Uutiset ja tiedotteet http://www.maanmittauslaitos.fi/ fi Kiinteistökauppojen määrissä selvää laskua verrattuna viime vuoden alkupuoleen http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/kiinteistokauppojen-maarissa-selvaa-laskua-verrattuna-viime-vuoden-alkupuoleen <article> <p class="lead" > Maanmittauslaitos kokosi kiinteistöjen kauppahinnat ja kauppojen lukumäärät vuoden 2022 alusta toukokuun loppuun. Tehtyjen kauppojen määrissä on selvää laskua kaikissa kiinteistölajeissa.</p> <section class="media media--type-picture media--view-mode-inline-image ds-1col clearfix"> <img srcset="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2022/06/Rakennukset%20020.jpg?h=b7257697&amp;itok=W-GLpZE0 868w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_s/public/pictures/2022/06/Rakennukset%20020.jpg?h=b7257697&amp;itok=vrScjrJ- 1302w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_m/public/pictures/2022/06/Rakennukset%20020.jpg?h=b7257697&amp;itok=TKgIcH1U 1920w" sizes="(min-width: 846px) 846px, (min-width: 561px) 67vw, 100vw" src="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2022/06/Rakennukset%20020.jpg?h=b7257697&amp;itok=W-GLpZE0" alt="Mökki, jonka ympärillä on metsää," typeof="foaf:Image" /> <div class="picture--info picture__info picture__info-container"> <div class="picture__credit"> <div class="field-label-inline">Kuva:</div> Julia Hautojärvi/Maanmittauslaitos </div> </div> </section> <div class="body-text" > <p>Tämän vuoden alkupuoliskon kiinteistökauppojen määrissä näkyy jo Venäjän hyökkäyssodan alkuun sysäämä elintarvikkeiden, energian ja raaka-aineiden hinnan nousu, joka on puolestaan kiihdyttänyt inflaatiota ja johtanut korkojen nousuun.</p> <p>− Kesäkuun alkuun mennessä tehtiin 24 700 kiinteistökauppaa, mikä on 16 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikajaksona. Kiinteistökauppojen määrissä ollaan suunnilleen vuoden 2020 kevään tasolla, jolloin Covid-19-pandemian leviäminen näkyi kiinteistökauppojen määrien laskuna suhteessa vuosiin 2018 ja 2019, Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija <strong>Esa Ärölä</strong> kertoo.</p> <h2 class="title--sub-1" id="omakotitalokauppojen-maarissa-palattu-pandemiaa-edeltavalle-tasolle">Omakotitalokauppojen määrissä palattu pandemiaa edeltävälle tasolle</h2> <h3 class="title--sub-2" id="asemakaava-alueet">Asemakaava-alueet</h3> <p>Tänä vuonna tehtiin toukokuun loppuun mennessä 3 700 edustavaa pientalokauppaa asemakaava-alueilla, joka on 15 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Mediaanihinta oli noin 190 000 €, joka on 1 % vähemmän kuin viime vuoden alkupuolella.</p> <p>− Maakunnittain tarkasteltaessa korkein keskimääräinen hintataso oli Uudellamaalla mediaanihinnan ollessa noin 325 000 €. Manner-Suomessa seuraavaksi eniten maksettiin pientaloista Pirkanmaalla, keskimäärin 215 000 €, ja Varsinais-Suomessa, keskimäärin 210 000 €, Ärölä sanoo.</p> <p>Suomen hintavimmat omakotitalokaupat tehtiin tämän vuoden alkupuolella Kauniaisissa, 945 000 €. Tosin lukuarvo perustuu kolmen kaupan mediaaniin. Espoossa omakotitalon mediaanihinta oli alkuvuonna 565 000 euroa. Keskihinta laski 5 % viime vuoden alkupuoleen verrattuna. Helsingissä omakotitalo maksoi keskimäärin 495 000 € (- 3 %), Vantaalla 350 000 € (- 15 %), Tampereella 330 000 € (+ 2 %), Kuopiossa 290 000 € (+ 6 %), Turussa 250 000 € (+ 1 %), Oulussa 250 000 € (- 2 %) ja Jyväskylässä 235 000 € (+ 2 %).</p> <p>Maanmittauslaitoksen kauppatilasto kattaa vain kiinteistöt eikä siten asunto-osakkeita eikä vuokratontilla olevia omakotitaloja.</p> <h3 class="title--sub-2" id="haja-asutusalueet">Haja-asutusalueet</h3> <p>Tämän vuoden kesäkuun alkuun mennessä tehtiin 1 970 edustavaa pientalokauppaa haja-asutusalueella, joka on 15 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana. Mediaanihinta oli noin 125 000 €, joka on 3 % enemmän kuin viime vuoden alkupuolella.</p> <p>− Tarkasteltaessa keskimääräistä hintatasoa maakunnittain eniten pientaloista maksettiin Uudellamaalla, keskimäärin noin 245 000 €. Seuraavaksi eniten maksettiin haja-asutusalueen pientaloista Pirkanmaalla, 145 000 €, ja Pohjois-Savossa, 137 000 €, Ärölä kertoo.</p> <h2 class="title--sub-1" id="kaava-alueiden-rantamokkien-kauppa-hiljeni-edelleen-viime-vuodesta">Kaava-alueiden rantamökkien kauppa hiljeni edelleen viime vuodesta</h2> <p>Tämän vuoden viitenä ensimmäisenä kuukautena tehtiin 718 edustavaa rantaan rajoittuvien kaava-alueella sijaitsevien lomamökkien kauppaa, joka on 38 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana aikajaksona. Loma-asuntojen mediaanihinta oli noin 105 000 €, joka on 5 % vähemmän kuin viime vuoden alkupuolella.</p> <p>− Lomamökkien kaupoissa näkyy selvimmin elintarvikkeiden, energian ja raaka-aineiden hinnan nousun myötä liikkeelle lähtenyt inflaatio ja sitä seurannut korkojen nousu. Tämä on luonnollista, sillä mökin hankinta tulee harkintaan vasta, kun asuntoasiat ovat kunnossa. Kauppamäärät ovat tasaantuneet aikaisempien vuosien tasolle edellisvuonna alkaneen ja viime vuoden alkupuoliskolle jatkuneen lomamökkien poikkeuksellisen vilkkaan ostojakson jälkeen, Ärölä toteaa.</p> <p>Eniten kaava-alueen rantamökistä joutui alkuvuonna maksamaan Uudellamaalla, keskimäärin noin 160 000 €. Seuraavaksi eniten rantamökit maksoivat Varsinais-Suomessa, noin 150 000 €, ja Pirkanmaalla, noin 140 000 €.