkku -järvelle (Oriveden alueella). Maanomistaja suoritti raivauksen metsäkoneellaan kyläyhdistyksen aloitteesta. Kiitokset hänelle! Suosittelen maisemien palauttamista kaikille!

Uusimmat blogit