Hyppää pääsisältöön

Suomen kartat ansaitsevat oman paikkansa

Vuoden alussa sain mielenkiintoisen haasteen. Sain tehtäväksi koostaa karttaluettelot Suomen vanhoista kartoista. Tavoitteena oli luettelo, jossa on linkki digitaaliseen kopioon tai tietoon, mistä kartta löytyy, jos digitaalista kopiota ei ole olemassa.

Suomen ensimmäinen maanmittarin tekemä kartta vuodelta 1634.
Kansallisarkistossa sijaitseva Suomen ensimmäisen maanmittarin Olof Gangiuksen tekemä Turun kartta vuodelta 1634.
Kuva:
Kansallisarkisto

Karttaluettelo on valmistunut ja luettelot löytyvät verkosta. Luetteloinnin kuluessa minulle syntyi ajatuksia siitä, miten kartat saadaan vielä paremmin käyttöön. Ehdotankin Suomen kartat –sivuston perustamista yhteistyössä arkistojen ja alan järjestöjen kanssa.

Perusideana uudessa sivustossa on toimia matalan kynnyksen portaalina suurelle yleisölle. Perustoimintoja, joihin pyrittäisiin vastaamaan, olisivat esimerkiksi:

  • Mitä karttoja löytyy haluamastani sijainnista?
  • Esitellä saatavilla olevia karttoja ja kertoa karttoihin liittyvää historiaa
  • Muodostaa keskitetty portaali vanhoihin karttoihin

Yhteistyössä tuotettu Suomen kartat –sivusto antaisi mahdollisuuden myös esimerkiksi Maanmittauslaitoksen arkistoissa olevien karttojen nopean julkaisemisen. Kartat ovat jo nykyään suurelta osin digitaalisessa muodossa, mutta osaa ei ole vielä julkaistu.

Tärkeää on myös karttojen helppo saatavuus esimerkiksi hakukoneella. Tehtyjen luetteloiden avulla sivusto olisi mahdollista perustaa suhteellisen pienin kustannuksin ja tuoda Suomen vanhat kartat entistä paremmin esiin.

Vanhat kartat keskitetysti Kansalliskirjaston Finna-palveluun

Tulevaisuudessa tarvitsemme karttojen georeferointia eli vanhojen karttojen tuomista koordinaatistoon, metatietojen lisäämistä ja edelleen digitointia. Esimerkiksi Ruotsin valtionarkistossa on paljon Suomen kannalta merkittäviä karttoja, joita ei ole digitoitu samaan tapaan kuin Kansallisarkistossa ja Kansalliskirjastossa. Kansalliskirjaston Finna-järjestelmästä voidaan kehittää keskitetty hakujärjestelmä ja paikka, josta vanhat kartat löytyvät.

Maailmalla on jo hyviä referenssejä uuden sivuston toiminnallisuuksista – hyviä esimerkkejä ovat Skotlannin kansalliskirjaston karttapalvelu ja yksityisen henkilön tekemä Maps of Iceland-sivusto.

Mitä sanotte, ryhdytäänkö yhteistuumin työhön ja laitetaan Suomen kartat -sivusto pystyyn?

 

Antti Jakobsson
yli-insinööri

Yli-insinööri Antti Jakobsson.
Kuva: Riku Heikkilä/Maanmittauslaitos

_______________________________________________________________________________________

Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita. Voit keskustella aiheesta kirjoittamalla blogiin kommentin sivun alareunassa. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.

Historia
Vanhat kartat

Kommentit

Vastauksena kysymykseesi: Kyllä aletaan vaan. Milloin aloitatte rekrytoinnin ja koska voi aloittaa hommat? :)
Tosiaan tämä on kyllä tervetullut tietokanta ja varsinkin digitoituja karttoja on tullut kaivattua. Keskitetty helppokäyttöinen avoin hakujärjestelmä olis kyllä parempi kuin ne kuuluisat sata jänistä.

In reply to by Risto Nurmi (ei varmistettu)

Hei Risto, Kiitos palautteesta. Tässä vaiheessa keräämme kiinnostusta aiheeseen ja palaamme myöhemmin eri vaihtoehtoihin.