</p> <h2 class="title--sub-1" id="metsatilakauppojen-maarassa-laskua-mutta-hinnat-jatkoivat-nousua">Metsätilakauppojen määrässä laskua, mutta hinnat jatkoivat nousua</h2> <p>Tämän vuoden viitenä ensimmäisenä kuukautena tehtiin koko maassa noin 1 640 edustavaa pelkästään metsää sisältävää yli 2 ha:n tilakauppaa. Se on 12 % vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Edellisen kerran metsätilakauppojen määrät notkahtivat vuonna 2015.</p> <p>− Metsähehtaari maksoi alkuvuonna keskimäärin noin 3 500 €. Se on 15 % enemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Kalleinta metsä oli Uudellamaalla noin 6 700 €/ha. Nousua oli huimat 51 %. Tosin kauppoja oli tehty kumpanakin tarkasteluvuonna vain vähän yli 30 kpl, joten lukuun on suhtauduttava varauksin, Ärölä kertoo.</p> <p>Halvinta metsähehtaari oli Lapissa, keskimäärin noin 1 300 €. Keskihinnassa oli nousua 26 % verrattuna viime vuoden vastaavaan aikajaksoon.</p> <h2 class="title--sub-1" id="peltokauppa-vaheni-mutta-keskihinnassa-pienta-nousua">Peltokauppa väheni, mutta keskihinnassa pientä nousua</h2> <p>Kesäkuun alkuun mennessä tehtiin koko maassa noin 290 edustavaa yli 2 ha:n puhdasta peltokauppaa. Se on 10 % vähemmän kuin vastaavana ajanjaksona viime vuonna. Vilkkainta peltokauppa oli Etelä-Pohjanmaalla 52 kpl, laskua 5 %. Seuraavaksi eniten kauppoja solmittiin Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla, noin 30 kpl kussakin maakunnassa.</p> <p>Pellon mediaanihinta oli 9 000 €/ha ja keskihinta nousi 3 %. Kalleinta pelto oli Varsinais-Suomessa mediaanihinnan ollessa noin 12 600 euroa hehtaari. Halvinta peltohehtaari oli Lapissa noin 1900 €/ha. Tosin Lapissa solmittiin kevään aikana vain kolme kauppaa.</p> <p><br /> Huom! Tiedotteen keskihinnat ovat mediaanihintoja.</p> <h2 class="title--sub-1" id="lisatietoja-kiinteistokauppojen-tilastotiedoista">Lisätietoja kiinteistökauppojen tilastotiedoista</h2> <p>Johtava asiantuntija Esa Ärölä, 040 180 1301</p> <p>Rekisteripäällikkö Mauno Pyykönen, 040 015 0745</p> <p>Sähköpostit ovat muotoa etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi</p> <h3 class="title--sub-2" id="kyselyt-yksittaisista-kiinteistokaupoista">Kyselyt yksittäisistä kiinteistökaupoista</h3> <p>Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelu, 029 530 1110 (ma-pe 9-16.15)<br />  </p></div> </article> Thu, 23 Jun 2022 04:00:00 +0000 avlaine 15398 at http://www.maanmittauslaitos.fi Paikkatietoikkunan päivitys 22.6.2022 toi uudistuksia teemakarttoihin ja omiin tietoihin http://www.maanmittauslaitos.fi/palvelutiedotteet/paikkatietoikkunan-paivitys-2262022-toi-uudistuksia-teemakarttoihin-ja-omiin <article> <p class="lead" > Paikkatietoikkunaan tehtiin versiopäivitys 22.6.2022. Uudistuksia tehtiin erityisesti omien tietojen esittämiseen ja teemakarttoihin. Lisäksi Paikkatietoikkunassa otettiin käyttöön ilmoitukset, joiden avulla palvelun tiedotteet voidaan näyttää suoraan palvelussa.</p> <div class="body-text" > <figure role="group"><img alt="Paikkatietoikkunassa otettiin käyttöön ilmoitukset." data-entity-type="file" data-entity-uuid="61e7495c-bfb8-4617-af3f-1c2fb846f2e8" src="//www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/inline-images/paikkis_ilmoitus.jpg" width="1906" height="856" loading="lazy" /><figcaption>Paikkatietoikkunassa otettiin käyttöön ilmoitukset.</figcaption></figure><p> </p> <p>Paikkatietoikkuna päivitettiin keskiviikkona 22.6.2022 uuteen versioon. Nyt käytössä on <a href="https://oskari.org/">Oskari-ohjelmiston</a> versio 2.8. Päivityksessä Paikkatietoikkunassa otettiin käyttöön seuraavat uudistukset:</p> <p><strong>Ilmoitukset </strong></p> <p>Paikkatietoikkunassa on otettu käyttöön ilmoitukset. Ne ovat käyttöliittymän yläreunassa tai ponnahdusikkunassa näytettäviä tiedotteita. Ylläpito tiedottaa niiden kautta muun muassa uusista karttatasoista ja toiminnallisuuksista sekä häiriöistä palvelun toiminnassa. </p> <p><strong>Omat tiedot</strong></p> <p>Omat tiedot -näkymän kehittäminen on jatkunut. Välilehdille on lisätty luonti- ja muokkauspäivät. Näin käyttäjä voi helposti tarkistaa esimerkiksi, milloin oman kohteen tietoja on viimeksi päivitetty, milloin julkaistu kartta on viimeksi päivitetty ja milloin oma aineisto on ladattu palveluun.</p> <p>Toiminnot eri välilehdillä näytetään nyt symboleina, kun ne aiemmin näytettiin teksteinä. Symboleihin on liitetty vihjetekstit, joiden avulla käyttäjä näkee, mitä kukin symboli tarkoittaa.</p> <p>Kun käyttäjä klikkaa indikaattorin nimeä Indikaattorit-välilehdellä, indikaattori avautuu suoraan Teemakartta-näkymässä. Näin käyttäjä pääsee helposti päivittämään indikaattorinsa tietoja halutessaan. </p> <p><strong>Teemakartat </strong></p> <p>Palvelu osaa nyt käyttäjän valitseman indikaattorin metatietojen perusteella ehdottaa aineistoon sopivaa luokittelu- ja esitystapaa. Myös omien indikaattorien esitystapa päivittyy automaattisesti, kun sen tietoja päivitetään.</p> <p>Teemakarttojen luokittelutyökalua on paranneltu. Käyttäjä voi sen avulla muokata teemakartasta omaan käyttötarkoitukseensa sopivan.</p> <p>"Palaa alkutilaan"-painike poistaa muiden karttatasojen lisäksi nyt myös teemakartat näkyvistä. </p> <p><strong>Muita uudistuksia</strong></p> <p>Paikkatietoikkunaan on tehty muita pienempiä uudistuksia, jotka parantavat palvelun käytettävyyttä ja visuaalista ilmettä: </p> <ul><li>Metatiedot, eli karttatason kuvailutiedot, haetaan nyt aiempaa varmemmin Paikkatietohakemistosta eri karttatasoille oikein. Jos karttatason kuvailutiedot on viety Paikkatietohakemistoon, ne näkyvät myös Paikkatietoikkunassa. Paikkatietohakemiston kuvailutietojen tuottaminen ja päivittäminen ovat tiedontuottajien vastuulla. </li> <li>Vektoritasoilla kohde korostetaan aiempaa kivemmin, kun käyttäjä vie hiiren kursorin kohteen päälle.