Uusi yksityistielaki astui voimaan 1.1.2019. Maanmittauslaitoksessa on valmistauduttu huolella uuden lain voimaantuloon. Uusi yksityistielaki korvasi vanhan lain vuodelta 1963, johon oli jouduttu vuosien varrella tekemään kymmeniä pieniä muutoksia. Uusi laki pyrkii olemaan selkeä, nykyaikainen ja joustava kokonaisuus.
Muutokset osakkaille
Yksityistien osakkaan näkökulmasta suurimpia muutoksia ovat tieosakkaiden toimivallan lisääntyminen, kuntien tielautakuntien lakkauttaminen ja tielautakunnissa hoidettujen tehtävien siirtyminen muille viranomaisille.
Tieosakkaille tuli mahdollisuuksia päättää aiempaa useammasta asiasta ilman viranomaismenettelyä. Tieosakkaat voivat mm. perustaa tiekunnan omalla päätöksellään, jos kyseisellä tiellä on ennestään olemassa vähintään yhden kiinteistön virallinen tieoikeus. Tiekunta voidaan edelleen perustaa myös yksityistietoimituksessa. Tiekunta on yksi tienpitoon myönnettävien avustusten edellytys.
Kuntien tielautakunnat lakkaavat
Kuntien tielautakunnat lakkaavat siirtymäkauden jälkeen vuoden 2019 lopussa. Kuluvana vuonna tielautakunnat käsittelevät vielä vanhan lain pohjalta käsiteltävät asiat. Tielautakunnan viranomaistehtävät siirtyvät enimmäkseen Maanmittauslaitoksen yksityistietoimituksiin.
Tieyksiköinnin perusperiaatteet pysyivät tässä yhteydessä ennallaan.
Verkkosivuiltamme löytyy uuden lain pohjalta päivitetty käsikirja ”Yksityistien tieyksiköinti”: avaa käsikirja pdf:nä tai katso julkaisut verkkosivuillamme.
Yksityistietoimitukset lähes ennallaan
Yksityistietoimituksia koskeva menettely pysyi pääosin entisellään, vain säännösten yksityiskohtiin tuli muutoksia. Toimituksissa tuli ratkaistavaksi uusia, aiemmin kunnan tielautakunnalle kuuluneita asioita.
Tieoikeuden myöntämisen edellytykset säilyivät pääosin ennallaan. Aiempaan tapaan tien tärkeys ja huomattavan haitan kynnys ovat keskeisessä roolissa, kun tieoikeuden perustamista käsitellään.
Maanmittauslaitoksessa on valmistauduttu huolella uuden lain voimaantuloon. Kaikki yksityistieasioita käsittelevät on koulutettu. Ohjeet, prosessit ja järjestelmät on saatettu ajan tasalle. Olemme valmiita palvelemaan asiakkaitamme yksityistieasioissa entistäkin paremmin.
Petri Notko
Perustoimitukset-tulosyksikön johtaja
_______________________________________________________________________________________
Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita.
Lisää aiheesta:
- Tietoa yksityistietoimituksesta sekä tie- ja käyttöoikeuksista
- Ilmoita tiekunnan päätökset ja yhteystiedot Maanmittauslaitokseen
- Yksityistien tieyksiköinti (pdf) (2019) -julkaisu
ja sen liite: Tieyksikkölaskelman perustietoja -lomake (pdf) - Usein kysytyt kysymykset
Jos sinulla on kysyttävää tie- ja käyttöoikeuksista, voit ottaa yhteyttä asiakaspalveluumme verkkolomakkeella.
Kommentit
Submitted by Anonyymi (ei varmistettu) on 17.1.2019 klo 10.38
Olisi ollut perempi, jos pdf…
Olisi ollut perempi, jos pdf olisi tehty sivuittain, niin oppaan voisi tulostaa vihkon muotoon, nyt tulee A4 poikittain, tosin 2 sivua kerrallaan, jonka etuna on vain hiukan suurempi tekstikoko. Tiekunnat ovat kuitenkin aika alkeellisesti varustettuja, joten paperia tarvitaan.
Submitted by skarkkainen on 30.1.2019 klo 11.01
In reply to Olisi ollut perempi, jos pdf… by Anonyymi (ei varmistettu)
Kiitos käsikirjan…
Kiitos käsikirjan taittamista koskevasta palautteesta. Käsittelemme sen taittotiedostoja tekevien kanssa. Ystävällisin terveisin, Suvi / Maanmittauslaitoksen viestintä
Submitted by Anonyymi (ei varmistettu) on 1.3.2019 klo 09.53
In reply to Kiitos käsikirjan… by skarkkainen
Saisiko oppaan ihan…
Saisiko oppaan ihan normaaliin A4/pysty muotoon niin käyttäjä saisi ihan itse päättää tulostusasetuksiaan muuttamalla miten oppaan tulostaa?
