Hyppää pääsisältöön

StandardiPositio: Maastotiedot GeoPackage-muodossa

Kaipaatko Maastotietokannan vektoriaineistoja GeoPackage-muodossa? Ei hätää, löydät ne Maanmittauslaitoksen Avoimien aineistojen tiedostopalvelusta, jonne ne lisättiin viime kesäkuussa. Enää sinun ei tarvitse ladata tuhansia tiedostoja, jos haluat saada vektoriaineistot koko Suomesta käyttöösi.

Teksti: Jukka Rahkonen, Maanmittauslaitos

StandardiPositio
Kuva: Maanmittauslaitos

GeoPackage on tapa tallentaa paikkatietoja SQLite-tietokantaan. SQLite on erittäin yleisesti käytetty avoimen lähdekoodin tietokanta, jonka koko sisältö tallennetaan yhteen ainoaan tiedostoon. Tietoja voi hyödyntää kaikilla paikkatieto-ohjelmistoilla, jotka tukevat GeoPackage-tiedostomuotoa. GeoPackage julkaistiin OGC:n (Open Geospatial Consortium) standardina vuonna 2015.

Huomaamattomat apurit

SQLite-tietokannat on tavallisesti sulautettu ohjelmistoihin niin, etteivät käyttäjät edes huomaa niiden olemassaoloa. Esimerkiksi jokainen Chromeja Firefox-selaimen käyttäjä on myös SQLite-käyttäjä, koska selaimet tallentavat selaushistorian, kirjanmerkit ja evästeet SQLite-tietokantoihin. Paikkatiedon käyttäjille GeoPackage on yhtä huomaamaton. Se on yksi .gpkg-päätteinen tiedosto, joka sisältää paikkatietoja. Sitä voi käyttää sellaisenaan kaikilla GeoPackagea tukevilla ohjelmistoilla, olipa käytössä sitten ESRI, MapInfo, QGIS, GeoServer tai jokin muu. 

SQLite-tietokannat eivät ole uusia paikkatietoalallakaan. Jo kauan ennen GeoPackage-standardin julkaisua SQLite-tietokannat ovat olleet käytössä useissa ratkaisuissa. Esimerkkeinä voi mainita Autodeskin kehittämän SQLite-tuen FDO-tekniikalle (2008), avoimen lähdekoodin SpatiaLite-kirjaston tuen vektoreille (2008) ja rastereille (2009) sekä MapBox-yhtiön MBTiles-määrittelyt rasteriaineistoille (2011). Näistä erityisesti kaksi jälkimmäistä toimivat esikuvina GeoPackagestandardille.

GeoPackage on kuitenkin kirjoitettu alusta alkaen uudestaan. Kun standardin laatiminen aloitettiin täysin puhtaalta pöydältä, oli mahdollista välttää aikaisempien ratkaisujen sudenkuopat. Todennäköisesti päätös aloittaa alusta on myös nopeuttanut standardin käyttöönottoa. Standardi on ollut kaikille ohjelmistojen kehittäjille uusi, eikä kukaan ole saanut etulyöntiasemaa.

Maanmittauslaitokselta maastotietoja GeoPackagemuodossa

Maanmittauslaitoksen maastotiedot ovat olleet saatavilla GeoPackage-tiedostomuodossa kesäkuusta 2020 lähtien. GeoPackage-aineiston voi ladata maksutta Maanmittauslaitoksen Avoimien aineistojen tiedostopalvelusta.

Sopimusasiakkailleen Maanmittauslaitos on toimittanut vektoriaineistojaan GeoPackage-muodossa jo vuodesta 2018 lähtien. Lisäksi tutkijat, opettajat ja opiskelijat ovat voineet ladata GeoPackage-muotoisia maastotietoja Geoportti-palvelusta. Näistä saatujen myönteisten kokemusten perusteella GeoPackage oli helppo tuoda avoimesti saataville.

Tuhansien tiedostojen sijaan kaksi tiedostoa

Suurin etu GeoPackage-muodossa on tiedostojen määrä. Se helpottaa maastotietokannan hyödyntämistä erityisesti silloin, kun tarvitaan koko maan kattavaa aineistoa.

Aiemmin aineisto on pitänyt ladata yli kolmena tuhantena tiedostona, joista jokainen sisälsi maastotiedot yhden karttalehden alueelta. GeoPackage-muodossa tiedostoja on vain kaksi, joista toinen sisältää korkeuskäyrät sekä muut korkeussuhteet ja toinen kaikki muut maastotietokannan kohteet koko Suomen alueelta.

Tiedostojen sisällä tiedot on jaettu kohdeluokittain tauluihin Maastotietokannan kohdemallin mukaisesti. Tiedoille korkeussuhteista riittää 7 taulua, kun muita tietoja on tallennettu yli 120 tauluun.

Taulukko 1. Suurimmat maasto-GeoPackage-tietokantataulut kohteiden lukumäärän mukaan
virtavesikapea 17833816 26,6%
maastokuvionreuna 14663160 21,9%
rakennusreunaviiva 5903673 8,8%
rakennus 5819733 8,7%
tieviiva 4712141 7,0%
suo 2299735 3,4%
kallioalue 2227534 3,3%
metsämaankasvillisuus 2117455 3,1%
harvalouhikko 1644364 2,4%
kalliosymboli 1539410 2,3%

Koska kyse on koko Suomen kattavasta aineistosta, kohteiden määrä on valtava: korkeussuhteisiin liittyviä kohteita on yhteensä 7,6 miljoonaa ja muita kohteita on yli 66 miljoonaa. Näin ollen myös tiedostokoot kasvavat suuriksi: Korkeussuhteet vievät 34 gigatavua ja muut kohteet 73 gigatavua.

Taulukko 2. Suurimmat maasto-GeoPackage-tietokantataulut levytilan tarpeen mukaan
maastokuvionreuna 35,2%
suo 19,1%
tieviiva 6,5%
kallioalue 6,2%
virtavesikapea 6,1%
soistuma 5,2%
järvi 3,1%
rakennusreunaviiva 2,0%
maasto2kuvionreuna 2,0%
rakennus 2,0%

Hyväksi testattukin vaatii kehittämistä

GeoPackage-tiedostojen standardinmukaisuus on varmistettu OGC:n TEAM Engine -ohjelmalla ja niiden käyttöä on testattu Maanmittauslaitoksessa QGIS-, ESRI:n ArcMap- ja ArcGIS Pro-, MapInfo Professional-, FME- ja GDAL-ohjelmistoilla. 

GeoPackage QGIS- ja ArcMap-ohjelmistoilla
Kuvat: Jukka Rahkonen

Maastotietojen käyttö näillä ohjelmistoilla on sujuvaa, mutta suurien tiedostojen lataaminen verkosta on hidasta ja käyttäjien levytilakin voi täyttyä. Maanmittauslaitos suunnitteleekin uutta latauspalvelua, joka tuottaisi GeoPackage-tiedoston käyttäjän haluamista kohdeluokista käyttäjän rajaamalta alueelta. Pelkästään kohdeluokkavalinnan vaikutusta tiedostokokoon voi arvioida taulukon 2 perusteella.

Rasteriaineistojen välittäminen GeoPackage-muodossa ei ole toistaiseksi Maanmittauslaitoksen suunnitelmissa.

Jukka Rahkonen työskentelee johtavana asiantuntijana Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksessa. Hän on mukana toteuttamassa uusien standardien käyttöönottoa Maanmittauslaitoksen tuotteissa ja palveluissa. Sähköposti: etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi.

Lisätietoa