Uutiset ja tiedotteet http://www.maanmittauslaitos.fi/ fi Paikkatietoikkunassa Helsingin kaupungin karttatasoissa häiriöitä 10.7. http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/paikkatietoikkunassa-helsingin-kaupungin-karttatasoissa-hairioita-107 <article> <div class="body-text" > <p>Monissa Paikkatietoikkunassa olevissa Helsingin kaupungin tuottamien aineistojen käytettävyydessä ilmenee häiriöitä 10.7. klo 16 alkaen johtuen Helsingin kaupungin omista rajapintoihin liittyvistä palvelinmuutoksista. Pahoittelemme häiriötä. </p></div> </article> Thu, 02 Jul 2020 10:58:57 +0000 spoytaniemi 13353 at http://www.maanmittauslaitos.fi Suomen tervahistoria näkyy kartalla – maastotietokannassa yli 16 000 tervahautaa http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/suomen-tervahistoria-nakyy-kartalla-maastotietokannassa-yli-16-000-tervahautaa <article> <p class="lead" > Erityisesti Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maastosta löytyy paljon tervanpolton historiasta kertovia tervahautoja. Tarkista oman kuntasi tilanne ja tutustu lähimaastoon uusin silmin.</p> <div class="body-text" > <p><img alt="Karttavisualisointi näyttää, että maastotietokannasta löytyy eniten tervahautoja Kainuun ja Pohjanmaan alueilta." data-entity-type="file" data-entity-uuid="e27adbc8-13ae-45b7-8a4d-f9864235fa7f" src="//www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/inline-images/tervahaudat_suomigrammi_ja_kartta.png" /></p> <p>Oletko koskaan törmännyt maastossa pyöreään, muutaman metrin halkaisijaltaan olevaan kuoppaan, jolla on vaihtelevasti reunavallia ympärillään? Olet saattanut löytää tervanpolttoon aikanaan käytetyn kuopan eli tervahaudan. Tervanpoltolla on maassamme pitkä historia, ja se on jättänyt jälkensä myös Suomen maastoon.</p> <p>Maanmittauslaitoksen maastotietokantaan on kartoitettu Suomesta 16 061 tervahautaa. Tarkemmat kunta- ja maakuntakohtaiset luvut voi tarkistaa <a href="https://beta.paikkatietoalusta.fi/suomigrammi/kunta-tervahauta-maara">Suomigrammi-palvelusta</a>. Kärkisijaa tervahautojen määrässä pitää Kuhmo, jonka alueelta on maastotietokantaan löydetty 2865 tervahautaa. Ihan koko totuutta luvut eivät välttämättä kuitenkaan kerro.</p> <p>– Oulu tunnetaan tervakaupunkina, ja kartaltakin näkee, että Kainuun metsät ovat olleet tärkeää tervantuotantoaluetta. Kaikkia vanhoja tervahautoja ei kuitenkaan ole peruskartalle kartoitettu. Aiemmin tervaa poltettiin muuallakin Suomessa, mutta 1700–1800-luvuilla päätuotantoalueiksi jäivät Pohjanmaa ja Kainuu. Näiltä alueilta tervahaudat ovat parhaiten säilyneet maastossa, kertoo kartastopäällikkö <strong>Reima Ronkainen</strong> Maanmittauslaitoksesta.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="laserkeilaus-tuo-vanhat-tervahaudat-esiin">Laserkeilaus tuo vanhat tervahaudat esiin</h2> <p>Osittain on sattumaa, mikä tervahauta on päässyt kartalle ja mikä ei. Kun Suomea kartoitettiin maastosta käsin, kartoittajat merkitsivät tervahaudan kartalle, jos sellainen sattui löytymään. Myös juttutuokiot paikallisten kanssa ovat voineet johdattaa kartoittajat tervahaudan äärelle. Systemaattista tervahautakartoitusta ei kuitenkaan ole koskaan tehty.</p> <p>Myöhemmin avuksi on tullut nykyteknologia. Karttojen päivittämiseen hyödynnetään tänä päivänä esimerkiksi laserkeilausta, joka tuottaa tarkkaa kolmiulotteista tietoa maanpinnasta. Sama teknologia on myös kaikkien retkeilijöiden apuna erilaisten luontokohteiden etsimisessä. Maaston profiilia ja kiinnostavia kohteita – kuten tervahautoja – voi bongata esimerkiksi tutkimalla laserkeilauksen avulla tuotettua rinnevarjostus-aineistoa.</p> <p>– Rinnevarjostus tuo esiin pinnanmuodot ja korkeusvaihtelut myös silloin, kun paljaalla silmällä näkyisi ensi alkuun vain ryteikköä. Tutun metsäpolun tai mökkimaaston läheltä voi tarkemmalla tutkiskelulla löytyä kulttuurihistoriallisesti kiinnostavia paikkoja, kertoo johtava asiantuntija <strong>Olli Sirkiä </strong>Maanmittauslaitoksesta.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="loyda-tervahaudat-kartalta">Löydä tervahaudat kartalta</h2> <p><a href="https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?lang=fi&amp;uuid=28f78ea4-0ce2-4641-986a-2dc11c06deaf">Tämä kartta</a> näyttää kaikkien maastotietokantaan merkittyjen tervahautojen sijainnit. Taustakarttaan on lisätty myös maaston profiilin paljastava rinnevarjostus. Tervahaudat erottuvat maastosta pyöreinä kuoppina. Karttaa selailemalla voi siis löytää myös sellaisia tervahautoja, joista ei ole tehty karttamerkintää. Kartta on tehty Paikkatietoikkuna-verkkopalvelun avulla.</p> <p>– Tervahautabongailu on tälle kesälle sopivaa lomatekemistä. Etsimisen voi aloittaa maastokarttaa ja rinnevarjostusta tutkimalla. Sitten voi lähteä maastoon katsomaan, miltä vanhalla tervanpolttopaikalla nykyään näyttää. Jos onnistuu löytämään ennestään kartoittamattoman tervahaudan, niin siitä ilman muuta saisi sitten lisäpisteitä, Sirkiä kannustaa.