Submitted by Eero Leskinen (ei varmistettu) on 21.1.2019 klo 12.16
Tieoikeus ja sen lakkauttaminen
Uusi ykstl viittaa monessa kohdassa tiekunnan oikeuteen perustaa ja lakkauttaa tieoikeus.
Voiko tieoikeutta lakkauttaa tiekunta, muuta kuin tiekunnan itse perustetussa tieoikeudesa.
Submitted by skarkkainen on 30.1.2019 klo 15.21
In reply to Tieoikeus ja sen lakkauttaminen by Eero Leskinen (ei varmistettu)
Tiekunta voi lakkauttaa perustamansa
Kiitos kysymyksestä! Tiekunnan toimivalta koskee tiekunnan perustaman tieoikeuden lakkauttamista. Tiekunnan kokous voi siis päättää tiekunnan perustaman tieoikeuden lakkauttamisesta jos edellytykset tieoikeuden lakkauttamiselle ovat muutoin olemassa.
Petri Notko / Maanmittauslaitos
Submitted by Jarmo (ei varmistettu) on 11.3.2019 klo 19.40
Koulun huomioiminen yksiköinnissä
Kyläkoulu sijaitsee läpiajettavan yksityistiemme ja valtatien välissä. Virallinen osoite on valtatielle, mutta parkkipaikka on ylsityistien puolella ja sinne voi ajaa molempia teitä.
Opettajien liikenteessä ei ole ongelmia vaan ne menevät käytetyn tien mukaan, eli osan liikenne lasketaan meidän yksiköihin, koska käyttävät yksityistietä.
Mutta kuinkas koulukuljetukset? Linja-auto tulee valtatieltä koululle mutta jatkaa sitten yksityistietä vaihtelevan matkan (0,2-2 km), kunnes palaa valtatielle, tai sitten toisinpäin, ajosuunnasta riippuen. Voiko nämä koulukuljetukset laskea yksiköinnissä koulun liikenteeksi, siltä osin kun käyttävät yksityistietä. Ja onko merkitystä onko kyydityksessä mukana kyseisen yksityistien varressa asuvia, jos on niin onko merkitystä määrällä esim. 2 henkeä / täysi bussi on aika normaali tilanne.
Koulun retket yms. Menevät mielestäni automaattisesti mukaan yksiköintiin, koska eivät ole varsinaisia koulu kuljetuksia. Eli ajavat tällöinkin palan matkaa yksityistietä.
Entäs koulun muu käyttö. Esim. Vanhempainillat, liikuntasalin iltakäyttö, luistelukaukalon käyttö, vanhempien omatoiminen lasten kouluunkuljetus? Yksityistien varressa asuvia ei tietenkään huomioida, mutta entäs muut käyttäjät? Näiden selvittelyhän on lähes mahdotonta, mutta periaate olisi hyvä tietää.
Muutenhan tuo yksiköinti oli aika yksinkertaista ja selkeää, mutta ohjeessa ei huomioitu koulua mitenkään. Päiväkotikin löytyi ja sille selkeät ohjeet. Mutta ohjeessa oli ULA kohdassa teksti: sisältää osakkaiden koulukuljetukset sekoitti pasmat. Eli voikohan koulukuljetuksia huomioida ollenkaan läpiajettavalla tiellä.
Submitted by Anonyymi (ei varmistettu) on 22.3.2019 klo 10.02
In reply to Koulun huomioiminen yksiköinnissä by Jarmo (ei varmistettu)
Koulun huomioiminen yksiköinnissä
Kiitos kysymyksestäsi!
Muutamia huomioita tieyksiköintiin liittyen.
ULA-liikenne
ULA-liikenteen yhteydessä mainitulla koululaiskuljetuksella tarkoitetaan koululaisten matkaa kodilta koululle. Tämä on matka asunnolta yleiselle tielle. Liikenne voidaan hoitaa esim. taksilla, jossa voi olla useampiakin koululaisia yksityistien varrelta. ULA-liikenne sisältää niiden koululaisten koulumatkan, jotka asuvat saman yksityistien varrella kuin koulu. Liikennelajiin kuuluu myös yksityistien varressa asuvien asukkaiden harrastusmatkat koululle. Samoin liikennelajiin kuuluu, jos koulun opettaja asuu saman yksityistien varrella missä koulu sijaitsee.