Mahtava idea, kannatan lämpimästi. Mitä suurempi yleisö pääsee helposti käsiksi yhteiseen historiaamme, sen parempi. Digitalisaatio näyttää hyvät puolensa!

In reply to by Panu Litmanen (ei varmistettu)

Hei Panu. Kiitos! Vanhoista kartoista voi olla yllättävääkin hyötyä yhteiskunnassa kaikkea pontentiaalia emme vielä varmaan ymmärräkkään. Hyöty tulee esimerkiksi siitä, että muuta tietoa voidaan helposti yhdistää ko. ajankohdan tietoon. Paikannimet ja hallintorajat ovat yksi hyvä esimerkki.

Tosi hyvä juttu jos vanhat kartat saadaan yhteen selkeään palveluun!

Kun kerran on Karjalan vanhat kartat saatu digioitua niin voitaisiinko myös muun Suomen vastaavat kartat tuolta ajalta digitoida nettiin? Kiinnostaisi Pohjanmaan seudun vanhat kartat missä kylät jne näkyy.

Erinomaista, että kartat on luetteloitu. Työ kannattaa ilman muuta saattaa valmiiksi toteuttamalla ehdottamasi Suomen kartat -käyttöliittymä. Vanhat kartat ovat arvokas lähde tutkijoille ja alan harrastajille. Koska ne varmasti kiinnostavat myös suurta joukkoa maallikkokäyttäjiä, niiden helppo saatavuus on tärkeää. Esittämäsi ulkomaiset esimerkit ovat rohkaisevia ja kannustavia.

In reply to by Jouko Sillanpää (ei varmistettu)

Hei Jouko, Kiitos kannustuksesta. Toivottavasti saadaan käyttöliittymä aikaan!

Todella hieno palvelu jos saadaan toimimaan ja kattavat kartat. Jos viel ladattavassa muodossa, maanmittauslaitos vanhatkartat palvelu on hyvä ja sen pohjalta? tehty nettisivusto vanhat kartat.

In reply to by Krister (ei varmistettu)

Hei Krister!

Kiitos palautteesta. Karttoja löytyy eri paikoista, joten keskitettyä latauspalvelua ei varmasti saada aikaan. Ideana olisi, että sivuston kautta löytyisi helposti missä kartat ovat ja sitten kartan voi ladata palvelusta josta se löytyy. Pitemmän ajan tavoitteena olisi saada aikaan myös katselupalvelu jossa kartat ovat helposti georeferoituna katseltavissa.

Erilaiset muutkin erikoiskokoelmat olisi hyvä nähdä linkkilistoissa esim. Enckellin kokoelman kartat puhumattakaan Nordenskiöldin kokoelman kartoista tai luovutettujen alueiden kartat, jotka varmaan ovat jo julkisia.

In reply to by Asiakas (ei varmistettu)

Näin olisi. Enckellin kokoelmaa ei ole kokonaisuudessaan digitoitu mutta digitoidut kartat on sisällytetty luetteloon. Ne löytyvät yleiskartoista ja meri/vesistökartoista ja muutama kartta teemakartoissa ja katasterikartoissa. Digitoimattomia ei ole pääsääntöisesti viety luetteloon.
Nordenskiöldin kokoelman kartoista on samoin digitoidut viety luetteloon (siltä osin kun kartta koskee Suomea). Valitettavasti suurin osa Nordenskiöldin kokoelmasta on digitoimatta. Nordenskiöldin kokoelmasta on olemassa painettu luettelo.
Luovutetun alueen kartat ovat mukana luettelossa siltä osin kun niitä on digitoitu ja niitä on olemassa Suomessa. Osa kartoista on Venäjällä ja edelleen salaisia joten niitä ei ole valitettavasti saatu mukaan.

Hieno systeemi, ja koko ajan kehittyy.

Arkisessa maisemahistoriallisessa työskentelyssä seuraava kaivattava aineisto nettiin olisivat, niin kuin yllä jo joku muukin osittain viittasi, nyt vain Karjalan kartoissa olevat aineistot muualtakin Suomesta.