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="lisatietoja">Lisätietoja</h2> <p>Kartastopäällikkö Reima Ronkainen, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi, p. 040 500 3902</p> <p>Johtava asiantuntija Olli Sirkiä, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi, p. 040 500 3904</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="tervahaudat-maastotietokannassa">Tervahaudat maastotietokannassa</h2> <ul><li>Tervahauta tarkoittaa tervan polttoon käytettyä maanpinnan syvennystä. Tervahauta-kohdeluokkaan on Maanmittauslaitoksen maastotietokannassa merkitty myös hiilen ja kalkin valmistamiseen käytetyt syvennykset.</li> <li>Maastotietokantaan on merkitty Suomesta yhteensä 16 061 tervahautaa. Eniten tervahautoja on kartoitettu Kainuusta (7835 kpl) Pohjois-Pohjanmaalta (3515 kpl). <a href="https://beta.paikkatietoalusta.fi/suomigrammi/kunta-tervahauta-maara">Suomigrammi-palvelu</a> kertoo tarkemmat kuntakohtaiset luvut.</li> <li>Maanmittauslaitoksen tuottamia kartta-aineistoja voi tutkia esimerkiksi Karttapaikasta (<a href="http://www.karttapaikka.fi/">www.karttapaikka.fi</a>) ja Paikkatietoikkunasta (<a href="http://www.paikkatietoikkuna.fi/">www.paikkatietoikkuna.fi</a>). Saat esiin maaston pinnan muodot valitsemalla taustakartaksi rinnevarjostuksen.</li> <li>Rinnevarjostus on aineisto, joka esittää maaston korkeusvaihteluita. Aineisto perustuu valtakunnalliseen laserkeilausdataan ja siitä laskettuun korkeusmalliin.</li> <li><span><span>Tervahautojen tarkemmat sijainnit on merkitty Paikkatietoikkunan avulla tehtyyn </span></span><span><span><span><a href="https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/?lang=fi&amp;uuid=28f78ea4-0ce2-4641-986a-2dc11c06deaf">karttaan</a>.</span></span></span></li> </ul><figure role="group"><img alt="Kuvakaappaus Karttapaikka-palvelun kartalta, jossa voi tutkia myös maanpinnan profiilia rinnevarjostkuksen avulla." data-entity-type="file" data-entity-uuid="c2637c3d-8684-464c-9da9-b6a562854fdb" src="//www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/inline-images/tervahauta_karttapaikka.png" /><figcaption>Tätä tervahautaa ei ole merkitty kartalle, mutta maaston profiilista se on kuitenkin helppo erottaa. Vastaavia esimerkkejä voi löytää lisää Karttapaikka-palvelusta, jossa eri karttatasojen läpinäkyvyyksiä voi säätää helposti. Linkki karttaan: <a href="https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/?lang=fi&amp;share=customMarker&amp;n=6944611.039984857&amp;e=502652.24706665473&amp;title=tervahauta&amp;desc=&amp;zoom=13&amp;layers=%5B%7B%22id%22%3A2%2C%22opacity%22%3A100%7D%2C%7B%22id%22%3A186%2C%22opacity%22%3A73%7D%5D">Tervahauta.</a></figcaption></figure><p> </p></div> </article> Thu, 02 Jul 2020 06:35:22 +0000 mvilppola 13351 at http://www.maanmittauslaitos.fi Paikkatietoikkunan ohjelmisto päivitetty uusimpaan http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/paikkatietoikkunan-ohjelmisto-paivitetty-uusimpaan <article> <div class="body-text" > <p>Paikkatietoikkunan ohjelmisto on päivitetty Oskarin uusimpaan versioon 1.56. </p> <p>Pääosa päivityksistä tehtiin "pellin alla" eli ne eivät näy käyttäjälle, mutta parantavat ohjelmiston yleistä toimintaa ja jatkuvuutta. </p> <p>Tulostustyökaluun tehtiin muutoksia: tulostaessa omat karttamerkinnät ja omat tyylit tulostuvat nyt mukana kuten kuuluukin, ja lisäksi esikatselun käytettävyyttä hiottiin paremmaksi. Lisäksi korjailtiin tai tehtiin parannuksia analyysityökalun leikkaustoimintoon, teemakarttoihin, mittaustyökaluun ja karttatasosuodatukseen. </p> <p>Pääset <a href="https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/">tästä Paikkatietoikkunaan</a>.</p> <p> </p></div> </article> Wed, 01 Jul 2020 11:12:29 +0000 spoytaniemi 13350 at http://www.maanmittauslaitos.fi Pidä huolta sinulle tärkeistä osoitteista – tallenna kulkutiedot Osoitehaaviin http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/pida-huolta-sinulle-tarkeista-osoitteista-tallenna-kulkutiedot-osoitehaaviin <article> <p class="lead" > Huolehdi itsestäsi, läheisistäsi ja sinulle tärkeimmistä paikoista. Tarkista osoitteet ja tallenna perille opastavat kulkupisteet Osoitehaaviin. Näin esimerkiksi hälytysajoneuvoilla on tulevaisuudessa tieto käytettävissään.