</li> <li>Ikoneita on yhtenäistetty eri puolilla käyttöliittymää.</li> </ul><p>Lisäksi karttatasovalikossa virheiden käsittelyä on paranneltu.</p></div> </article> Wed, 22 Jun 2022 13:25:06 +0000 rkivekas 15406 at http://www.maanmittauslaitos.fi Rajankäynti Suomen ja Norjan valtakunnanrajalla on alkanut – maastotöitä, yhteistyötä ja ystävyyttä http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/rajankaynti-suomen-ja-norjan-valtakunnanrajalla-alkanut-maastotoita-yhteistyota-ja <article> <p class="lead" > Rajankäyntiin nimetty valtuuskunta on aloittanut työnsä Suomen ja Norjan välisellä valtakunnanrajalla. Työ painottuu vuonna 2022 valtakunnanrajan kunnon tarkastamiseen ja raja-alue on tarkoitus myös ilmakuvata elokuussa. Rajankäynti valmistuu vuoteen 2025 mennessä.</p> <section class="media media--type-picture media--view-mode-inline-image ds-1col clearfix"> <img srcset="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2022/06/Kolmen%20valtakunnan%20rajapyykki%20Kilpisj%C3%A4rvell%C3%A4%202_Kuva%20Kartverket_3.png?h=4521fff0&amp;itok=DqqKlLUL 868w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_s/public/pictures/2022/06/Kolmen%20valtakunnan%20rajapyykki%20Kilpisj%C3%A4rvell%C3%A4%202_Kuva%20Kartverket_3.png?h=4521fff0&amp;itok=KUKyOJpj 1302w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_m/public/pictures/2022/06/Kolmen%20valtakunnan%20rajapyykki%20Kilpisj%C3%A4rvell%C3%A4%202_Kuva%20Kartverket_3.png?h=4521fff0&amp;itok=WCPaap5A 1920w" sizes="(min-width: 846px) 846px, (min-width: 561px) 67vw, 100vw" src="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2022/06/Kolmen%20valtakunnan%20rajapyykki%20Kilpisj%C3%A4rvell%C3%A4%202_Kuva%20Kartverket_3.png?h=4521fff0&amp;itok=DqqKlLUL" alt="Kolmen valtakunnan rajapyykki Kilpisjärvellä. Lapset katselevat keltaista rajapyykkiä. Maassa Pohjoismaiden liput." typeof="foaf:Image" /> <div class="picture--info picture__info picture__info-container"> <div class="picture__caption" > Kolmen valtakunnan rajapyykki Kilpisjärvellä.</div> <div class="picture__credit"> <div class="field-label-inline">Kuva:</div> Kartverket </div> </div> </section> <div class="body-text" > <p>Maastotyöt rajankäynnissä Suomen vastuulla olevalla valtakunnanrajan osalla Utsjoen Nuorgamista Inarin Muotkavaaraan alkavat kesäkuun lopussa. Raja mitataan sekä tarkastetaan ja dokumentointi päivitetään. Työ jatkuu elokuulle rajamerkkien huollolla.</p> <p>Norjan vastuulla olevalla valtakunnanrajan osalla maastotyöt keskittyvät vuosille 2023 ja 2024. Norjan alue sijoittuu Enontekiön Kilpisjärveltä Inarin länsiosaan rajapyykille 342A, missä maaraja muuttuu Tenon vesistössä jokirajaksi.</p> <figure role="group"><img alt="Vasemmalla Suomen vastuulla oleva alue Utsjoen Nuorgamista Inarin Muotkavaaraan. Oikealla valtakunnanrajan rajapyykin 294A sydänkivi Suomen puolelta kuvattuna. Vuosiluku 1950 on rajapyykin rakentamisvuosi." data-entity-type="file" data-entity-uuid="9ae0bc57-6cea-45ee-9163-b42e101864c1" src="//www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/inline-images/Tuplakuva_0.png" width="4100" height="2700" loading="lazy" /><figcaption>Vasemmalla Suomen vastuulla oleva alue Utsjoen Nuorgamista Inarin Muotkavaaraan. Kuva: Maanmittauslaitos<br /> Oikealla valtakunnanrajan rajapyykin 294A sydänkivi Suomen puolelta kuvattuna. Vuosiluku on rajapyykin rakentamisvuosi. Kuva Kartverket<br />  </figcaption></figure><h2 class="title--sub-1" id="rajankaynti-on-tiivista-yhteistyota">Rajankäynti on tiivistä yhteistyötä</h2> <p>25 vuoden välein tehtävä rajankäynti on oleellinen osa hyvää rajanaapuruutta. Siinä raja-alue ja rajapyykkien kunto tarkistetaan, eikä rajaa siirretä suuntaan tai toiseen. Rajankäyntivaltuuskunnat Suomesta ja Norjasta tekevät työn ulkoministeriöiden johdolla, ja tulokset dokumentoidaan ulkoministeriöiden yhteiseen käyttöön.</p> <p>– On tärkeää, että valtakunnanraja on dokumentoitu ja merkitty maastoon yksikäsitteisellä tavalla, toteaa kartastopäällikkö <strong>Jyrki Lämsä</strong>.</p> <p>– Odotamme ilolla yhteistyötä suomalaisten kollegojen kanssa tämän valtakunnanrajan kartoituksen tiimoilta. Tämä ei ole ainoastaan tärkeä jatkumo 1700-luvulla alkaneelle perinteelle, vaan se symboloi myös hyviä naapurisuhteita, kertoo Norjan kartastolaitoksen (Kartverket) pääjohtaja <strong>Johnny Welle</strong>.</p> <p>Maanmittauslaitos osallistuu rajankäyntiin operatiivisessa roolissa. Käytännössä henkilöstöä on mukana mittauksissa ja muissa maastotöissä, dokumentoinnissa ja viestinnässä. Rajavartiolaitoksen tehtäviin kuuluvat puolestaan huoltotyöt eli esimerkiksi romahtaneiden tai maalausta vaativien rajapyykkien kunnostaminen sekä kuljetusten järjestäminen raja-alueelle. </p> <p>– Alueella asuville ja oleskeleville ihmisille työ näkyy maastossa ja esimerkiksi helikopterilentoina raja-alueella. Suomen rajankäyntivaltuuskunta tiedottaa rajankäyntiin liittyvistä töistään kyseisten alueiden sanomalehdissä sekä mahdollisuuksien mukaan myös sosiaalisessa mediassa yhteistyössä Norjan kanssa, Lämsä kertoo.</p> <h2 id="lisatiedot">Lisätiedot</h2> <p><span><span>Kartastopäällikkö Jyrki Lämsä, +358 40 524 2508, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi</span></span></p> <p><span><span>Mediayhteydenotot 22–23.6.2022 virka-aikana</span></span></p></div> </article> Wed, 22 Jun 2022 10:01:15 +0000 ppihlainen 15370 at http://www.maanmittauslaitos.fi Toimintaympäristö muuttuu – oletko valmis? http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/toimintaymparisto-muuttuu-oletko-valmis <article> <p class="lead" > Miten onnistumme työssämme jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä? Olemmeko valmiit reagoimaan riittävän ajoissa? Tunnistammeko riittävän ajoissa merkittävät muutokset toimintaympäristössämme? Laitoksemme strategiatiimi on lähtenyt kehittämään ja parantamaan kykyämme vastata toimintaympäristön muutoksiin.