Uutiset ja tiedotteet http://www.maanmittauslaitos.fi/rss/paikkatietojen-yhteiskaytto fi Maanmittauslaitos SuomiAreenassa http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/maanmittauslaitos-suomiareenassa <article> <p class="lead" > Maanmittauslaitos on jälleen mukana SuomiAreenalla. Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma järjestetään Porissa 15.–19.7.2019, ja Maanmittauslaitos esittäytyy jo viidettä kertaa. Tänä vuonna teemme aivan erityistä yhteistyötä Suomen maailmanperintökohteiden yhdistyksen kanssa.</p> <section class="media media--type-picture media--view-mode-inline-image ds-1col clearfix"> <img srcset="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2019/06/_Q6A9521_original.jpg?h=a141e9ea&amp;itok=xzIIzjt6 868w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_s/public/pictures/2019/06/_Q6A9521_original.jpg?h=a141e9ea&amp;itok=NLrhqaED 1302w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_m/public/pictures/2019/06/_Q6A9521_original.jpg?h=a141e9ea&amp;itok=QXgR_Vvv 1920w" sizes="(min-width: 846px) 846px, (min-width: 561px) 67vw, 100vw" src="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2019/06/_Q6A9521_original.jpg?h=a141e9ea&amp;itok=xzIIzjt6" alt="SuomiAreena-ilmapallo aurinkoisessa Porissa." typeof="foaf:Image" /> <div class="picture--info picture__info picture__info-container"> <div class="picture__credit"> <div class="field-label-inline">Kuva:</div> SuomiAreena </div> </div> </section> <div class="body-text" > <p>Maanmittauslaitos ja <a href="https://www.maailmanperinto.fi/" target="_blank">Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys</a> järjestävät runsaasti erilaista SuomiAreena-ohjelmaa. Tuoreiden yhteistyökumppaneiden teltan pääteemana ovat Suomessa sijaitsevat Unescon maailmanperintökohteet. Maanantaista keskiviikkoon maailmanperinnön asiantuntijat päivystävät teltalla, kun taas torstaista perjantaihin teltan teemana on Maanmittauslaitos palveluineen. Koko viikko pelataan pelejä, suoritetaan arvontoja ja kohdataan sekä ammattilaisia että aiheesta kiinnostuneita.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="maailmanperinto-ihmisten-luokse">Maailmanperintö ihmisten luokse</h2> <p class="paragraph"><a href="https://suomiareena.fi/kansalaistori/yleista" target="_blank">Kansalaistorilta</a> löytyvän teltan lisäksi tuomme äänemme yhteiskunnalliseen keskusteluun. SuomiAreenan aloitusmaanantaina isännöimme maailmanperintöaiheista keskustelua, jota <em>Riku Rantala</em> moderoi. Keskustelu käydään Porin kaupungintalon pihalla klo 13–14, ja sitä voi seurata myös striimistä.</p> <p class="paragraph">”Löydä ja opi oma maailmanperintösi”-aiheisessa keskustelussa aiheen asiantuntijat nousevat lavalle keskustelemaan kohteiden arvosta historian, kulttuurin, luonnon ja matkailun kannalta. Harvinaisessa tilaisuudessa puhutaan maailmanperintökohteiden valintakriteereistä ja ennen kaikkea siitä, mikä merkitys maailmanperinnöllä on juuri tänään. Panelistiraadissa Maanmittauslaitosta edustaa Paikkatietokeskuksen ylijohtaja<em> Jarkko Koskinen</em>. </p> <p>Maailmanperinnöstä kiinnostuneille tarjotaan myös muita elämyksiä. SuomiAreena-keskiviikkona Maanmittauslaitos ja Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys järjestävät maksuttoman vierailun Sammallahden pronssikautiselle hautaröykkiöalueelle Rauman Lappiin. Lippuja päiväretkelle jaetaan edellisinä päivinä Maanmittauslaitoksen ja Maailmanperintökohteiden yhdistyksen yhteisteltalla.