</p> <div class="body-text" > <figure role="group"><img alt="Kesäinen valokuva vanhan puutalon kuistilta." data-entity-type="file" data-entity-uuid="8bbb66d9-6005-4754-8551-d307af15d815" src="//www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/inline-images/Rakennukset%20009_1700px_0.jpg" /><figcaption>Kuva: Julia Hautojärvi</figcaption></figure><p><a href="https://beta.paikkatietoalusta.fi/osoitehaavi/fi">Osoitehaavi</a> on Maanmittauslaitoksen ylläpitämä uusi verkkopalvelu, jolla kerätään tietoa rakennusten sisäänkäynneistä ja reittiä opastavista kulkupisteistä. Tiedot on tarkoitus liittää tulevaisuudessa osaksi valtakunnallisia osoitetietoja. </p> <p>Tietoja kerätään joukkoistamalla. Voit tallentaa tietoja kaikkiin tuntemiisi osoitteisiin ja näin auttaa osoitetietojen täsmentämisessä ja tarkentamisessa. Osoitehaavin kautta voit myös ilmoittaa virheellisistä tai puuttuvista osoitteista. </p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="tee-kesan-osoitetarkistus">Tee kesän osoitetarkistus</h2> <h3 class="title--sub-2 jump-target" id="1-onko-sinulla-kesamokki-tallenna-kulkupiste-osoitehaaviin-">1. Onko sinulla kesämökki? Tallenna kulkupiste Osoitehaaviin! </h3> <p>Kulkupiste on tärkeä tieto erityisesti haja-asutusalueella. Joskus rakennus saattaa sijaita kaukana tiestä, jonka mukaan osoite on annettu, eikä perille löytäminen pelkän osoitteen perusteella ole aina helppoa. Kulkupiste kertoo kohdan, jossa tieltä käännytään piha-alueelle. Onko mökkisi saaressa? Myös rantautumiskohdat voi tallentaa osoitteen tietoihin kulkupisteenä. </p> <h3 class="title--sub-2 jump-target" id="2-tee-palvelus-laheisellesi-taydenna-mummolan-osoitetiedot">2. Tee palvelus läheisellesi – täydennä mummolan osoitetiedot</h3> <p>Huolehdi sinulle rakkaista ihmisistä. Tallenna myös mummolan ja muiden iäkkäiden läheisten osoitetiedot kuntoon Osoitehaavissa. Tulevaisuudessa esimerkiksi pelastajat, ambulanssit ja muut viranomaiset voivat saada tarkennetut osoitetiedot käyttöönsä.</p> <h3 class="title--sub-2 jump-target" id="3-tarkista-myos-oma-osoitteesi">3. Tarkista myös oma osoitteesi</h3> <p>Kesällä on aikaa pitää huolta myös omasta kodista. Ovatko osoitetiedot kunnossa viranomaisten järjestelmissä? Tarkista Osoitehaavista. Jos löydät virheitä tai osoite puuttuu, voit ilmoittaa siitä Osoitehaavissa. </p> <p>Siirry Osoitehaaviin: <a href="https://beta.paikkatietoalusta.fi/osoitehaavi/fi">www.osoitehaavi.fi</a>. Tietoja pääset tallentamaan vahvan tunnistautumisen jälkeen.</p> <p>Palvelu toimii parhaiten riittävän suurella näytöllä (tietokone tai tabletti) ja Chrome- tai Firefox-selaimilla.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="tiedot-lisaavat-turvallisuutta">Tiedot lisäävät turvallisuutta</h2> <p>Varsinkin hätätilanteessa on tärkeää, että apu osaa ajaa suoraan oikeaan osoitteeseen ja löytää oikealle ovelle saakka. Kulkupiste on tärkeä tieto kaikille osoitteille. Osoitetietoihin lisätään myös tieto kerros- ja rivitalojen sisäänkäynneistä. Osoitehaaviin voidaan tallentaa tietoa myös kulkurajoituksista ja kuvia taloyhtiöiden opastauluista.</p> <p>Osoitehaavi liittyy uuden osoitetietojärjestelmän kehittämiseen. Huomaathan, että Osoitehaavi on vielä kehitysvaiheessa, ja voi mennä aikaa, ennen kuin tiedot tiedot ovat viranomaisten ja muiden osoitetietoa tarvitsevien jokapäiväisessä käytössä.</p> <p>Työ on kuitenkin jo alkanut, lähde mukaan! </p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="lisatietoja">Lisätietoja</h2> <ul><li>Osoitehaavi-palvelun verkkosivut: <a href="https://beta.paikkatietoalusta.fi/osoitehaavi/fi">www.osoitehaavi.fi</a></li> <li>Lisätietoa osoitetietojärjestelmään liittyvästä työstä: <a href="//www.maanmittauslaitos.fi/osoitetietojarjestelma">www.maanmittauslaitos.fi/osoitetietojarjestelma</a></li> <li>Osoitehaaviin liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä sähköpostitse: info@paikkatietoalusta.fi <br />  </li> </ul></div> </article> Wed, 01 Jul 2020 05:33:00 +0000 mvilppola 13349 at http://www.maanmittauslaitos.fi Kohti yhteistä digitaalista yhteiskuntaa http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/kohti-yhteista-digitaalista-yhteiskuntaa <article> <p class="lead" > Palveluidemme tulee olla saatavilla digitaalisesti ja helppokäyttöisesti. Usein emme tarjoa valmista palvelua itse, vaan toimimme yhteistyössä erilaisissa palveluketjuissa, verkostoissa ja ekosysteemeissä. Viranomaiset hyödyntävät tietojamme rajapintapalvelujen kautta ja yritykset jalostavat tiedoistamme monenlaisia palveluita ja tuotteita. </p> <div class="body-text" > <p class="CxSpFirst"><span><span>Maanmittauslaitos on merkittävä digitaalisen yhteiskunnan mahdollistaja. Ylläpidämme kiinteistöjen ja huoneistojen omistajuuteen ja vaihdantaan liittyviä tietoja sekä koko valtakunnan kattavia peruspaikkatietoja. Ajantasaisten tietojemme varassa toimivat niin pankkilainojen vakuusjärjestelmä kuin metsätalouden suunnittelu ja kuljetusten logistiikka.</span></span></p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="muutokselle-on-tarvetta"><span><span><strong>Muutokselle on tarvetta</strong></span></span></h2> <p class="CxSpMiddle"><span><span>Olen virastomme ensimmäinen kehityksestä ja digitalisaatiosta vastaava johtaja. Mielikuva digijohtajan tehtävänkuvasta saattaa olla se, että päätän uusista kehityshankkeista ja uusien teknologioiden käyttöönotosta. Laadukkaat ja turvalliset palvelut asiakkaille ja kumppaneille eivät kuitenkaan synny yhden johtajan päätöksillä.