</p> <section class="media media--type-picture media--view-mode-inline-image ds-1col clearfix"> <img srcset="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2022/06/Antti_Janne_1.PNG?h=ff4d9154&amp;itok=sVPZXhQB 868w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_s/public/pictures/2022/06/Antti_Janne_1.PNG?h=ff4d9154&amp;itok=m4EFlFpX 1302w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_m/public/pictures/2022/06/Antti_Janne_1.PNG?h=ff4d9154&amp;itok=TsyMc4bZ 1920w" sizes="(min-width: 846px) 846px, (min-width: 561px) 67vw, 100vw" src="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2022/06/Antti_Janne_1.PNG?h=ff4d9154&amp;itok=sVPZXhQB" alt="Antti Kosonen ja Janne Sariola." typeof="foaf:Image" /> <div class="picture--info picture__info picture__info-container"> <div class="picture__caption" > Antti Kosonen ja Janne Sariola.</div> </div> </section> <div class="body-text" > <h2 class="title--sub-1" id="kohti-ennakoivaa-systemaattista-johtamista">Kohti ennakoivaa, systemaattista johtamista</h2> <p>Kun toimintaympäristöä seurataan, voidaan tunnistettuja muutoksia luokitella eri tavoin. Suosittu malli on ns. PESTEL-menetelmä. Siinä P-kirjan tarkoittaa poliittisia muutoksia yhteiskunnassa, E-kirjan taloudellisia muutoksia, S-kirjain sosiaalisia muutoksia, T-kirjain teknologisia ja digitaalisia muutoksia ja E-kirjain luontoon ja ympäristöön liittyviä muutoksia. L-kirjain tarkoittaa lainsäädäntöön liittyviä muutoksia. </p> <p>Tämän viitekehyksen avulla voidaan katsoa, minkä tyyppiset muutokset erityisesti vaikuttavat toimintaamme. Näistä kuudesta muutoksesta erityisesti politiikka, ts. hallitusohjelman ja ministeriön tulosohjaukseen liittyvät asiat vaikuttavat toimintaamme. Myös talouden kehitys pitkällä aikavälillä, sekä lainsäädännön muutokset vaikuttavat voimakkaasti toimintaamme. Lisäksi teknologia ja digitaalinen kehitys ovat erityisen merkittäviä muutostekijöitä.</p> <p>Kun muutostekijät on tunnistettu, on tärkeää priorisoida, mitkä niistä ovat toimintamme kannalta jatkossa kaikkien tärkeimpiä. Erityisen kriittisiä ovat meille ne muutostekijät, jotka tapahtuvat suurella voimalla lyhyen aikavälin sisällä. Jotta muutoksiin voidaan riittävän ajoissa reagoida proaktiivisesti, tulee johtamisemme olla ennakoivaa ja systemaattista. </p> <h2 class="title--sub-1" id="maanmittauslaitoksen-toimintaympariston-merkittavimmat-muutostekijat">Maanmittauslaitoksen toimintaympäristön merkittävimmät muutostekijät</h2> <p class="paragraph">Toimintaympäristössä on tämän vuoden aikana tapahtunut radikaali muutos. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on nostanut kyberturvallisuus- ja hybridivaikuttamisen uhat aiempaa merkittävämmäksi. Erityisesti viranomaistoiminnan osalta toimenpiteet tietojärjestelmien toimivuuden ja tietojen luotettavuuden turvaamiseksi ovat keskeisiä.</p> <p>Toinen tunnistettu nopeaa reagointia vaativa muutos on kilpailu osaavasta henkilöstöstä. Työmarkkinoilla jatkuu kiristyvä kilpailu monista erityisosaajista. Tähän joudumme reagoimaan niin henkilöstöpolitiikan kuin toiminnan organisoinnin keinoin. Meidän on oltava houkutteleva työnantaja niin uusille, kuin nykyisillekin työntekijöille. Samalla on arvioitava kriittisesti myös nykyisiä toimintatapoja ja sitä, millainen osaaminen on tulevaisuudessa kaikkein kriittisintä MML:n tehtävistä huolehtimiseksi.</p> <p class="paragraph">Pidemmällä aikavälillä suuret yhteiskunnalliset muutokset edellyttävät valmistautumista muuttuviin odotuksiin. Tietojen hyödyntämisen kasvu yhteiskunnassa asettaa entistä suurempia vaatimuksia myös MML:n tietovarantojen laadulle ja käytettävyydelle. Digitalisaatio pakottaa muuttamaan toimintatapoja, mutta luo myös mahdollisuuksia asiakkaiden elämän helpottamiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi.</p> <h2 class="title--sub-1" id="katse-tulevaisuuteen">Katse tulevaisuuteen</h2> <p>Jotta voimme onnistua ennakoinnissa, toimintaympäristön muutostekijöiden seuranta tulee jatkossa organisoida paremmin. Seurannassa on tunnistettava meille merkityksellisiä ilmiöitä, trendejä ja heikkoja signaaleja. Tähän seurantaan tarvitsemme koko henkilöstön mukaan. Tämä tukee tulosohjausta, strategiatyötämme ja erityisesti tehokasta toimeenpanoa. </p> <p><em>Antti Kosonen toimii johtajana Maanmittauslaitoksen keskushallinnossa. Janne Sariola toimii johtavana asiantuntijana Maanmittauslaitoksen strategisessa suunnittelussa ja ohjauksessa. </em></p></div> </article> Wed, 22 Jun 2022 06:34:33 +0000 vvirta 15391 at http://www.maanmittauslaitos.fi Verkkosivuilla käyttökatkoksia ti 28.6. klo 16.15–20 http://www.maanmittauslaitos.fi/palvelutiedotteet/verkkosivuilla-kayttokatkoksia-ti-286-klo-1615-20 <article> <div class="body-text" > <p>Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla on korkeintaan 30 minuutin käyttökatkoksia tiistaina 28.6.2022 klo 16.15–20.</p> <p>Verkkosivut eivät ole katkosten aikana käytettävissä. Katkokset johtuvat verkkosivuille tehtävistä päivityksistä. </p> <p>Pahoittelemme katkoksista mahdollisesti aiheutuvaa vaivaa.