Puhelin pirisee. Soittaja kertoo sinulle häntä kohdanneesta onnettomuudesta ja pyytää hädissään apua. Sinulla on 90 sekuntia aikaa selvittää tapahtumien kulku, soittajan sijainti ja avun tarve mahdollisimman tarkasti, sekä lähettää lähin ja tarkoituksenmukaisin, välillä useampikin, viranomaisyksikkö matkaan. Lienee sanomattakin selvää, että osoitteen selvittämiseen ei saa kulua yhtään ylimääräistä aikaa.
Teksti: Sami Suomalainen, Hätäkeskuslaitos
Hätäkeskuspäivystäjä käyttää selvityksessä hätäkeskustietojärjestelmää. Jos soittaja osaa kertoa sijaintinsa tarkan, virallisen osoitteen, sen on löydyttävä järjestelmästä lähes välittömästi.
Valitettavasti toisinaan soittajan ilmoittamaa osoitetta ei löydy. Silloin päivystäjä pyrkii haarukoimaan sijainnin mahdollisimman tarkasti ammattitaitonsa ja teknisten apuvälineiden avulla.
Kertaakaan apu ei ole jäänyt välittämättä, mutta joskus harvoin osoitteen selvittäminen on vienyt niin kauan, että apu ei ole ehtinyt paikalle ajoissa. Juuri siksi osoitetietojen laatu ja kattavuus ovat elintärkeitä.
Aineistojen ristiriidat hidastavat avun saantia
Paikkatietoaineistot kootaan hätäkeskustietojärjestelmään useammasta aineistosta. Tärkeimmät aineistojen tuottajat ovat Maanmittauslaitos sekä Digi- ja väestötietovirasto.
Valitettavasti näissä Suomen tarkimmissa aineistoissa on yllättävän paljon keskinäisiä ristiriitoja. Osoite on kirjoitettu eri tavoin tai kiinteistön osoitteen ja Maanmittauslaitoksen tieviivan välinen etäisyys poikkeaa muiden aineistojen tiedoista. Mikäli osoitteen kirjoitusasua ei koneellisesti saada selvitettyä tai osoitteen sijainti poikkeaa yli kilometrin tieviivasta, osoite leikkautuu pois hätäkeskustietojärjestelmästä.
Leikkausten jälkeen aineistossa on edelleen virheitä. Esimerkiksi samalla kiinteistöllä voi olla kuusi osoiteilmentymää. Viisi niistä voi olla oikean kiinteistön rajojen sisällä, mutta yksi voi olla vaikkapa 990 metrin päässä oikeasta sijainnista virheellisesti syötettyjen tietojen takia. Jotta avunsaanti ei viivästy kohtalokkaasti, päivystäjän on oltava tarkkana näissä tilanteissa.
Matkapuhelin kertoo soittajan sijainnin
Jokaiselle saapuvalle hätäpuhelulle tehdään automaattisesti hätäpaikannus ja tarkistetaan mahdolliset sijaintitiedot 112 Suomi -sovelluksen ja AML-teknologian avulla. Hätäpaikannus perustuu matkapuhelinverkon tukiasemiin, joiden perusteella voidaan arvioida laskennallisesti puhelimen sijainti. Menetelmän luotettavuus ja tarkkuus vaihtelevat suuresti.
Tiheissä kaupunkimaisissa olosuhteissa, joissa on runsaasti tukiasemia, soittajan sijainti voidaan selvittää noin sadan metrin tarkkuudella. Haja-asutusalueilla taas soittajan sijainnin tarkkuus voi olla useita kymmeniä kilometrejä.
Vuonna 2015 Hätäkeskuslaitos kehitti 112 Suomi -sovelluksen yhdessä Digia Oyj:n kanssa. Sovelluksesta puhelimen sijainti voidaan välittää suoraan hätäkeskusjärjestelmään luotettavasti. Sijaintitarkkuus on jopa alle kymmenen metriä. Hätäkeskus pystyy myös puhelun aikana seuraamaan, jos puhelimen sijainti tai sijainnin tarkkuus muuttuvat. Edellytyksenä on, että sovellus on asennettuna soittajan puhelimeen ja puhelimessa on sijaintitiedot päällä.
AML (Advanced Mobile Location) on matkapuhelimiin asennettu järjestelmä, joka pakottaa hätäpuhelun aikana puhelimen sijaintitiedot ja langattoman verkon (WIFI) päälle. Puhelin lähettää sijaintitiedot täysin automaattisesti hätäkeskukselle. Kansalainen ei näe lähetettyjä sijaintitietoja, eikä voi estää niiden lähettämistä. Tämä British Telecomin, EE Limitedin ja HTC:n yhteistyönä Iso-Britanniassa kehitetty teknologia otettiin käyttöön Android-käyttöjärjestelmissä vuonna 2016 ja iOS-järjestelmissä kesällä 2018.