Erityisliikenne
Yksityistien ulkopuolelta tulevat koululaiskuljetukset pitäisi yksiköidä erityisliikenteenä käytettävän ajoneuvon mukaan. Liikenteen painoa laskettaessa kannattaa huomioida, että ”linja-autot”, joita voidaan ajaa D1 luokan ajokortilla, ovat kevyempiä kuin 10 tn. Koululaisten kyseessä ollessa täyden auton paino ei myöskään kasva yhtä paljon kuin 50 paikkainen turistubussi lastattuna aikuisilla ja matkatavaroilla.
Koulun liikenteeseen kuuluu linja-automatkat valtatieltä koululle. Mikäli linja-auto jatkaa koululta läpi yksityistien, voidaan tämä ottaa huomioon käyttömaksuna vastaavasti, kuin yksityistien tieyksiköinti -julkaisun luvussa 4.2 määritetään maitoautolle käyttömaksu.
Koulun liikuntasalin ja luistelukaukalon yms. liittyvä liikenne joudutaan arvioimaan. Millaista toimintaa, miten usein ja montako osallistujaa ovat avainkysymyksiä tähän liittyen. Liikenne lienee yleisesti henkilöautoliikennettä.
Muuta tiekuntaan liittyvää
Koulun toiminta (varsinainen koulunkäynti sekä harrastustoiminta) on yhteiskunnan ylläpitämää toimintaa. Paikallisen kunnan kanssa kannattaa keskustella avustuksen saamisesta yksityistien ylläpitoon.
Sami Tammisto/Maanmittauslaitos
Submitted by Maksumies (ei varmistettu) on 18.3.2019 klo 18.14
Tiekunnan perustaminen
Voiko olemassa olevan järjestäytymättömän yksityistien tiekunnan perustaa yhden osakkaan yksiköihin perustuvalla äänten enemmistöllä huomioiden laissa säädetty äänivallan leikkuri. Laissa ei edellytetä yksimielisyyttä.
Submitted by Anonyymi (ei varmistettu) on 7.6.2019 klo 14.49
In reply to Tiekunnan perustaminen by Maksumies (ei varmistettu)
Tiekunnan perustaminen
Kiitos kysymyksestäsi!
Järjestäytymättömällä tiellä on tieosakkaiden oltava periaatteessa yksimielisiä tehtävistä päätöksistä. Asioista siis päätetään sopimalla. Päätökset sitovat niitä, jotka ovat olleet tekemässä niitä. Tiekunnassa päätökset sitten tehdään joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta enemmistöperiaatteella (tieyksiköiden mukaan).
Tiekunta voidaan perustaa Maanmittauslaitoksen toimesta tai ennestään olevan tien osalta tieosakkaat voivat itsekin perustaa tiekunnan perustamiskokouksessa. Näiltä osin menettelyt eroavat, koska yksityistietoimituksessa on mahdollista lain puitteissa harkita tiekunnan perustamista jopa vastoin tieosakkaiden mielipidettä.
Tiekunnan perustamisen mallipöytäkirja löytyy MML:n sivuilta ja tietoa mm. yksityistietoimituksesta.
https://www.maanmittauslaitos.fi/huoneistot-ja-kiinteistot/palvelut/ilm…
https://www.maanmittauslaitos.fi/huoneistot-ja-kiinteistot/maanmittausp…
Ks. halutessasi lisää Yksityistielaista, lain kohdat: 69 §, 49 § ja 59 §.
Sami Tammisto/Maanmittauslaitos
Submitted by Pekka Terhi (ei varmistettu) on 13.5.2019 klo 13.09
Yksityistien talvikunnossapitokulujen jako
Terve, meillä on Äänekoskella Tiekunta, jonka kaksi osakasta edellyttävät talvikunnossapitoa vedoten siihen, että heille määrätyt yksiköt kattavat ympärivuotisen lomakiinteistökäytön. Heidän maksunsa eivät kuitenkaan kata talvikunnossapidon kustannuksia jolloin muut osakkaat maksavat vain näille kahdelle tulevan hyödyn. Eikö tilanteeseen ole mahdollista laillisesti saada muutosta? Luin jostain, että osakkaiden tulee olla yhdenvertaisia kulujen ja saatavan hyödyn osalta. Toisaalta todetaan, että talvikunnossapito kuuluu tien kunnossapitoon ja jos joku osakas sitä vaatii on se toteutettava. Se, että osa hyötyy toisten kustannuksella ei mielestäni ole oikeudenmukaista. En ole löytänyt uudesta laista kohtaa, jonka perusteella asiaan voisi vaikuttaa. Terveisin Pekka
Submitted by Anonyymi (ei varmistettu) on 7.6.2019 klo 15.06
In reply to Yksityistien talvikunnossapitokulujen jako by Pekka Terhi (ei varmistettu)
Yksityistien talvikunnossapitokulujen jako
Kiitos kysymyksestäsi!