</p></div> </article> Wed, 22 Jun 2022 06:29:49 +0000 stakala 15396 at http://www.maanmittauslaitos.fi Huoneiston omistuksen rekisteröinti onnistuu myös kesällä – nyt päätöksen voi saada reilussa viikossa http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/huoneiston-omistuksen-rekisterointi-onnistuu-myos-kesalla-nyt-paatoksen-voi-saada <article> <p class="lead" > Huoneistojen omistusten rekisteröintien käsittelyaika Maanmittauslaitoksessa on lyhentynyt roimasti. Ratkaisun voi tällä hetkellä saada keskimäärin kahdeksassa vuorokaudessa hakemuksen saapumisesta. Käsittelyä voi tarvittaessa myös kiirehtiä, jos päätöstä tarvitaan pikaisesti esimerkiksi asuntokaupan vuoksi.</p> <section class="media media--type-picture media--view-mode-inline-image ds-1col clearfix"> <img srcset="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2022/06/huki_0002_img_2179jpg_51748248192_o-Riku-Nikkil%C3%A4.jpg?h=6b92a182&amp;itok=7rE4K1u6 868w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_s/public/pictures/2022/06/huki_0002_img_2179jpg_51748248192_o-Riku-Nikkil%C3%A4.jpg?h=6b92a182&amp;itok=fazz5-fk 1302w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_m/public/pictures/2022/06/huki_0002_img_2179jpg_51748248192_o-Riku-Nikkil%C3%A4.jpg?h=6b92a182&amp;itok=dWNWO3sH 1920w" sizes="(min-width: 846px) 846px, (min-width: 561px) 67vw, 100vw" src="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2022/06/huki_0002_img_2179jpg_51748248192_o-Riku-Nikkil%C3%A4.jpg?h=6b92a182&amp;itok=7rE4K1u6" alt="Vanhoja koristeellisia kerrostaloja." typeof="foaf:Image" /> <div class="picture--info picture__info picture__info-container"> <div class="picture__credit"> <div class="field-label-inline">Kuva:</div> Riku Nikkilä </div> </div> </section> <div class="body-text" > <p>Vielä vuoden vaihteessa hakemukset odottivat käsittelyyn ottamista nelisen kuukautta, mutta nyt enää kolme viikkoa. Käsittelyajan mediaani on kuitenkin vielä selvästi lyhyempi, tällä hetkellä noin kahdeksan vuorokautta.</p> <p><span><span><span>Käsittelyajan mediaani on kuitenkin vielä selvästi lyhyempi, tällä hetkellä noin kahdeksan vuorokautta.</span></span></span></p> <p><span><span><span>Lisäksi lunastusmenettelyn piirissä olevien omistusten rekisteröintihakemusten käsittely priorisoidaan automaattisesti. Näin kaupan osapuolet voivat varmistua lunastusmenettelyn oikeanlaisesta etenemisestä.</span></span></span></p> <p><span><span><span>Huoneistoasioissa auttaa kesällä Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelu.</span></span></span></p> <h2 id="oikea-hetki-osakeluettelon-siirrolle-on-nyt"><span><span><span><span>Oikea hetki osakeluettelon siirrolle on nyt</span></span></span></span></h2> <p><span><span><span>Maanmittauslaitos kannustaa osakehuoneiston omistajia tutustumaan kesäpuuhienkin lomassa </span><a href="//www.maanmittauslaitos.fi/huoneistotietojarjestelma">huoneistotietojärjestelmään</a><span>: taloyhtiöiden pitää siirtää osakeluettelonsa järjestelmään vuoden 2023 loppuun mennessä. Kun siirto on tehty, jokaisen osakkaan tulee itsenäisesti rekisteröidä kymmenen vuoden kuluessa omistuksensa sähköiseksi. </span></span></span></p> <figure role="group" class="align-right"><img alt="Puiden ympäröimä saunamökki järven poukamassa. Aurinko paistaa." data-entity-type="file" data-entity-uuid="59610ae2-de6d-4be0-9f52-e28a65ef66f8" src="//www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/inline-images/Rakennukset%20014.JPG" width="5760" height="3840" loading="lazy" /><figcaption>Kuva: Julia Hautojärvi</figcaption></figure><h2 id="kiinteistoasiat-etenevat-asiointipalvelussa-tai-kiinteistovaihdannan-palvelussa"><span><span><span><span>Kiinteistöasiat etenevät asiointipalvelussa tai Kiinteistövaihdannan palvelussa</span></span></span></span></h2> <p><span><span><span>Kiinteistöjen ja vuokraoikeuksien osalta omistusten rekisteröintien käsittelyaika on tällä hetkellä noin neljä kuukautta. Sähköiseen kiinnityshakemukseen voi kuitenkin saada automaattipäätöksen peräti heti. Jos kiinnitysasia käsitellään manuaalisesti, päätöksen saa keskimäärin kuukaudessa. </span></span></span></p> <p>Kiinteistöasioissa Maanmittauslaitoksen asiointipalvelu ja Kiinteistövaihdannan palvelu ovat käytettävissä mistä päin Suomea tahansa. Hakemusta voi myös täydentää sähköisesti asiointipalvelun kautta. Sähköisen kiinnityshakemuksen voi puolestaan tehdä Kiinteistövaihdannan palvelussa. </p> <h2 class="title--sub-1" id="lisatietoja">Lisätietoja</h2> <p>Johtaja Janne Murtoniemi, 040 710 8862, janne.murtoniemi@maanmittauslaitos.fi </p></div> </article> Tue, 21 Jun 2022 13:29:44 +0000 ppihlainen 15374 at http://www.maanmittauslaitos.fi Vastuullisuustekoja: Yhteiskuntaa palveleva tieto http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/vastuullisuustekoja-yhteiskuntaa-palveleva-tieto <article> <p class="lead" > Sitoudumme Maanmittauslaitoksen vastuullisuusohjelmassa edistämään 50 vastuullisuustekoa vuoteen 2027 mennessä. Ohjelmassa on neljä teemaa: Yhteiskuntaa palveleva tieto, Hyvinvoivat ihmiset, Kestävä ympäristö sekä Vastuullinen toimintatapa ja talous. Yhteiskuntaa palveleva tieto -teemaan liittyen edistämme tänä vuonna esimerkiksi tässä uutisessa esiteltyjä vastuullisuustekoja.