</span></span></p> <p class="CxSpMiddle"><span><span>Strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi meidän on uudistettava toimintaamme ja palveluitamme yhdessä verkostojemme kanssa. Uskon, että parhaat ideat löytyvät verkostoista, asiantuntijoilta sekä päivittäisen asiakas- ja sidosryhmätyön tekijöiltä.</span></span></p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="tuen-ja-valmennan-uudistamisessa"><span><span><strong>Tuen ja valmennan uudistamisessa</strong></span></span></h2> <p class="CxSpMiddle"><span><span>Uudessa työssäni tärkeintä on tukea johtoa ja koko henkilöstöä toiminnan kehittämisessä. Mitä trendejä otetaan huomioon, kun suunnitellaan toimintaa pitkälle tulevaisuuteen? Miten uudet teknologiat muuttavat toimintaympäristömme pelikenttää?</span></span></p> <p class="CxSpMiddle"><span><span>Maanmittauslaitos ei voi jäädä teknologisen kehityksen sivustakatsojaksi. Esimerkiksi tekoäly, lisätty todellisuus ja joukkoistaminen muuttavat työn tekemisen tapaa ja oikein käytettyinä parantavat palvelukokemusta ja tuottavuutta. Uusia tekemisen tapoja tulee pilotoida yhteistyössä kumppanien kanssa. Meidän tulee entistä ketterämmin ottaa käyttöön riittävän kypsiksi todetut toimintamallit ja ajanmukaiset työvälineet.</span></span></p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="tiekarttamme-kohti-digitalisaatiota"><span><span><strong>Tiekarttamme kohti digitalisaatiota</strong></span></span></h2> <p class="CxSpMiddle"><span><span>Tulemme tekemään kehittämisen tiekartan, joka tukee strategisten tavoitteidemme saavuttamista ja huomioi ulkopuolelta tulevat muutosvoimat. Tiekartta ei ole staattinen suunnitelma, vaan sitä päivitetään osana jatkuvaa strategiaprosessia. </span></span></p> <p class="CxSpMiddle"><span><span>Uskon, että tiekartta toimii hyvänä apuna, kun etenemme yhteiseen digitaaliseen suuntaan.</span></span></p> <p class="CxSpMiddle"> </p> <p class="CxSpMiddle"><span><span><strong>Jani Kylmäaho</strong></span></span><br /><span><span>Kehitys- ja digitalisaatiojohtaja <span><span>1.5.2020 alkaen</span></span></span></span></p> <figure role="group" class="align-left"><img alt="Maanmittauslaitoksen kehitys- ja digitalisaatiojohtaja Jani Kylmäaho." data-entity-type="file" data-entity-uuid="38ed7380-c85a-43bd-aeca-db2fa34ad3ca" src="//www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/inline-images/jani_kylmaaho_blogi%20%28002%29.jpg" /><figcaption>Kuva: Maanmittauslaitos</figcaption></figure><p>_______________________________________________________________________________________</p> <p><em>Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita. Voit keskustella aiheesta kirjoittamalla blogiin kommentin sivun alareunassa. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.</em></p></div> </article> Tue, 30 Jun 2020 09:00:00 +0000 etynnila 13346 at http://www.maanmittauslaitos.fi Vaasalaiset kodit kohoavat sentin vuodessa maannousun takia http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/vaasalaiset-kodit-kohoavat-sentin-vuodessa-maannousun-takia <article> <p class="lead" > Suomen maaperällä ei ole suuria maanjäristyksiä, mutta maa elää kaiken aikaa. Suomi liikkuu mannerlaatan mukana noin kaksi senttimetriä vuodessa koilliseen. Lisäksi jääkauden jälkeisen maannousun seurauksena Suomessa vaakakoordinaatit muuttuvat muutamia millimetrejä ja korkeus jopa senttimetrin vuodessa Vaasan seudulla. </p> <section class="media media--type-picture media--view-mode-inline-image ds-1col clearfix"> <img srcset="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2020/06/mmlfi-maannousu-750px.jpg?h=725d4a70&amp;itok=8o8ouRIJ 868w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_s/public/pictures/2020/06/mmlfi-maannousu-750px.jpg?h=725d4a70&amp;itok=20u8vzFA 1302w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_m/public/pictures/2020/06/mmlfi-maannousu-750px.jpg?h=725d4a70&amp;itok=7t_h6V9R 1920w" sizes="(min-width: 846px) 846px, (min-width: 561px) 67vw, 100vw" src="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2020/06/mmlfi-maannousu-750px.jpg?h=725d4a70&amp;itok=8o8ouRIJ" alt="Kuvassa maannousu Skandinaviassa. Vaasan seudulla nousu on hieman alle 10 senttimetriä kymmenessä vuodessa. Muualla maassa maannousu on vähäisempää." typeof="foaf:Image" /> <div class="picture--info picture__info picture__info-container"> <div class="picture__caption" > Kuvassa maannousu Skandinaviassa. Vaasan seudulla nousu on hieman alle kymmenen senttimetriä kymmenessä vuodessa. Muualla maassa maannousu on vähäisempää.