Yksityistielaki määrittää myös tien kunnossapidon vaatimuksia. Lain 24 § toteaa mm. ”Tie on pidettävä tieosakkaiden liikennetarpeen edellyttämässä kunnossa niin, että kunnossapidosta ei aiheudu tieosakkaalle kohtuuttomia kustannuksia...”. Yksityistien tarkoituksena on palvella tieosakkaiden kiinteistölle kulkemista ja kiinteistön käyttöä. Mikäli yksityistiellä on osakkaita, jotka tarvitsevat myös talvikunnossapitoa, kuuluu kunnossapito tiekunnalle. Samassa pykälässä todetaan myös, että talvikunnossapito voidaan jättää suorittamatta jos tie tai sen osa ei ole kenellekään välttämätön talvella. Tämä koskee tapauksia, joissa tiekunnan tie jatkuu vielä viimeisen ympärivuotisessa käytössä olevan kiinteistön jälkeen.
Tien kunnossapito ei saa aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tieosakkaille. Kohtuullisuutta arvioitaessa kustannuksia suhteutetaan suoritettaviin toimenpiteisiin ja niiden tarpeeseen. Melko usein tien talvikunnossapito auttaa myös muita tieosakkaita, kuin kertomassanne esimerkissä näitä kahta. Onko talvikunnossapidon ansiosta tie keväällä aikeisemmin käytettävissä? Onko oikeasti niin, että kukaan muu kuin näille kahdelle kiinteistölle liikennöivä ei käytä tietä talvella?
Harri Isomäki/Maanmittauslaitos
Submitted by Pekka Terhi (ei varmistettu) on 6.8.2019 klo 14.14
In reply to Yksityistien talvikunnossapitokulujen jako by Anonyymi (ei varmistettu)
Talvikunnossapito
Kiitokset ns. vastauksesta. Mikäli joku muu hyötyisi auratusta tiestä osallistuisi hän myös kustannuksiin. Hyötyjä ei ole kuin kaksi ja se aiheuttaa muille osakkaille kustannuksia, jotka voitaisiin käyttää kakkia hyödyttäviin tien perannustoimiin. Kun kerran laki on näin ja tällainen porsaanreikä on lakiin jätetty Pitäisikö minun joka olen tien pisimmästä päässä vaatia myös auraus ja maksattaa se muilla? Mielestäni se on moraalisesti väärin mutta eipä lainlaatia taida moraalille korvansa lotkauttaa. Näillä mennään vaikka aurauslasku aina kirpaiseekin.
Submitted by Timo (ei varmistettu) on 26.5.2019 klo 11.07
Kiinteistö myös saaressa
Terve, Meillä on kiinteistö yksityistien varrella, mökki ja sauna. Meillä on myös saaressa kiinteistö jossa on mökki ja sauna. Molemmat kiinteistöt ainoastaan omassa käytössä. Saareen kuljemme mantereella olevan kiinteistön kautta.
Aikoinaan tiekuntaa perustettaessa pisteytyksessä huomioitiin myös saaressa oleva kiinteistö. Vastustimme menettelyä, ei auttanut. Mielestäni tielle tuleva liikenne on aivan saman suuruinen jos jään mantereella olevalle mökille tai jatkan veneellä saareen.
Ei muiltakaan mökkiläisiltä kysytä minne he veneellä lätevät eikä heiltä veloiteta "vesimatkasta".
Onko pisteytys mennyt tältäosin oikein?
Terveisin Timo
Submitted by Anonyymi (ei varmistettu) on 7.6.2019 klo 14.52
In reply to Kiinteistö myös saaressa by Timo (ei varmistettu)
Kiinteistö myös saaressa
Kiitos kysymyksestäsi!
Maanmittauslaitos julkaisee käsikirjaa yksityistien tieyksiköinnistä. Käsikirja on luonteeltaan suositus, se ei ole tiekuntia sitova määräys.
Tiekunta kokouksessaan vahvistaa tieyksikkölaskelman. Tiekunnassa käytetystä tieyksiköiden määräämisperusteista tietoa antaa tiekunnan toimielin. Maanmittauslaitos ei voi ryhtyä arvioimaan tiekunnan tieyksikkölaskelmien perusteita. Tämä siksi, koska tiekunnan päätökseen tyytymätön tieosakas on voinut jo aiemman lainsäädännön perusteella saattaa asian tielautakunnan ratkaistavaksi. Uuden lain jälkeen (1.1.2019) tehdystä tiekunnan päätöksestä tieosakas voi hakea muutosta oikaisuvaatimuksella ja/tai kanteella käräjäoikeuteen. On lisäksi muistettava, että ko. tielle voi tulla Maanmittauslaitokselle tehtäväksi yksityistietoimitus, jossa tieyksiköinti tarvittaessa käsitellään ja ratkaistaan.