Eli etenkin toiveissa on maanmittaushallituksen uusi pitäjänkartta 1:20 000 1900-luvun alkupuoliskolta, koska se on se, jota useimmiten kaipaisi, huolimatta siitä, että sisällöltään se ei kuvaakaan mitään tiettyä ajankohtaa, vaan sisällössä voi olla mitä vaan isostajaosta kartan valmistumisajankohtaan. Koska tästä huolimatta siinä olevaa tämän mittakaavan ja tämän ajankohdan lähestymis- ja yleissilmäyskarttaa tarvitsee jatkuvasti, kun ajallinen aukko venäläisen topografikartan ja vanhimpien peruskarttojen välillä on suuri, ja suuremmassa zoomauksessa kätevä Suomen taloudellinen kartta 1:100 000 ei riitä kaikkeen, ja kun noita koko Viipurin läänistä sotilaallisista syistä tehtyjä Topografikarttoja 1:20 000 samalta ajalta on muualta Suomesta lähinnä vain muutama lehti suurimmista kaupungeista ja varuskunta- ym. paikkakunnilta.

Kun vuonna 2006 Turun yliopiston maisemantutkimuksen oppiaineessa hankittiinja georeferoitiin lehtijakoisia historiallisia karttoja Satakunnasta maisemantutkimuksen tarpeisiin, niin valitut aineistot olivat Venäläinen topografikartta Senaatin kartastosta 1:21 000 (plus pohjoisimmat lehdet 1:42 000), 1900-luvun uusi lehtijakoinen pitäjänkartta 1:20 000 painettuna mustavalkoisena versiona (sekä polyedriprojektion että KKJ-projektion lehdet), Suomen taluodellinen kartta 1:100 000 (1910-50-luku, sekä polyedriprojektio että KKJ-projektiossa tehdyt lehdet) ja vielä Kalmbergin kartasto 1:100 000 1850-luvulta (tiedon laatu surkea, tietosisällän aikahaitari liki 300 vuotta, mutta hyvä lähestymis- ja yleissilmäyskartta).

Sen jälkeen näistä aineistoista Venäläiset topografikartat ja Kalmbergin kartat ovat tulleet nettiin kokonaisuudessaan ja Suomen taloudellinen kartta kai osittain muttei konaan ja myös topografikartat 1:20 000 ovat nyt Vanhat painetut kartat -palvelussa.

Pitäjänkartta oikeastaan ainoana puuttuu (ellei juuri ole nyt tullut johonkin tai tulossa). Tilaamallahan niitä saa, mutta netistä puuttuvista aineistoista se lienee kriittisin (tietenkin maanmittaustoimitusten karttojen ja niiden uudistusten uudistusten vielä puuttuvien lisäksi).

Ja siitäkin on kai vielä kahta sarjaa: nämä painetut mustavalkoiset, jas sitten MML:n arkistossa väritettyjä. Toiset ovat hienoja vesivärilaveerauksia, toiset tasas värikynäskisseinä tehtyjä päivitysluonnoksia, ja lisäksi monissa on viraniomaismerkintöjä esim. kunnanrajojen muutoksista.

Näistä ensimmäiseksi kaipasisi noita painettuja, koska nuo väritetyt ovat sisällöltään epätasaisia ja ainakaan toistaiseksi ei ole ollut tietoa, mitä tulee, jos niitä tilaa: kaunis laveeraus vai osittainen värikynäskissi. Mutta kummallekin tietysti on paikkansa, koska väritetty kartta, siellä mistä niitä on, on paljon havainnollisempi.

Ja kuten toinen kommentoija edellä, niin sama täällä: Koska aloitatte rekrytoinin ja milloin voi aloittaa työt?

In reply to by Jyrki Lehtinen (ei varmistettu)

Hei Jyrki

Yritän edistää paraikaa sitä, että puuttuvat Maanmittauslaitoksen vanhat kartat saataisiin jakeluun.... Toivottavasti ensi vuonna.
Kiitos tarjouksesta tulla töihin. Nyt meillä ei ole rekryä auki tästä mutta kannattaa pitää silmällä jos vaikka tulisi.

Uusimmat blogit