Bussi pysähtyy ja ovi aukeaa. Astut sisään ja näytät matkakortin lukijalle. Ovi menee kiinni ja bussi lähtee matkaan. Usealle meistä arkipäivää, mutta oletko koskaan ajatellut, että tapahtumasta lähti viisi päivitystä – toki ilman henkilötietoja – Helsingin seudun liikenteen tietojärjestelmiin?
Teksti: Markku Huotari, Helsingin seudun liikenne
Helsingin seudun liikenne (HSL) on kuntayhtymä, joka vastaa muun muassa joukkoliikenteen järjestämisestä ja suunnittelusta yhdeksän kunnan alueella. Se kerää reaaliaikaista tietoa muun muassa ajoneuvojen sijainneista, liityntäpysäköintipaikkojen täyttöasteesta ja vapaista pyöristä kaupunkipyöräasemilla. Tiedoista on hyötyä niin asiakkaille, tiedon hyödyntäjille kuin talon omalle väellekin.
Reaaliajassa tietoja ajoneuvoista
HSL kerää reaaliaikaisesti sijaintitietoja eli ”HFP-dataa” (High Frequency Positioning) kaikista ajoneuvoistaan sekunnin välein. Sijaintitietojen lisäksi HFP-datasta selviää ajoneuvojen pysäkkitapahtumat, joihin tallentuvat aikaleimat pysäkille saapumisesta, pysäkiltä lähtemisestä, oven avaamisesta ja oven sulkemisesta. Reittioppaassa näytettävät ajoneuvojen sijaintitiedot ja pysäkkikohtaiset saapumisennusteet perustuvat HFP-dataan.
HFP-datan analysointi jälkikäteen tarjoaa suunnittelutyöhön ja joukkoliikenteen luotettavuuden seurantaan monia mahdollisuuksia. Tiedot toimivat apuna niin asiakaspalvelutilanteissa, liikenteen poikkeustilanteiden tutkimuksessa kuin liikennöitsijöiden mahdollisen sanktioinnin tukenakin. Liikenteen suunnittelussa tietoja hyödynnetään muun muassa käytetyn kaluston seurannassa, liikenteen sujuvuuden tarkastelussa ja tiettyjen lähtöjen täsmällisyyden seurannassa.
HFP-datasta voidaan myös koostaa yhteenvetolaskelmia pidemmiltä ajanjaksoilta. Näin voidaan laskea tunnuslukuja ja jakaumia tietyiltä pysäkeiltä, pysäkkiväleiltä tai linjoilta. Reaaliaikapohjaisia seurantatyökaluja ja joukkoliikenteen suorituskykymittareita kehitetään koko ajan lisää.
Matkakorteilta mobiililippuihin
Reaaliaikaisten sijaintitietojen lisäksi HSL on kiinnostunut palvelujensa käyttäjistä ja käyttöasteesta.
Perinteisesti arviot matkustajamääristä ovat nojautuneet vahvasti matkakorttijärjestelmän seurantaan. Kun matkakortti leimataan lukulaitteeseen, järjestelmään tallentuu tieto ajoneuvoon noususta. Bussiliikenteen nousutietoja täydennetään myös manuaalilaskennoilla. Raideliikenteessä ja osassa runkolinjabusseista (550 ja 560) matkustajalaskenta toteutetaan automaattisilla laskentalaitteilla.
HSL-sovelluksen kautta hankittavan mobiililipun käyttö on lisääntynyt huimasti viime vuosina, ja siksi matkakorttileimausten määrä ei enää vastaa matkustajien määrää. Korona-ajan poikkeusolojen myötä mobiililippujen osuus on kasvanut jo lähes 50 prosenttiin.
HSL onkin ottamassa käyttöön uutta menetelmää matkaketjutietojen keräämiseen. HSL tallentaa asiakkaan luvalla matkojen kulkureitit, kulkutavat ja kellonajat. Tiedot tallennetaan anonyymisti siten, että ajankohdat ja geometriatiedot on yleistetty.
Testivaiheeseen on tulossa myös uusi tutkimusalusta ja siihen liittyvä tutkimuspaneeli, johon voi liittyä HSL-sovelluksen kautta. Alustalla tullaan tekemään paikkaan ja tilanteeseen liittyviä kyselytutkimuksia, joukkoistettua laadunarviointia ja paneelikeskusteluja siihen liittyvien asiakkaiden kanssa. Tässäkin varmistetaan asiakkaiden tietosuoja ja anonymiteetti HSL:n tietosuojakäytäntöjen mukaisesti.