Ks. tarvittaessa lisää Yksityistielaista, kohdat: 64 §, 65 § ja 71 §.
Sami Tammisto/Maanmittauslaitos
Submitted by makinen on 29.5.2019 klo 14.03
Mistä saan lisätietoa yksityistieasioista?
Yksityisteistä on lisätietoa verkkosivuillamme:
ja sen liite: Tieyksikkölaskelman perustietoja -lomake (pdf)
Jos sinulla on kysyttävää tie- ja käyttöoikeuksista, voit myös ottaa yhteyttä asiakaspalveluumme verkkolomakkeella.
Submitted by Uutukainen (ei varmistettu) on 26.6.2019 klo 11.42
Osakkaaksi ottaminen tiekuntaan
Voiko yksityistietoimituksessa ottaa osakkaaksi sellaista jonka tilukset sijaitsevat vaikutusalueen ulkopuolella ja voi käyttää yleistä tietä kulkiessaan tiluksille? Matka yksityistien kautta kuljettaessa on yli kymmenen kilometriä pidempi. On tulossa kiusaamistarkoituksessa, jotta saa määräillä ja hämmentää tiekunnan asioita. On itse tienrakennusyrittäjä.
Submitted by skarkkainen on 27.6.2019 klo 09.26
In reply to Osakkaaksi ottaminen tiekuntaan by Uutukainen (ei varmistettu)
Lähettäisitkö yhteystietojen kera?
Hei Uutukainen,
Kiitos viestistäsi! Voisitko ottaa asiasta yhteyttä asiakaspalveluumme esimerkiksi verkkolomakkeella https://www.maanmittauslaitos.fi/yhteydenotto ja liittää mukaan yhteystietosi, niin vastaamme sinulle?
Ystävällisin terveisin,
Suvi Staudinger / Maanmittauslaitoksen viestintäpalvelut
Submitted by Eero Suvanto (ei varmistettu) on 23.9.2019 klo 17.36
Yksityistien talvikäyttö
Saako luokkaan 200 tai 400 kuuluva käyttää aurattua tietä, jos tonnit pysyvät luokan siällä vai nouseeko luokka yhdenkin talvikäynnin peruteella 600? Tie aurataan asuinkiinteistöjen takia. Tonnikilometri on suoraan tieyksikkö.
Submitted by makinen on 4.12.2019 klo 13.47
In reply to Yksityistien talvikäyttö by Eero Suvanto (ei varmistettu)
Hei Jos sinulla on…
Hei
Jos sinulla on kysyttävää tie- ja käyttöoikeuksista, voit ottaa yhteyttä asiakaspalveluumme verkkolomakkeella.
Terveisin Kirsi Mäkinen, Maanmittauslaitoksen viestintä
Submitted by Eero Suvanto (ei varmistettu) on 30.9.2019 klo 13.44
Osakkaiden yhdenvertaisuus ja talvikäyttö
PAINOLUVUT
Viite: Maanmittauslaitoksen julkaisuja nro 117 Yksityistien tieyksiköinti
Asuinkiinteistö 1100 t/vuosi, 1100 t/365 päivää on 3 t/päivä
Lomakiinteistöt
Tarkastelussa on oletettu, että kesävikkonloppuina käydään mökillä ja viikonloppu on kolme päivää.
900 t/vuosi 900/3t/päivä on 300 päivää
600 t/vuosi 4-5 viikkoa kesällä ja muulloin lähes joka viikonloppu, 5x7päivää + 46 x 3 päivää = 173 päivää, 600t/ 173päivää on likimain 3,5 t/päivä
500 t/vuosi 4-5 viikkoa kesällä ja useina viikonloppuina keväällä ja syksyllä,
5x7päivää + (8+2x7)x3päivää (kahdeksana viikonloppua kesällä ja seitsemän viikonloppua syksyllä ja keväällä) = 101 päivää, 500 t /101 päivää on likimain 5,0 t/ päivä. 500 t/ 5,0 t/päivä on 100 päivää eli 14,3 viikkoa
350 t/vuosi 350/5,0 t/päivä on 70 päivää eli 10 viikkoa tai 4 viikoa ja 14 viikonloppua
200 t/vuosi, 200t/5t/päivä on 40 päivää eli likimain 3 viikoa ja 6 viikonloppua
”560/2018 Helsingissä 13 päivänä heinäkuuta 2018Yksityistielaki
1 §
Lain tarkoitus
Tämän lain tarkoituksena on turvata asutuksen, elinkeinoelämän ja muiden yhteiskunnallisten tarpeiden edellyttämät kulkuyhteydet kiinteistöille, jotka eivät sijaitse maantie- tai katuverkolla, sekä turvata yksityistieverkon ylläpito ja kehittäminen osana liikennejärjestelmää. Lain tarkoituksena on myös taata yksityisteitä koskevissa asioissa asianosaisten oikeusturva ja tieosakkaiden yhdenvertainen kohtelu.