</div> </div> </section> <div class="body-text" > <p>– Kuulostaa ehkä vähältä, mutta esimerkiksi satelliittipaikannuksella saatavat koordinaatit poikkeavat tänä päivänä noin 70 senttimetriä kansallisista koordinaateista ja ero kasvaa koko ajan. Tämä on oleellista huomioida mm. tulevaisuuden älyliikenteessä, ilmailussa ja merenkulussa. Metrin maankohoaminen Vaasan seudulla sadassa vuodessa muokkaa myös merkittävästi rantaviivaa, kertoo KaRef-hanketta johtava osastonjohtaja <strong>Hannu Koivula </strong>Maanmittauslaitoksesta.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="karef-hanke-ratkoo-muuttuvien-koordinaattien-haastetta">KaRef-hanke ratkoo muuttuvien koordinaattien haastetta</h2> <p>KaRef-hankkeessa etsitään ratkaisua koordinaattien ja järjestelmien epätarkkuuksien lisääntymiseen.</p> <p>Suomessa on kolme kansallista referenssijärjestelmää, EUREF-FIN-koordinaattijärjestelmä, N2000-korkeusjärjestelmä ja FOGN-painovoimajärjestelmä. Näiden kolmen avulla on mahdollista laskea tarkka sijainti, mutta tulos muuttuu vuosi vuodelta epätarkemmaksi. </p> <p>Syynä on se, että kaikki Suomen nykyiset järjestelmät ovat staattisia. Järjestelmät perustuvat kiintopisteisiin, joiden koordinaatit eivät muutu. Kiintopisteet kuitenkin liikkuvat hitaasti toisiinsa nähden sekä mannerlaatan mukana kauemmas siitä pisteestä, johon ne aikanaan määritettiin. Täten niiden koordinaatit eivät enää vastaa kiintopisteen todellista sijaintia. </p> <p>Ongelma voitaisiin ratkaista siirtymällä käyttämään satelliittipaikannusjärjestelmienkin käyttämiä dynaamisia järjestelmiä, joissa koordinaatit muuttuvat koko ajan. Näin voidaan huomioida maankuoren liikkeet ja koordinaattien tarkkuus säilyy. Päivittäin muuttuvat koordinaatit ovat kuitenkin haasteellisia paikkatietoaineiston hyödyntämisessä. Yhtenä vaihtoehtona onkin dynaamisen ja staattisen järjestelmän käyttäminen rinnakkain.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="ilmassa-ja-merella-viela-omat-haasteensa">Ilmassa ja merellä vielä omat haasteensa</h2> <p>Kansainvälisten standardien ja säännösten seurauksena esimerkiksi ilmailussa ja merenkulussa on käytettävä globaaleja koordinaattijärjestelmiä, jotka tulee ottaa Suomessa huomioon. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomissa on käynnissä väylä- ja merikarttauudistus, jossa N2000-korkeusjärjestelmään sidotut merikarttatuotteet ja väylien syvyystiedot otetaan vaiheittain käyttöön loppuvuodesta 2020 alkaen. N2000-korkeusjärjestelmän käyttöönotto takaa valtakunnallisesti ja myös kansainvälisesti paremman syvyystietojen yhteensopivuuden.   </p> <p>– Tulevina vuosina merikartoitus- ja vesiväyläpalveluihimme liittyy jatkuva kehitystarve merenkulun automaation ja digitalisaation myötä, joten vaatimukset tarkoille tiedoille ja tietojen hankinnan kriteereille kasvavat entisestään. On hienoa päästä mukaan KaRef-hankkeeseen, jolloin voimme antaa palautetta työhön ja toisaalta saamme tietoa, mitä referenssijärjestelmille tullaan tulevaisuudessa tekemään, sanoo tiiminvetäjä <strong>Maarit Mikkelsson</strong> Traficomin merenmittauspalveluista.</p> <p>– Suomessa on panostettu paljon kansalliseen laserkeilausohjelmaan ja ilman geoidimallia pistepilviä ei saa muunnetuksi kansalliseen N2000-korkeusjärjestelmään. KaRef-hankkeessa tutkitaan myös, voidaanko kansallisen geoidimallin tarkkuutta parantaa, joten odotan innolla projektin tuloksia, kertoo johtaja <strong>Juha Vilhomaa</strong> Maanmittauslaitoksesta.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="lisatietoja">Lisätietoja</h2> <p>Vanhempi tutkija Pasi Häkli, 050 565 8285, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi </p> <p><a class="link--read-more" href="//www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/teematietoa/maannousu">Teematietoa maannoususta</a></p></div> </article> Tue, 30 Jun 2020 05:03:05 +0000 jjlehtinen 13333 at http://www.maanmittauslaitos.fi Paikkatietokeskus ja NASA solmivat yhteistyösopimuksen http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/paikkatietokeskus-ja-nasa-solmivat-yhteistyosopimuksen <article> <p class="lead" > Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI ja Yhdysvaltain Kansallinen ilmailu- ja avaruushallinto (NASA) ovat allekirjoittaneet avaruusgeodesian tutkimukseen liittyvän yhteistyösopimuksen. </p> <section class="media media--type-picture media--view-mode-inline-image ds-1col clearfix"> <img srcset="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2020/06/Mets%C3%A4hovi_panorama_rajahalli_10_2018.JPG?h=ca96bcd7&amp;itok=U3kj6804 868w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_s/public/pictures/2020/06/Mets%C3%A4hovi_panorama_rajahalli_10_2018.JPG?h=ca96bcd7&amp;itok=3KqVg2os 1302w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_m/public/pictures/2020/06/Mets%C3%A4hovi_panorama_rajahalli_10_2018.JPG?h=ca96bcd7&amp;itok=r5vTWUVL 1920w" sizes="(min-width: 846px) 846px, (min-width: 561px) 67vw, 100vw" src="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2020/06/Mets%C3%A4hovi_panorama_rajahalli_10_2018.JPG?h=ca96bcd7&amp;itok=U3kj6804" alt="Kuvassa Metsähovin tutkimusasema." typeof="foaf:Image" /> <div class="picture--info picture__info picture__info-container"> <div class="picture__credit"> <div class="field-label-inline">Kuva:</div> Arttu Raja-Halli </div> </div> </section> <div class="body-text" > <p>NASA ja Paikkatietokeskus ovat sopineet mm. satelliittilaseriin (SLR), pitkäkantainterferometriaan (VLBI) ja globaaliin satelliittipaikannusjärjestelmiin (GNSS) liittyvää yhteistyötä.