Matkustajatiedot suunnitelmien tukena
Kerättyjä matkustustietoja hyödynnetään joukkoliikenteen suunnittelussa pitkällä ja lyhyellä aikavälillä. Pisimmät HSL-alueen ja sen kehyskuntien strategisen tason Maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmat (MAL) ulottuvat 20–30 vuoden päähän. Linjastosuunnitelmat tehdään yleensä muutaman vuoden, joskus jopa kymmenen vuoden, päähän. Aikataulusuunnitelmat laaditaan seuraavalle liikennöintikaudelle muutaman kerran vuodessa.
Aikataulusuunnitelmissa käytetään HFP-dataan perustuvia toteutuneita ajoaikoja edelliseltä vastaavalta liikennöintikaudelta. Esimerkiksi kesän aikataulut suunnitellaan edellisen kesäkauden tietojen perusteella. Ajoajat suunnitellaan niin, että mahdollisimman moni vuoro pysyisi aikataulussa ja pysäkkejä ei ohitettaisi etuajassa.
Linjastosuunnitelmat pohjautuvat useisiin tietolähteisiin. Matkapuhelinoperaattorien keräämät tiedot antavat kokonaiskuvan ihmisten liikkumisesta, kun ne yhdistetään HFP-tietoihin. Lisäksi hyödynnetään historiatietoja linjoista ja niiden matkustajamääristä, tilastoja asukkaiden ja työpaikkojen nykytilasta sekä ennusteita tulevien vuosien kehityksestä. Asiakkaatkin saavat kertoa omia tietoja ja toiveita liikkumisestaan haastatteluissa, blogeissa ja asukastyöpajoissa. Tietojen pohjalta HSL laatii yhteistyössä kuntien kanssa ehdotuksen linjastosuunnitelmasta. Asiakkaat pääsevät kommentoimaan ehdotusta ja palautteiden mukaiset korjaukset tehdään suunnitelmiin, jos mahdollista.
Linjastosuunnitelmat tehdään, kun palvelujen tarve alueella muuttuu esimerkiksi kysynnän tai maankäytön muutosten takia. Käytännössä ne astuvat voimaan, kun sopimukset uusitaan liikennöitsijöiden kanssa. Sopimuksiin on kuitenkin kirjattu muutosrajat, joiden puitteissa niitä voidaan päivittää.
Kohti reaaliaikaisempia ja tarkempia tietoja
Uusiin liikennöintisopimuksiin sisältyy velvollisuus asentaa matkustajalaskentalaitteet kaikkiin linjalla käytettäviin ajoneuvoihin. Pisimmillään nykyiset sopimukset ovat kuitenkin voimassa vielä 7–10 vuotta, joten vasta silloin laitteet ovat kaikissa ajoneuvoissa ja bussien täyttöastetta voidaan seurata reaaliaikaisesti esimerkiksi Reittioppaasta.
Reaaliaikaisen tiedon keräämisen lisäksi HSL:ssä kehitetään lähivuosina Joukkoliikennerekisteriä (JORE) ja Bluetooth-pohjaista paikannusta. Joukkoliikennerekisteristä löytyvät tiedot muun muassa kaikista linjoista, pysäkeistä, aikatauluista ja liikennöitsijöistä. Tarkemmat paikannustiedot kertovat muun muassa, missä ajoneuvossa asiakas on, jos asiakas antaa tähän luvan.
Mitä reaaliaikaisempaa ja tarkempaa tieto on, sitä paremmin asiakasta voidaan palvella. Samalla asiakas saa enemmän tietoa liikenteestä ja matkanteko on entistäkin sujuvampaa.
Markku Huotari työskentelee paikkatietoasiantuntijana Helsingin seudun liikenteellä (HSL). Hänen lisäkseen jutun tekoon ovat osallistuneet HSL:n joukkoliikennesuunnittelijat Arttu Kosonen ja Essi Kyllönen sekä liikennetutkija Pekka Räty.
Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@hsl.fi
Helsingin seudun liikenteen (HSL) verkkosivut uudistuivat syksyllä
HSL:llä on käytössään useita eri viestintäkanavia. Niistä tärkein on verkkosivu hsl.fi, joka sisältää syksyllä tehdyn uudistuksen myötä myös Reittioppaan. Tavoitteena on kertoa asiakkaille räätälöidysti juuri heitä kiinnostavista joukkoliikennepalveluista. Tarjoamalla uusia osallistumisen kanavia HSL pyrkii lisäämään toimintansa läpinäkyvyyttä ja madaltamaan asiakkaiden osallistumiskynnystä.