24 §
Tien kunnossapito
Tie on pidettävä tieosakkaiden liikennetarpeen edellyttämässä kunnossa niin, että kunnossapidosta ei aiheudu tieosakkaalle kohtuuttomia kustannuksia, että tiestä tai sen käyttämisestä ei aiheudu kenellekään tarpeetonta haittaa tai häiriötä taikka tarpeetonta haittaa ympäristölle tai muuta yleisen edun loukkausta. Kunnossapidossa on otettava huomioon myös liikenneturvallisuus.
Jos tie tai sen osa ei ole kenellekään tieosakkaalle välttämätön talvella, talvikunnossapito voidaan siltä osin jättää tekemättä.....
35 §
Tienpitovelvollisuuden jakaminen ja tieyksiköt
Tienpitovelvollisuus ja siitä aiheutuvat kustannukset jaetaan tieosakkaiden kesken tieyksikköjen perusteella. Tieyksiköt vahvistetaan tieosakkaiden kesken tieyksikkölaskelmassa. Tienpitovelvollisuus jaetaan ja tieyksiköt lasketaan tieosakkaiden kesken sen hyödyn mukaan, jonka tien kullekin osakkaalle katsotaan tuottavan. Hyötyä arvioitaessa otetaan huomioon tieosakkaan tiedossa oleva tien käytön määrä ja laatu koko yksityistien pituudelta kuluvalla hetkellä ja tulevaisuudessa sekä tieosakkaan mahdollisesta elinkeinon harjoittamisesta johtuva tien käyttö.
Jos tienpito tuottaa joltakin tien osalta sellaista hyötyä, joka ei tule kaikkien tieosakkaiden hyväksi tai jos tiekunta on päättänyt suorittaa tienpidon joltakin tien osalta korkeampaa tai matalampaa tasoa vastaavana kuin yksityistiellä muuten, voidaan tienpitovelvollisuuden jakamiseksi määrätä eri tieyksiköt ottaen kuitenkin huomioon, mitä 19 ja 24 §:ssä tien rakentamisesta ja kunnossapidosta säädetään.....”
Käsittääkseni yhdenvertaisuuden perusteella voitaisiin käyttää 3t/päivä kaikilla.
Mikäli kaikilla käytetään samaa kerrointa tonnikilometri ilmeisesti vastaa kaikilla yhtä tieyksikköä eli kaikki osallistuvat tien talvikunnossapidon kustannuksiin tonnikilometrien suhteessa joten kaikkissa luokissa pitäisi saada käyttää aurattua tietä tonnikilometrien suhteessa. On ymmärrettävää ettei luokkiin 500, 350 ja 200 voi edellyttää talvikunnossapitoa, mutta jos talvikunnossapito tehdään niin en näe mitään perustetta sille etteikö kyseisten luokkien tieosakkaat voisi käyttää tietä talvella.
Esitykseni luokitukseksi
Asuinkiinteistö 1100 t/vuosi, 1100 t/365 päivää on 3 t/päivä
Lomakiinteistöt
Tarkastelussa on oletettu, että viikonloppu on kahden vuorokauden sijasta kolme päivää, jolloin tasataan asuinkiiteistölle meno- ja paluumatkoja.
900 t/vuosi kakkosasunto, 900/3t/päivä on 300 päivää
600 t/vuosi tiheä käyttötiheys, 600t/3t/päivä = 200 päivää eli noin 29 viikoa tai 11 viikkoa ja 41 viikonloppua
500 t/vuosi, jätetään tämä luokka pois, jolloin arviointi helpottuu
350 t/vuosi normaali käyttötiheys, 350t/3t/päivä on likimain 117 päivää eli noin 17 viikkoa tai 5 viikoa ja 27 viikonloppua
200 t/vuosi harva käyttötiheys eli vähäinen käyttö, 200t/3t/päivä on likimain 67 päivää eli noin 10 viikoa tai 3 viikkoa ja 15 viikonloppua
Submitted by makinen on 9.10.2019 klo 14.42
In reply to Osakkaiden yhdenvertaisuus ja talvikäyttö by Eero Suvanto (ei varmistettu)
Kiitos kommentista
Välitän sen edelleen käsikirjan tekijöille.