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="suunnistusta-porin-metsassa">Suunnistusta Porin metsässä</h2> <p class="paragraph">Maailmanperintöaiheiden lisäksi on luvassa myös liikuntaa. Maanmittauslaitos järjestää ensimmäistä kertaa yhteissuunnistusta Porin Rastikarhujen kanssa. Suunnistustapahtuman lähdöt tapahtuvat Porin Isomäessä SuomiAreena-keskiviikkoiltana. Tapahtuma on maksuton ja avoin, joten kaikki ovat tervetulleita osallistumaan. Paikalla voi saada suunnistusvinkkejä myös itseltään <em>Risto Nuurokselta</em>, ja onnekkaimmat saattavat voittaa mahtavia palkintoja.</p> <p class="paragraph"> </p> <p><strong><a href="//www.maanmittauslaitos.fi/suomiareena">Katso koko Maanmittauslaitoksen SuomiAreena-ohjelma täältä.</a></strong></p> <p> </p> <p>Nähdään SuomiAreenassa!</p> <p> </p> <h3 class="title--sub-2 jump-target" id="lisatietoja">Lisätietoja:</h3> <p class="paragraph">Markkinointiassistentti Ulla Mikkanen, puh. 040 801 1261, <a href="mailto:etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi">etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi</a></p></div> </article> Thu, 13 Jun 2019 12:59:11 +0000 clehti 12110 at http://www.maanmittauslaitos.fi Lisäpanostusta satelliittipaikannushäirinnän vastaiseen yhteistyöhön Pohjoismaissa http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/lisapanostusta-satelliittipaikannushairinnan-vastaiseen-yhteistyohon-pohjoismaissa <article> <p class="lead" > Paikannussignaalien häirintään liittyvä ongelma koskee yhtä lailla kaikkia Pohjoismaita. Pohjoismaiset asiantuntijat kokoontuivat 12. kesäkuuta Helsinkiin keskustelemaan uusimmasta globaalin satelliittipaikannusjärjestelmän (GNSS) häirintää koskevasta tutkimuksesta. </p> <section class="media media--type-picture media--view-mode-inline-image ds-1col clearfix"> <img srcset="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2019/06/gnss_seminar_wp%20%28002%29.jpg?h=c2d7a4f9&amp;itok=8gM90qsY 868w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_s/public/pictures/2019/06/gnss_seminar_wp%20%28002%29.jpg?h=c2d7a4f9&amp;itok=dUIhUXmP 1302w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_m/public/pictures/2019/06/gnss_seminar_wp%20%28002%29.jpg?h=c2d7a4f9&amp;itok=Lkt6dmSc 1920w" sizes="(min-width: 846px) 846px, (min-width: 561px) 67vw, 100vw" src="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2019/06/gnss_seminar_wp%20%28002%29.jpg?h=c2d7a4f9&amp;itok=8gM90qsY" alt="kuvituskuva satelliitista." typeof="foaf:Image" /> </section> <div class="body-text" > <p>– Ongelman tehokkaan torjunnan koordinoinnille on tarvetta. Eilen pidetty GNSS Interference 2019 -seminaari oli askel oikeaan suuntaan, sanoo tutkimuspäällikkö <strong>Sarang Thombre</strong> Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.</p> <p>Tutkimuslaitosten, korkeakoulujen, teollisuuden ja virastojen edustajat Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta tekevät yhteistyötä järjestöjen – mm. pohjoismaisen navigointiyhdistyksen NNF:n – kautta ja pyrkivät lisäämään tietoisuutta ja kehittämään vastastrategioita.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="gnss-signaalit-ovat-heikkoja-ja-haavoittuvaisia">GNSS-signaalit ovat heikkoja ja haavoittuvaisia</h2> <p>– Yli 20 000 kilometrin päässä sijaitsevista navigointisatelliiteista lähetetyt GNSS-signaalit ovat yleensä vastaanotettaessa hyvin heikkoja ja alttiita häirinnälle. Häirinnässä on kyse siitä, että muut radiosignaalit häiritsevät GNSS-signaaleja, mikä aiheuttaa paikannuksen tarkkuuden heikkenemisen tai koko paikannuksen toimimattomuuden, kertoo tutkimuspäällikkö<strong> Zahidul Bhuiyan</strong> Paikkatietokeskuksesta.