</p> <section class="media media--type-picture media--view-mode-inline-image ds-1col clearfix"> <img srcset="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2022/06/palvelevatieto-mmlfi.jpg?h=6b92a182&amp;itok=prcwswdQ 868w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_s/public/pictures/2022/06/palvelevatieto-mmlfi.jpg?h=6b92a182&amp;itok=tXHd5zS2 1302w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_m/public/pictures/2022/06/palvelevatieto-mmlfi.jpg?h=6b92a182&amp;itok=Ckw--4ja 1920w" sizes="(min-width: 846px) 846px, (min-width: 561px) 67vw, 100vw" src="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2022/06/palvelevatieto-mmlfi.jpg?h=6b92a182&amp;itok=prcwswdQ" alt="&quot;&quot;" typeof="foaf:Image" /> <div class="picture--info picture__info picture__info-container"> <div class="picture__credit"> <div class="field-label-inline">Kuva:</div> Maanmittauslaitos </div> </div> </section> <div class="body-text" > <h2 class="title--sub-1" id="kasvatamme-avoimesti-saatavilla-olevien-tutkimusjulkaisujemme-osuutta-75-prosenttiin">Kasvatamme avoimesti saatavilla olevien tutkimusjulkaisujemme osuutta 75 prosenttiin</h2> <p>Tällä teolla edistämme tutkimuksen ja tieteen avoimuutta ja eettisyyttä. </p> <p>Avoin eli Open Access (OA) -julkaiseminen on nopeasti yleistynyt sähköinen julkaisumalli, joka tukee tieteellisen tutkimustiedon avointa saatavuutta vaihtoehtona perinteiselle kaupalliselle ja kustantajapainotteiselle julkaisemiselle. Tavoitteena on, että julkisten tutkimusorganisaatioiden tuottamat julkaisut ja julkiset tietoaineistot ovat helposti kaikkien saatavilla jatkokäyttöä varten. Avoin julkaiseminen edistää tutkimustiedon laajempaa hyödyntämistä tutkimuksen ja elinkeinoelämän tarpeisiin. </p> <p>Avoimuuden edellytys koskee erityisesti vertaisarvioituja tieteellisiä artikkeleita, mutta myös muita julkaisutyyppejä kannustetaan julkaisemaan avoimesti. </p> <p>– Maanmittauslaitos on linjannut Avoimen tieteen politiikassaan, että tutkimus- ja ammatilliset julkaisut julkaistaan korkeatasoisina Open Access -julkaisuina aina, kun se on mahdollista. Ihan kaikki kustantajat eivät tätä kuitenkaan vielä salli. Alkuvuoden julkaisuistamme huikeat 88,9 % olivat avoimesti saatavilla. Haluamme jatkaa tällä linjalla ja palvella koko yhteiskunnan tietotarpeita, toteaa Maanmittauslaitoksen tutkimusjohtaja <strong>Tiina Sarjakoski</strong>.</p> <h2 class="title--sub-1" id="tuottamaamme-peruspaikkatietoa-hyodynnetaan-yhteiskunnassa-esimerkiksi-tutkimuksessa-ja-erilaisten-tietoaineistojen-pohjana">Tuottamaamme peruspaikkatietoa hyödynnetään yhteiskunnassa esimerkiksi tutkimuksessa ja erilaisten tietoaineistojen pohjana</h2> <p>LaserVesi ja Mammutti ovat esimerkkejä hankkeista, joissa Maanmittauslaitoksen tuottamaa peruspaikkatietoa hyödynnetään yhteiskunnan ja ympäristön hyväksi.</p> <p><strong><a href="https://www.syke.fi/fi-FI/Tutkimus__kehittaminen/Tutkimus_ja_kehittamishankkeet/Hankkeet/Laserkeilaus_vesien_hallinnassa_osana_kestavaa_maankayton_ja_metsien_suunnittelua">LaserVesi</a></strong>-hankkeessa selvitetään valtakunnallisen tiheän laserkeilausaineiston (<a href="//www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/asiantuntevalle-kayttajalle/tuotekuvaukset/laser-scanning-data-5-p">Laserkeilausaineisto 5 p.</a>) hyödyntämistä yhteiskunnan eri tarpeisiin. Hankkeessa luodaan uutta ja tarkempaa tietoa muun muassa maanpeitteisyydestä. Kaupunkialueilla on tarve tarkalle tiedolle vettä läpäisemättömien ja läpäisevien pintojen sijainneista ja määristä esimerkiksi hulevesien hallinnan suunnitteluun ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen tietopohjaksi.</p> <p>Hankkeessa tutkitaan myös metsäalueiden ojien mahdollisimman automaattista kartoittamista. </p> <p>–Sijainniltaan ja kattavuudeltaan laadukkaalla ojien paikkatiedolla on keskeinen merkitys esimerkiksi vesiensuojelussa, suometsätaloudessa, suoelinympäristöjen monimuotoisuuden ylläpidossa ja turvemaiden hiilitaselaskennassa. Metsien ennallistamisen näkökulma tulee korostumaan entisestään, jos <a href="https://yle.fi/uutiset/3-12349326">EU:n komission esitys luonnon ennallistamiseksi</a> astuu voimaan, Maanmittauslaitoksen kartastopäällikkö <strong>Heli Laaksonen</strong> kertoo.</p> <p>Maankäyttösektori on sekä merkittävä hiilidioksidinielu että hiilidioksidipäästöjen lähde. Päästöjen pienentämiseksi ja hiilinielujen kasvattamiseksi tarvitaan tarkkaa ja ajantasaista tietoa maankäytöstä ja sen muutoksista päätöksenteon tueksi sekä lähtötiedoiksi kansainvälisiin raportointeihin. <a href="//www.maanmittauslaitos.fi/tietoa-maanmittauslaitoksesta/organisaatio/hankkeet/mammutti"><strong>Mammutti</strong></a>-hankkeen tavoitteena on parantaa maankäyttöä ja sen muutoksia kuvaavaa tietopohjaa, tuottaa maankäyttöä ja sen muutoksia kuvaavia tietotuotteita sekä luoda maankäyttötietoa tuottaville organisaatioille yhteinen toimintamalli, joka mahdollistaa maankäytön ja sen muutostiedon säännöllisen seurannan.</p> <p>Mammutti-hankkeessa on selvitetty olemassa olevia tietoaineistoja ja tietotarpeita sekä tuotettu pilottialueilla maankäyttötietotuotteita neljästä eri teemasta: metsät, suot ja kosteikot, maatalousmaat sekä rakennetut alueet ja taajamat. Tänä vuonna tuotetaan koko maan kattavat tietotuotteet sekä kehitetään yhteistä toimintamallia ja tietotuotteiden jakelua. Lisäksi kehitetään kasvihuonekaasuinventaariota.</p> <p>–Kaikissa tietotuotteissa hyödynnetään Maanmittauslaitoksen maastotietokantaa ja sen kuvioita. Maanmittauslaitos on selvittänyt, miten maastotietokannan yksityiskohtaisuutta ja ajantasaisuutta voidaan kehittää, jotta tietotuotteiden käyttäjiä voidaan palvella paremmin, johtava asiantuntija <strong>Ulla Pyysalo</strong> sanoo.</p> <h2 class="title--sub-1" id="vahvistamme-asiakaslahtoisyytta-laajentamalla-asiakaspalautteen-keraamista">Vahvistamme asiakaslähtöisyyttä laajentamalla asiakaspalautteen keräämistä</h2> <p>Kehitämme jatkuvan asiakastyytyväisyyden mittaamista ja siihen liittyviä tulostavoitteita. Tavoitteena on kehittää palveluja yhteistyössä asiakkaiden kanssa.