Kirsi Mäkinen, Maanmittauslaitos/Viestintä
Submitted by OsakasKysyy (ei varmistettu) on 29.10.2019 klo 10.00
In reply to Osakkaiden yhdenvertaisuus ja talvikäyttö by Eero Suvanto (ei varmistettu)
Tonnimäärät
Yksityistielaissa ei ole mainittu sitä, että Asuinkiinteistöllä on aina 1100 t/vuosi liikennettä. Vaan se on MML:n ohje/tulkinta. Jos kiinteistöllä ei ole autoja, eikä todellakaan ole tuota määrää liikennettä ja osakas valittaa käräjäoikeuteen. Minkä pykälän mukaan käräjäoikeuden tuomari tuomitsee tämän ?
Submitted by makinen on 4.12.2019 klo 13.51
In reply to Tonnimäärät by OsakasKysyy (ei varmistettu)
Tonnimäärät
Hei OsakasKysyy
Kysymäsi asian ratkaisee tuomari oman harkintansa mukaan. Tähän kysymykseen emme voi ottaa kantaa.
Ystävällisin terveisin
Kirsi Mäkinen, Maanmittauslaitoksen viestintä
Submitted by Kiviranta (ei varmistettu) on 19.12.2019 klo 13.25
Tieoikeuden hakeminen
Kysymys: Olisi tarkoitus lohkoa omiin nimiin uusi tila, joka muodostuisi osittain kolmesta eri kiinteistöstä. Näistä yksi rajoittuu aiemmin perustettuun yksityistiehen ja on siinä osakkaana ja myös uusi tila siten rajoittuisi tähän yksityistiehen ja tulisi sitä käyttämään. Riittääkö tieoikeuden saamiseksi hakemus/yhteydenotto tiekunnan vastuuhenkilölle ja tiekunta sitten myöntäisi oikeuden ja tarkastaisi yksikkölaskelmat?
Submitted by makinen on 27.12.2019 klo 12.25
In reply to Tieoikeuden hakeminen by Kiviranta (ei varmistettu)
Asiakapalvelumme neuvoo
Voit ottaa yhteyttä asiakaspalveluumme verkkolomakkeella. Sitä kautta saat vastauksen kysymykseesi.
Terveisin Kirsi Mäkinen, Maanmittauslaitoksen viestintä
Submitted by Korhonen (ei varmistettu) on 24.1.2020 klo 10.44
Tiehen kohdistuvat kulut ennen tiekunnan perustamista?
Sittemmin perustetun tiekunnan muutamat tulevat osakkaat ryhtyivät tien korjaustoimiin ja yksi heistä maksoi yksin reunaojien kaivuukustannukset. Toinen pyysi maanmittauslaitokselta tiekunnan perustamiskokousta ja maksoi Maanmittauslaitoksen kokouskustauukset yksin.
Nyt yksi suurosakas joka eniten hyötyy tiestä on ilmoittanut että hän ei hyväksy kaivuukustannukset tiekunnan maksettua iksi ja ykdiköinnin kautta jaettaviksi osakkaille, mutta hyväksyy tiekunta an kuuluvaksi tiekunnan perustamiskokouskulut ja ulkopuoliselle 3.osakkaan ennen tiekunnan perustamista maksamat yksiköintilaskelman laatimiskustannukset. Syyksi hän mainitsee että hän ei voi hyödyntää Alv--vähennystä kaivuulaskun osalta.
Mitä kaivuukustannukset maksanut osakas voi tehdä? Tuntuu kohtuuttomalta, että yksi joutuu maksamaan yli 5000 euron laskun tieosakkaita hyödyntävistä tien korjauskuluista.
Submitted by makinen on 27.1.2020 klo 10.15
In reply to Tiehen kohdistuvat kulut ennen tiekunnan perustamista? by Korhonen (ei varmistettu)
Hei Korhonen, Voisitko…
Hei Korhonen,
Voisitko ottaa yhteyttä asiakaspalveluumme esimerkiksi verkkolomakkeella? Liitä mukaan yhteystietosi, niin vastaamme sinulle.
Terveisin Kirsi Mäkinen, Maanmittauslaitoksen viestintä
Submitted by Ilomäki (ei varmistettu) on 23.3.2020 klo 20.32
Painoluku 1100
Miksi oletetaan, että kaikilla on kaksi autoa. Sitten kirjoitetaan, että tärkeintä on arvioida todellisen liikenteen suuruusluokka. Missä on korjaustekijäkerroin, jos ei ole autoa. TÄSTÄ ON YHDENVERTAISUUS OSAKKAIDEN KESKEN KAUKANA.