</p> <p>Yhteistyö käsittää avaruusgeodesiaan liittyvän tekniikan kehittämistä, paikallisten ja globaalien geodeettisten havaintoverkkojen datojen ja analyysien jakamista, sekä tutkimusyhteistyötä. Tutkimustyön kohteita ovat mm. maankuoren liikkeet, globaalit koordinaattijärjestelmät, Maan asennon muutokset ja geofysikaalisten järjestelmien vuorovaikutus. </p> <p>– Yhteistyö vahvistaa globaalia geodeettista infrastruktuuria, globaaliin geodeettiseen havaintojärjestelmään liittyvää tutkimus- ja kehitystyötä sekä näihin liittyvää tietojenvaihtoa, sanoo ylijohtaja<strong> Jarkko Koskinen</strong> Paikkatietokeskuksesta.</p> <p>Paikkatietokeskus on jo yli vuosikymmenen ajan ylläpitänyt Metsähovin geodeettisessa observatoriossa NASAn GNSS-vastaanotinta, joka on osa NASAn globaalia GNSS-verkkoa (GGN). Tämä verkko parantaa geofysikaalisia havaintoja maapallon napa-alueilla, erityisesti ilmakehän, valtamerten, napajäätiköiden ja maapallon kuoren ja vaipan vuorovaikutuksen tutkimuksessa.</p> <p>Metsähoviin rakennetaan parhaillaan uusia SLR- ja VLBI-järjestelmiä, jotka ovat toiminnassa ensi vuonna. NASAn kanssa tehty sopimus vahvistaa näiden asemaa ja merkitystä globaalissa geodeettisten havaintoasemien verkossa.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="lisatietoja">Lisätietoja</h2> <p>Ylijohtaja Jarkko Koskinen, 050 337 2902, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi<br />  </p></div> </article> Mon, 29 Jun 2020 05:34:34 +0000 jjlehtinen 13326 at http://www.maanmittauslaitos.fi Kalatalousalueet löytyvät nyt Paikkatietoikkunasta http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/kalatalousalueet-loytyvat-nyt-paikkatietoikkunasta <article> <section class="media media--type-picture media--view-mode-inline-image ds-1col clearfix"> <img srcset="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2020/06/Paikkatietoikkuna-kalatalousalueet2020_kapea_0.PNG?h=154b7a8b&amp;itok=2ik4idSN 868w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_s/public/pictures/2020/06/Paikkatietoikkuna-kalatalousalueet2020_kapea_0.PNG?h=154b7a8b&amp;itok=EE_AQyvR 1302w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_m/public/pictures/2020/06/Paikkatietoikkuna-kalatalousalueet2020_kapea_0.PNG?h=154b7a8b&amp;itok=_FcLM50u 1920w" sizes="(min-width: 846px) 846px, (min-width: 561px) 67vw, 100vw" src="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2020/06/Paikkatietoikkuna-kalatalousalueet2020_kapea_0.PNG?h=154b7a8b&amp;itok=2ik4idSN" alt="Paikkatietoikkuna kalatalousalueet" typeof="foaf:Image" /> <div class="picture--info picture__info picture__info-container"> <div class="picture__caption" > Kalatalousalueet näkyvät nyt Paikkatietoikkunassa</div> </div> </section> <div class="body-text" > <p>Vuoden 2019 alussa perustetut uudet kalatalousalueet löytyvät nyt Paikkatietoikkunasta. Aineisto löytyy Maa- ja metsätalousministeriön sekä aiheen "Hallinnolliset yksiköt" alta. Klikkaamalla yksittäistä kalatalousaluetta saat esille sen ominaisuustiedot, mm. kalatalousalueen nimen. </p> <p>Kalatalousalueita on yhteensä 118. Kalatalousalueet laativat alueelleen käyttö- ja hoitosuunnitelman vuoden 2021 loppuun mennessä. Siinä linjataan kalastuksen järjestäminen ja kalaveden hoitotoimenpiteet. Lue lisää Kalatalouden keskusliiton sivuilta: <a href="https://ahven.net/kalatalousalueet/">https://ahven.net/kalatalousalueet/</a></p> <p>Siirry <a href="https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/" title="Paikkatietoikkuna">Paikkatietoikkunaan tästä</a>. </p></div> </article> Mon, 29 Jun 2020 05:21:58 +0000 spoytaniemi 13345 at http://www.maanmittauslaitos.fi Paikkatietoalustan palveluissa päivityksiä http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/paikkatietoalustan-palveluissa-paivityksia <article> <p class="lead" > Paikkatietoalustan kehitys- ja koulutusympäristö osoitteessa beta.paikkatietoalusta.fi on päivitetty. Tässä kootusti tietoa uudistuksista.</p> <div class="body-text" > <p><img alt="Kuvakaappaus Paikkatietoalustan kehitys- ja koulutusympäristön etusivusta." data-entity-type="file" data-entity-uuid="7881a0a1-6220-4596-843b-211c0be8e285" src="//www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/inline-images/beta_etusivu_kesakuu2020.PNG" /></p> <p>Päivityksessä sivustolle lisättiin kieliversiot. Osa palveluista on nyt käytettävissä ruotsiksi ja osa sisällöistä on käännetty myös englanniksi.