</p> <p>Maanmittauslaitoksen asiakastyytyväisyyden mittaamista uudistettiin vuonna 2021. Tavoitteena on jatkossa kerätä jatkuvaa asiakaspalautetta, joka voidaan nykyistä paremmin kytkeä palvelutapahtumiin. Lisäksi halutaan laajentaa tapoja ja kanavia, joilla asiakaspalautetta voidaan kerätä, sekä lisätä kyselyiden lähettämisen automatisointia. Asiakaspalautetta hyödynnetään erityisesti palvelujen kehittämisessä ja asiakaspalvelun parantamisessa.</p> <p>– Tämän vuoden aikana lisätään palautteenkeruun säännöllisyyttä ja laajennetaan kyselyjä esimerkiksi toimitustuotantoon ja tutkimustoimintaan. Meneillään on myös palautteen käsittelyprosessien kehittäminen. Saamme palautetta monesta kanavasta, ja on tärkeää, että palautteen yhteinen käsittely syventää asiakasymmärrystä ja että tunnistamme asiakaspalautteesta keskeisimmät parannustoiveet. Näin vahvistamme asiakastarpeiden merkitystä kehittämistoiminnassamme, Maanmittauslaitoksen asiakkuusjohtaja <strong>Susanne Hellman</strong> kertoo.</p> <h2 class="title--sub-1" id="lisatietoja"><br /> Lisätietoja</h2> <p>Viestintä- ja vastuullisuusjohtaja Maija Ilvonen, 050 487 1600</p> <p>Vastuullisuusasiantuntija Annukka Kokkonen, 050 467 0911</p> <p>etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi</p> <p><a href="//www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2022/02/MML_Vastuu_Maasta_vastuullisuusohjelma_2022.pdf">Maanmittauslaitoksen vastuullisuusohjelma</a></p></div> </article> Mon, 20 Jun 2022 07:00:00 +0000 akkokkonen 15380 at http://www.maanmittauslaitos.fi Nimistön korjauspäivitys Avoimien aineistojen tiedostopalvelussa http://www.maanmittauslaitos.fi/palvelutiedotteet/nimiston-korjauspaivitys-avoimien-aineistojen-tiedostopalvelussa <article> <div class="body-text" > <p>Avoimien aineistojen tiedostopalvelun Nimistön GML-tiedostotuotteissa (2022_05) havaittiin virhe, jonka vuoksi tiedostot on syytä ladata uudelleen. Virhe koski kaikkiin tuoteskeemoihin kuuluvan scaleRelevance-attribuutin arvoja. 17.6.2022 päivitetyt tiedostot vastaavat nimistörekisterin aineistotilannetta 15.6.2022.</p> <p>Pahoittelemme uudelleenlatauksesta aiheutuva vaivaa.</p></div> </article> Fri, 17 Jun 2022 12:06:55 +0000 msinivuo 15387 at http://www.maanmittauslaitos.fi Metsätilakauppojen määrä kasvoi ennätysmäärään – eniten rahaa hankintaan käyttivät instituutiosijoittajat http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/metsatilakauppojen-maara-kasvoi-ennatysmaaraan-eniten-rahaa-hankintaan-kayttivat <article> <p class="lead" > Viime vuosi oli jälleen ennätysvuosi metsätilakaupassa. Maanmittauslaitoksen kiinteistöjen kauppahintarekisterin mukaan viime vuonna tehtiin noin 3 100 kpl yli 10 hehtaarin edustavaa pelkästään metsää sisältävää kiinteistökauppaa. Kauppojen määrän lisäys oli 9 % edelliseen vuoteen verrattuna.</p> <section class="media media--type-picture media--view-mode-inline-image ds-1col clearfix"> <img srcset="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2022/06/Mets%C3%A4-UNITE-tiedote.jpg?h=78e13483&amp;itok=dQ9RV9m- 868w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_s/public/pictures/2022/06/Mets%C3%A4-UNITE-tiedote.jpg?h=78e13483&amp;itok=ZNZRc6iE 1302w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_m/public/pictures/2022/06/Mets%C3%A4-UNITE-tiedote.jpg?h=78e13483&amp;itok=Vzx8gahZ 1920w" sizes="(min-width: 846px) 846px, (min-width: 561px) 67vw, 100vw" src="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2022/06/Mets%C3%A4-UNITE-tiedote.jpg?h=78e13483&amp;itok=dQ9RV9m-" alt="Metsä." typeof="foaf:Image" /> <div class="picture--info picture__info picture__info-container"> <div class="picture__credit"> <div class="field-label-inline">Kuva:</div> Julia Hautojärvi/Maanmittauslaitos </div> </div> </section> <div class="body-text" > <p>Metsäkaupoissa vaihtui omistaja noin 120 000 hehtaarilla. Kauppojen keskiarvohinta oli noin 3 400 €/ha. Nousua edelliseen vuoteen verrattuna on noin 12 %. Rahaa ostoihin käytettiin yhteensä noin 350 miljoonaa euroa.</p> <h2 class="title--sub-1" id="instituutiosijoittajien-osuus-metsatilakaupassa-jatkaa-kasvuaan">Instituutiosijoittajien osuus metsätilakaupassa jatkaa kasvuaan</h2> <p>Rahastojen osuus metsätilojen hankintaan käytetystä rahamäärästä oli viime vuonna noin 42 %. Maanmittauslaitoksen tilastoinnissa rahastojen osuus ostoon käytetystä rahamäärästä oli ensimmäistä kertaa suurin, kun tarkastellaan edustavia pelkästään metsää sisältäviä yli 10 hehtaarin tilojen kauppoja ostajaryhmittäin.</p> <p>–Yksityisten henkilöiden osuus kauppojen lukumäärästä on edelleen selvästi suurin. Tämä kertoo kauppojen pinta-alan kera sen, että yksityisten henkilöiden ostamat tilat ovat keskimäärin selvästi pienempiä kuin rahastojen hankkimat tilat, sanoo Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija <strong>Esa Ärölä</strong>.</p> <p>Maakunnittaisessa tarkastelussa näkyy, että rahastot hankkivat metsää vilkkaasti aikaisempien vuosien tapaan Pohjois-Savosta, Pohjois-Karjalasta, Kainuusta, Pohjois-Pohjanmaalta ja Lapista. Viime vuonna edellisten joukkoon liittyi myös Keski-Suomi.</p> <p>Yhtiöiden metsätilojen ostot painottuvat perinteisten metsäteollisuuskeskittymien läheisyyteen: Pohjois-Karjalaan, Pohjois-Pohjanmaalle ja Kaakkois-Suomeen.</p> <h2 class="title--sub-1" id="metsatilojen-kaupoissa-viidenneksessa-myyjana-on-kuolinpesa">Metsätilojen kaupoissa viidenneksessä myyjänä on kuolinpesä</h2> <p>Tarkasteltaessa yli 10 hehtaarin metsätilojen myyntejä kolmen edellisen vuoden ajanjaksolla, noin 90 % kaupoissa myyjänä on ollut yksityinen metsänomistaja. Myynneistä kuolinpesien osuus on noin 20 %.