Eli käytetään vuodelta 1996 olevaa tieyksiköintiohjetta, siinä voidaan huomioida todellisen liikenteen suuruusluokka
Submitted by makinen on 26.3.2020 klo 16.01
In reply to Painoluku 1100 by Ilomäki (ei varmistettu)
Hei Ilomäki
Kiitos viestistäsi. Välitin kommenttisi julkaisun tekijöille.
terveisin Kirsi / Maanmittauslaitoksen viestintä
Submitted by Pekka Säkkinen (ei varmistettu) on 27.5.2020 klo 00.05
Metsälohkon koko liikenne MeL t/ha
Yksityistien tieyksiköinnin käsikirjassa on ristiriita.
Metsälohkon koko liikenne MeL t/ha taulukossa on aluejako. Mm. Pohjois-Pohjanmaa ja Kainuu kuuluvat alueeseen IV = 7 t/ha.
Mutta toisaalla Metsän keskimääräiseen hakkuumahdollisuuteen perustuvassa aluejakokartassa alueet eivät ole taulukossa ilmoitetun mukaisia. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaahan kuuluvat Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo on pantu Lapin V alueeksi. Mitenkähän pitäisi menetellä metsähehtaarien tonniluvuissa?
Submitted by makinen on 29.5.2020 klo 14.43
In reply to Metsälohkon koko liikenne MeL t/ha by Pekka Säkkinen (ei varmistettu)
Kiitos kommentista
Hei Pekka,
kiitos kommentista. Välitin sen edelleen julkaisun tekijöille.
t. Kirsi Maanmittauslaitoksen viestinnästä-
Submitted by Kalevi Pilvinen (ei varmistettu) on 6.10.2020 klo 17.42
Yksityistien valaistus
Tiellä 1,9 kilometrin matkalla valaistus ja loppuosalla tiestä, noin 2km ei ole valaistusta. Kaikki osakkaat maksavat ajetun kiilometrimään mukaan, mutta ne jotka ovat pimeällä osalla saavat 50 % alennuksen valaistuksen osalta. Tätä perustellaan tielain §35:llä . Onko toimittu tielain hengen mukaisesti?
Submitted by makinen on 13.10.2020 klo 12.55
In reply to Yksityistien valaistus by Kalevi Pilvinen (ei varmistettu)
Yksityistien valaistus - kustannusten jako
Vastaus on yleisluontoinen, koska Maanmittauslaitos ei voi ottaa kantaa yksittäisen tiekunnan tieyksiköinti- asiaan, joka voi tulla viranomaiselle yksityistietoimituksessa ratkaistavaksi.
Mainitsemassasi lainkohdassa kerrotaan lainsäätäjän periaatteet tieyksiköinnistä. Jokainen tieosakas on velvollinen osallistumaan tien kunnossapitoon sen hyödyn mukaan, minkä tie kullekin tieosakkaalle tuottaa. Tiestä saatava hyöty voidaan määrittää tien käytön perusteella. Tieyksiköinti tarkoittaa siis tienpitovelvollisuuden jakamista tieosakkaiden kesken.
Yksityistien tieosakkaat vastaavat tien kunnossapidosta tieyksikköjen mukaisesti. Yksityistie voi olla kunnossapitotasoltaan myös erilainen tien eri osilla. Se voi olla joillakin osilla selvästi korkeampitasoinen tai matalampitasoinen. Yksityistielain 35 §:n mukaan tällainen tilanne voidaan ottaa huomioon määräämällä eri tieyksiköt tien eri osille. Tieyksiköinti tehdään samoilla periaatteilla koko tiellä, mutta tieyksikön hinta voi vaihdella kunnossapitotason mukaan.
Esitetyssä tapauksessa arvioitavaksi tulee mm.:
Maanmittauslaitos on julkaissut oppaan ”yksityistien tieyksiköinti”. Julkaisu on luonteeltaan suositus, mutta sen avulla päästään tarkemmin kiinni lainsäätäjän ajatukseen tienpitovelvollisuuden jakamisesta ja tieyksiköiden määräämisestä.
Yksityistielaissa on mainittu muutoksenhakutavat, joilla tyytymätön tieosakas voi hakea muutosta häntä koskevaan asiaan. Tieosakas voi vaatia tiekunnan kokoukselta päätöksen oikaisua tai tieosakas voi moittia tiekunnan kokouksen päätöstä nostamalla moitekanne Käräjäoikeudessa.
Kysymykseen vastasi asiantuntijamme Sami Tammisto