</p> <p><strong><a href="https://beta.paikkatietoalusta.fi/hae">Paikkatietohakuun</a></strong> on lisätty mahdollisuus käyttää lainausmerkkejä haussa. Lainausmerkit mahdollistavat tietyn kirjoitusmuodon hakutulosten sekä sanaparien tai fraasien löytämisen. Oikean aineiston löytäminen on tämän ansiosta helpompaa ja nopeampaa.</p> <p><strong><a href="https://beta.paikkatietoalusta.fi/tiedonyhdistamispalvelu">Tiedonyhdistämispalvelun</a></strong> käyttöliittymää on parannettu. Tiedonyhdistämispalvelulla voi yhdistää taulukkomuotoista aineistoa erilaisiin aluejakoihin. Uuden käyttöliittymän myötä palveluun on lisätty älykkyyttä. Muun muassa aluejakosarake (esim. kuntakoodi) tunnistetaan automaattisesti, eikä käyttäjän tarvitse valita sitä erikseen. </p> <p>Myös <strong>Laatuvahdin ja Tallennuspalvelun</strong> käyttöliittymää on päivitetty. Raporttinäkymään on lisätty suodatustoiminto, jonka ansiosta käyttäjän on helpompi löytää oikea raportti. Lisäksi Tallennuspalveluun on jatkokehitetty kuntien osoitetiedon tallentamiseen tarvittavia ratkaisuja. Tämä mahdollistaa ajantasaisen voimassaolevan osoitetiedon tuomisen koontitietokantaan kunnan rajapinnasta.</p> <p><strong>INSPIRE-validointipalvelu</strong> on päivitetty uuteen versioon. Validointipalvelu auttaa INSPIRE-velvoitettuja viranomaisia tarkistamaan tietotuotteidensa, verkkopalveluidensa ja metatietojensa INSPIRE-vaatimusten mukaisuus. Uudessa versiossa mukaan tuli validointisääntöjen päivityksiä.</p> <p>Myös <strong><a href="https://beta.paikkatietoalusta.fi/osoitehaavi/fi">Osoitehaaviin</a></strong> on tehty pieniä korjauksia ja parannuksia, ja kesän aikana Osoitehaavia kehitetään edelleen. Päivityksillä pyritään muun muassa parantamaan kerättävän tiedon laatua. Osoitehaavin ruotsinkielinen versio saadaan käyttöön syksyn aikana.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="tutustu-ja-testaa">Tutustu ja testaa</h2> <p>Käy tutustumassa Paikkatietoalustaan ja testaa palveluita osoitteessa <a href="https://beta.paikkatietoalusta.fi/palvelut">beta.paikkatietoalusta.fi/palvelut</a>. Vastaa samalla <a href="//www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/auta-meita-kehittamaan-parempi-paikkatietoalusta-vastaa-kyselyyn">kävijäkyselyyn</a>, jonka yhteydessä voit osallistua myös Suomi-karttatekstiilin arvontaan.</p> <p>•    Paikkatietoalustan kehitys- ja koulutusympäristö:<a href="https://beta.paikkatietoalusta.fi/"> beta.paikkatietoalusta.fi</a><br /> •    Hae käyttöoikeuksia <a href="//www.maanmittauslaitos.fi/lomakkeet/pta-kayttooikeudet-ja-valtuutukset">verkkolomakkeella</a>. Lisätietoa käyttöoikeuksien hakemisesta <a href="//www.maanmittauslaitos.fi/kartat-ja-paikkatieto/paikkatietojen-yhteentoimivuus/paikkatietoalusta/tiedontuottajille">tiedontuottajille suunnatuilla sivuilla</a>.<br /> •    Kysyttävää palveluiden käytöstä tai käyttöönotosta? Ota yhteyttä: tuki@paikkatietoalusta.fi<br /> •    Haluatko antaa palautetta? Käytä sivuston alareunasta löytyvää palautelomaketta tai laita viestiä osoitteeseen info@paikkatietoalusta.fi.<br />  </p></div> </article> Wed, 24 Jun 2020 08:10:49 +0000 mvilppola 13332 at http://www.maanmittauslaitos.fi Erantokartta auttaa löytämään oikean kulkusuunnan http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/erantokartta-auttaa-loytamaan-oikean-kulkusuunnan <article> <p class="lead" > Pohjoinen ei ole aina siellä, mihin kompassi näyttää. Magneettinen pohjoinen liikkuu, joten kartan ja kompassin kanssa suunnistavan tarvitsee tietää, mikä on erannon arvo. Maanmittauslaitoksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyönä tehty verkkopalvelu erantokartta auttaa ongelmassa. </p> <section class="media media--type-picture media--view-mode-inline-image ds-1col clearfix"> <img srcset="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2019/05/eramessu_edit_0.jpg?h=a955cd85&amp;itok=9LII2uAt 868w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_s/public/pictures/2019/05/eramessu_edit_0.jpg?h=a955cd85&amp;itok=JyJ6E6Qp 1302w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_m/public/pictures/2019/05/eramessu_edit_0.jpg?h=a955cd85&amp;itok=DLD71r8d 1920w" sizes="(min-width: 846px) 846px, (min-width: 561px) 67vw, 100vw" src="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2019/05/eramessu_edit_0.jpg?h=a955cd85&amp;itok=9LII2uAt" alt="Mies nojaa puuhun metsässä." typeof="foaf:Image" /> <div class="picture--info picture__info picture__info-container"> <div class="picture__credit"> <div class="field-label-inline">Kuva:</div> Julia Hautojärvi </div> </div> </section> <div class="body-text" > <p><span><span><span><span><span>Erannon