</p> <p>–Kuolinpesien hivenen suurempi osuus kauppasummasta kuvaa sitä, että myydyt tilat ovat keskimäärin hieman puustoisempia kuin muutoin yksityisten metsänomistajien myymät metsät, Ärölä sanoo.</p> <h2 class="title--sub-1" id="lisatietoja--2">Lisätietoja</h2> <p>Johtava asiantuntija Esa Ärölä, 040 180 1301, esa.arola@maanmittauslaitos.fi </p> <h3 class="title--sub-2" id="yhteenvedossa-mukana-olevat-metsatilojen-myynnit"><br /> Yhteenvedossa mukana olevat metsätilojen myynnit</h3> <ul><li>käyttötarkoitus on maa- ja metsätalous</li> <li>kokonaisala vähintään yli 10 ha</li> <li>metsätalousmaata vähintään 95 prosenttia alasta</li> <li>myyntikohde ei ulotu detaljikaavoitetulle alueelle, kuten ranta-asemakaava-alueelle</li> <li>myyntikohde ei ole sukulaisten välinen kauppa</li> <li>kaupassa ei ole pidätetty määräalaa, eläke- tai muuta oikeutta</li> </ul><h3 class="title--sub-2" id="tilastopalvelun-tiedot-verkossa">Tilastopalvelun tiedot verkossa</h3> <p><a href="https://khr.maanmittauslaitos.fi/tilastopalvelu/rest/API/kiinteistokauppojen-tilastopalvelu.html?v=1.2.0">Tilastoja voi tutkia taulukkomuodossa kaupan ajankohdan, sijainnin ja kiinteistön käyttötarkoituksen mukaan.</a><br />  </p></div> </article> Fri, 17 Jun 2022 04:00:00 +0000 avlaine 15381 at http://www.maanmittauslaitos.fi Mirjam Bilker-Koivula on nimitetty Professor of Practice -tehtävään Aalto-yliopistoon http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/mirjam-bilker-koivula-nimitetty-professor-practice-tehtavaan-aalto-yliopistoon <article> <p class="lead" > Painovoiman asiantuntija tuo osaamisensa ja yhteistyöverkostonsa Aallon opiskelijoiden käyttöön.</p> <section class="media media--type-picture media--view-mode-inline-image ds-1col clearfix"> <img srcset="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2022/06/Mirjam%20Bilker-Koivula.jpg?h=c282529e&amp;itok=UE--HdVh 868w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_s/public/pictures/2022/06/Mirjam%20Bilker-Koivula.jpg?h=c282529e&amp;itok=y-YnXOYM 1302w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_m/public/pictures/2022/06/Mirjam%20Bilker-Koivula.jpg?h=c282529e&amp;itok=iziF3hA0 1920w" sizes="(min-width: 846px) 846px, (min-width: 561px) 67vw, 100vw" src="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2022/06/Mirjam%20Bilker-Koivula.jpg?h=c282529e&amp;itok=UE--HdVh" alt="Mirjam Bilker-Koivula" typeof="foaf:Image" /> </section> <div class="body-text" > <p>TkT Mirjam Bilker-Koivula (s. 1973) on nimitetty Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulun Professor of Practice -tehtävään viisivuotiskaudelle ajalle 1.9.2022–31.8.2027. Professuurin ala on geodeettiset sovellukset geoinformatiikassa. Tehtävä sijoittuu rakennetun ympäristön laitokselle, geoinformatiikan tutkimusryhmään.</p> <p>Bilker-Koivula jatkaa edelleen päätyössään Maanmittauslaitoksen painovoimatutkimusryhmän päällikkönä. Ryhmä tutkii painovoimakenttää ja Maan eri geofysikaalisista ilmiöistä johtuvia muutoksia kentässä. Hänellä on yli 20 vuoden käytännön kokemus geodeettisista mittauksista ja niiden kansallisista ja kansainvälisistä sovelluksista.</p> <p>”Maahan liittyvän mittaustiedon ymmärrys, hallinta ja sovellukset ovat yhä tärkeämpiä digitalisoituneessa yhteiskunnassa. Mirjam Bilker-Koivula tuo opiskelijoidemme ulottuville arvokkaan kokemuksensa geodesiasta sekä yhteydet alan tutkimukseen ja geospatiaalista tietoa hyödyntävään teollisuuteen”, toteaa Insinööritieteiden korkeakoulun dekaani <strong>Gary Marquis</strong>.</p> <p>”Geodesia on kaikkialla ja sen sovellukset löytyvät monissa paikoissa yhteiskunnassa. Geodeettisilla työkaluilla on myös tärkeä rooli ilmastonmuutoksen seurannassa. Geodesia on kiehtova tieteen ala ja toivon, että voin opetuksen kautta välittää innostukseni aiheesta opiskelijoille”, sanoo <strong>Mirjam Bilker-Koivula.</strong></p> <p>Bilker-Koivula opiskeli geodesiaa Delftin teknillisessä yliopistossa ja väitteli Aalto-yliopistossa vuonna 2021 aiheenaan geoidi ja maannousuun liittyvät painovoiman muutokset Suomessa. Väitöskirjassa tarkasteltiin tekijöitä, jota vaikuttavat satelliittipaikannuksella (GNSS) mitattujen koordinaattien, erityisesti korkeuksien, epävarmuuteen Suomessa.</p> <p>Hän on työskennellyt Maanmittauslaitoksen palveluksessa eri tehtävissä vuodesta 1997 alkaen ja toiminut putoamiskiihtyvyyden kansallisen mittanormaalilaboratorion johtajana vuodesta 2014 alkaen. Aalto-yliopistossa hän on ohjannut diplomitöitä ja väitöskirjoja ja toiminut vierailevana luennoitsijana. Hänellä on laaja kansainvälinen yhteistyöverkosto ja hän on muun muassa aktiivinen International Association of Geodesy -järjestön ja Pohjoismaiden geodesian komitean työryhmissä.</p> <p>Bilker-Koivula on kirjoittanut yli 30 vertaisarvoitua julkaisua ja hän toimii käsikirjoitusten arvioijana useissa alan kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa, kuten Journal of Geodesy ja Marine Geodesy.</p> <p>Professor of Practice (työelämäprofessori) on määräaikainen ja osa-aikainen tehtävä, johon kutsutaan yritysten tai julkisen alan johtajia ja asiantuntijoita toimimaan kehittäjänä ja sillanrakentajana yliopiston ja teollisuuden välillä. Työprofiilin painopiste on opettamisessa.</p> <p><strong>Yhteystiedot:</strong></p> <p>Mirjam Bilker-Koivula</p> <p>mirjam.bilker-koivula@maanmittauslaitos.fi<br /> mirjam.bilker-koivula@aalto.fi (1.9.2022 alkaen)</p> <p>Aalto-yliopisto, Insinööritieteiden korkeakoulu, rakennetun ympäristön laitos</p></div> </article> Fri, 17 Jun 2022 03:30:59 +0000 jjappinen 15385 at http://www.maanmittauslaitos.fi