Sijaintitiedot välittyvät Android-puhelimista tietyin aikavälein (5 s, 15 s, 25 s, 60 s, 90 s, 120 s, …) koko hätäpuhelun ajan ja kerran jokaista 112 SMS -tekstiviestiä kohti. iOS-puhelimista sijaintitieto välittyy vain kerran, noin 15–20 sekunnin kuluttua puhelun alusta. iOS-järjestelmä ei tue sijaintitietojen lähettämistä useita kertoja puhelun aikana tai tekstieviestien yhteydessä.
Matkapuhelimen sijaintitietoihin perustuvien teknologioiden lisäksi hätäkeskuksilla on käytettävissä puhelinnumeroon perustuva osoitetietopalvelu. Puhelinnumeroon perustuvan sijaintitiedon luotettavuus soittajan sijaintina ei ole kuitenkaan kovin hyvä, koska puhelinliittymän osoitteena on useimmiten laskutusosoite ja matkapuhelin ei useinkaan ole siellä soiton hetkellä.
Tekniikan varaan ei voi täysin heittäytyä
Hätäkeskuspäivystäjällä on siis käytössä useampikin tekninen apukeino soittajan sijainnin selvittämiseksi, mutta siitä huolimatta hätäkeskuspäivystäjä varmistaa jokaiselta soittajalta tämän
sijainnin ja kirjaa sen tapahtumapaikan osoitteeksi hätäilmoitukseen.
Jos ilmoitettua osoitetta ei löydy hätäkeskustietojärjestelmästä, päivystäjän ammattitaito korostuu. Päivystäjä voi pyytää soittajaa kertomaan jonkun lähellä sijaitsevan kadunnimen tai näkyykö lähistöllä kauppaa, liikettä tai muuta vastaavaa maamerkkiä. Osoite yleensä selviää kartan, Hätäkeskustietojärjestelmään syötettyjen kohdetietojen ja Google-hakujen perusteella.
Jos hätäpuhelun soittaja on esimerkiksi autolla liikenteessä, hän osaa harvoin kertoa tarkkaa sijaintia. Silloin päivystäjä kysyy soittajalta usein, mistä hän on lähtenyt liikkeelle, minne hän on matkalla ja kuinka kauan hän on ollut matkalla. Kun nämä tiedot yhdistetään teknisten apuvälineiden avulla saataviin tietoihin, apu saadaan lähetettyä oikeaan paikkaan.
Kuka hälytetään apuun?
Kun sijainti on saatu selville, hätäkeskuspäivystäjän on valittava vielä viranomaisyksikkö, joka lähetetään selvittämään tehtävää. Tähän vaikuttavat tehtävässä vaadittavat kyvyt ja yksikön sijainti suhteessa tehtävän sijaintiin.
Hätäkeskustietojärjestelmä laskee Digiroad-aineiston perusteella jokaiselle yksikölle matka-aika-arvion. Sen perusteella järjestelmä lähettää päivystäjälle tiedon, mikä yksikkö olisi lähin ja tarkoituksenmukaisin hälytettäväksi tapahtumapaikalle. Päivystäjä välittää hädässä olijan tarkan sijainnin viranomaisyksikölle. Viranomaisyksikkö päättää sen perusteella, mitä reittiä pitkin parhaiten pääsee hädässä olijan luokse.
Kirjoittaja toimii sovellusasiantuntijana Hätäkeskuslaitoksessa. Hän vastaa muun muassa Suomi 112 -sovelluksesta.
Sähköposti: etunimi.sukunimi@112.fi
112 Suomi -sovellus kertoo sijaintisi hädässä
112 Suomi -sovellus on aktiivisessa käytössä jo 1,7 miljoonalla suomalaisella. Se välittää matkapuhelimen sijaintitiedot, kun käyttäjä soittaa hätänumeroon, Meripelastuskeskukseen ja Tienkäyttäjän linjalle.
Sovelluksesta on kehitetty viranomaisten yhteinen palvelualusta. Sieltä on saatavilla sijaintiin perustuvia vaara-, liikenne- ja viranomaistiedotteita. Löydät sieltä myös tiedot lähimmän sydäniskurin sijainnin, päivystysnumerot ja ohjeita merellisiin hätätilanteisiin.