arvo asteina kertoo, kuinka paljon magneettinen pohjoinen eli kompassin näyttämä suunta eroaa kartalla esitetystä maantieteellisestä pohjoisesta. Tietoa tarvitaan, kun suunnistetaan kartan ja kompassin avulla. </span></span></span></span></span></p> <p><span><span><span><span><span>Kun kartasta otetaan suunta kohteesta A kohteeseen B, kompassin näyttämä suunta on erannon verran oikealle kartan osoittamasta suunnasta. Toisin sanoen kompassisuunnasta on vähennettävä erantolukema, jotta saadaan oikea kulkusuunta. </span></span></span></span></span></p> <p><span><span><span><span><span><span><span> – </span></span></span></span><span><span>Tarkassa suunnan määrittämisessä on huomioitava erannon lisäksi napaluvun korjaus, eli ns. karttapohjoisen ja pohjoisnavan suunnan välinen ero. Tavanomaisessa </span></span><span><span>suunnistuksessa napaluvun korjauksen vaikutus on vähäinen</span></span><span><span>, Maanmittauslaitoksen kartastopäällikkö <strong>Tuomo Lusa</strong> täsmentää.</span></span></span></span></span></p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="eranto-vaihtelee-eri-puolilla-suomea"><span><span><span><span><span><span>Eranto vaihtelee eri puolilla Suomea</span></span></span></span></span></span></h2> <p><span><span><span><span><span>Suomessa eranto vaihtelee Ahvenanmaan 6 asteesta itärajan 14 asteeseen. Se voi vaihdella myös paikallisesti paljonkin, jos maaperässä on magneettisia mineraaleja.</span></span></span></span></span></p> <p><span><span><span><span><span><span><span><span> – </span></span></span></span><span><span>Eranto ei ole vakio, vaan muuttuu jatkuvasti maan magneettikentän muuttuessa, joskin vuotuinen muutos on melko pieni, noin +0,2 astetta. Muutos on hieman hitaampaa maan eteläosissa ja nopeampaa pohjoisessa, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkija <strong>Tiera Laitinen</strong>.</span></span></span></span></span></span></p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="idea-palveluun-asiakaspalautteesta"><span><span><span><span><span><span>Idea palveluun asiakaspalautteesta</span></span></span></span></span></span></h2> <p><span><span><span><span><span><span><span> – </span></span></span></span><span><span>Ajatus erantokartan kehittämisestä sai alkunsa asiakaspalautteesta. Maanmittauslaitoksen karttatulosteissa ei näy erannon arvoa, mikä vaikeuttaa karttatulosteiden käyttöä suunnistuksessa, Lusa kertoo. </span></span> </span></span></span></p> <p><span><span><span><span><span>Erantotietojen lisääminen karttatulosteille on teknisesti sen verran työlästä, ettei sitä ole toteutettu Maanmittauslaitoksen palveluihin, ainakaan toistaiseksi. </span></span><span><span><span><span>– </span></span></span></span><span><span>Asia jäi kuitenkin hautumaan ja mietimme vaihtoehtoisia tapoja tiedon tarjoamiseksi, Lusa jatkaa.</span></span></span></span></span></p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="erantotiedot-saadaan-ilmatieteen-laitokselta"><span><span><span><span><span><span>Erantotiedot saadaan Ilmatieteen laitokselta</span></span></span></span></span></span></h2> <p><span><span><span><span><span>Erantokartta-verkkopalvelun toteuttaminen tuli mahdolliseksi, kun Ilmatieteen laitos julkaisi erantotiedot avoimena datana vuoden 2019 alussa. Ilmatieteen laitoksen tuottaman erantohilan tiedot yhdistettiin Suomi.fi-kartat-palvelussa Maanmittauslaitoksen kartta-aineistoon ja näin toteutettu erantokartta julkaistiin Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla maaliskuussa 2020.</span></span></span></span></span></p> <p><span><span><span><span><span><span>Karttapalvelu perustuu Ilmatieteen laitoksen dataan, jossa tiedot ovat 12 x 12 km ruudukossa. Erantoarvot on laskettu Suomen magneettikenttämallilla, joka perustuu maastossa ja lentokoneesta käsin tehtyihin mittauksiin. Mallia päivitetään vuosittain Nurmijärven ja Sodankylän geofysiikan observatorioiden tekemien seurantamittausten perusteella. </span></span></span></span></span></span></p> <p><span><span><span><span><span><span>Aineisto julkaistaan kerran vuodessa ja Maanmittauslaitos päivittää karttapalvelun tietoja vastaavasti.</span></span></span></span></span></span></p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="lisatietoja"><span><span><span><span><span><span>Lisätietoja</span></span></span></span></span></span></h2> <p><span><span><span><span><span><span>Maanmittauslaitoksessa kartastopäällikkö Tuomo Lusa, 040 500 9979, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi</span></span></span></span></span></span></p> <p><span><span><span><span><span><span>Ilmatieteen laitoksella suunnittelija Mirjam Kellinsalmi, 050 463 0803, etunimi.sukunimi@fmi.fi</span></span></span></span></span></span></p></div> </article> Wed, 24 Jun 2020 05:00:09 +0000 makinen 13311 at http://www.maanmittauslaitos.fi