</p> <p>Onneksi GNSS-signaalin häirinnän havaitseminen on hyvinkin mahdollista.</p> <p>– Olemme Paikkatietokeskuksessa työskennelleet aktiivisesti parin viime vuoden ajan yhdessä kansainvälisten kumppaniemme kanssa löytääksemme ratkaisun GNSS-häirinnän seuraamiseen, havaitsemiseen, luokitteluun ja estämiseen, jotta satelliittipaikannuksen käyttäjät voivat käyttää palvelua kaikkina aikoina ilman keskeytyksiä, sanoo Bhuiyan.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="suurin-osa-taloudesta-riippuvainen-gnss-jarjestelmasta">Suurin osa taloudesta riippuvainen GNSS-järjestelmästä</h2> <p>Globaali satelliittipaikannusjärjestelmä on ollut jo pitkään olennainen osa päivittäistä toimintaamme, oli kyse sitten yksinkertaisesta navigointiavusta tai edistyneistä ajanmäärityssovelluksista, joita käytetään nykypäivän elämän sujuvaan ja huolettomaan elämiseen.</p> <p>– Kesäkuussa 2017 Ison-Britannian kuninkaallinen navigointijärjestö Innovate UK ja UKSA julkaisivat London Economicsin tekemän tutkimuksen, jonka mukaan GNSS-järjestelmän viisi päivää kestävän häiriön vaikutus Ison-Britannian talouteen olisi arviolta 5,2 miljardia puntaa. Iso-Britannia muodostaa noin 15 % Euroopan BKT:stä, joten jos samaa laskelmaa sovelletaan Euroopan tasolla, taloudellinen vaikutus olisi noin 35 miljardia puntaa eli noin 39 miljardia euroa, kertoo <strong>Pierluigi Mancini</strong> Euroopan avaruusvirastosta.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="vaihtoehtoja-ja-uusia-toimenpiteita-tarvitaan">Vaihtoehtoja ja uusia toimenpiteitä tarvitaan</h2> <p>Riippuvuutemme GNSS-järjestelmästä aiheuttaa riskin, jos meillä ei ole varasuunnitelmia tai vaihtoehtoja.<br />  <br /> – Valtioiden ja infrastruktuurioperaattorien on lisättävä kriittisten infrastruktuurijärjestelmien kriisinkestävyyttä ja häiriönsietoa. Tätä varten tarvitaan innovatiivisia, ajantasaisia ja luotettavia moniteknologisia PNT-järjestelmiä, Mancini sanoo.</p> <p>PNT-järjestelmiä eli paikannus-, navigointi- ja ajoitusjärjestelmiä ovat esimerkiksi inertianavigointimenetelmät ja langattomat verkkopaikannusjärjestelmät sekä tietysti GNSS.</p> <p><strong>Nicolai Gerrard</strong> Nkomilta kertoo, että Norjan viestintäviranomainen (Nkom) on seurannut GNSS-häirintään liittyvien tapausten määrän kasvua ja pyrkii torjumaan trendiä. Nkomilla sekä kenttä- että hallintohenkilöstö saa kokemusta GNSS-taajuuksien laittoman käytön tunnistamisesta ja rankaisemisesta.</p> <p>– Nkom pyrkii vahvistamaan yhteistyötä ja koordinointia vaikutusten piiriin kuuluvien alojen toimijoiden ja viranomaisten kanssa, Gerrard sanoo.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="ensisijaisena-epailyn-kohteena-ei-ole-hairinta">Ensisijaisena epäilyn kohteena ei ole häirintä</h2> <p>GNSS-signaalien häiriöt eivät aina johdu tahallisesta häirinnästä. Sijaintilaskelmien tekemiseen käytettävät satelliittimittaukset perustuvat useiden eri tekijöiden muodostamaan ketjuun. Mikä tahansa ketjun osa voi altistua vaikutuksille. Esimerkiksi vastaanottimen lähellä sijaitsevat isot puut tai rakennukset voivat estää signaalin etenemisen.</p> <p><strong>Anna Jensen</strong> Ruotsin kuninkaallisesta teknillisestä korkeakoulusta (KTH) kertoi seminaarissa Tanskan GNSS-häirintää koskevasta tutkimuksestaan. Jensen esitteli data-analyysin tapauksesta, jossa häirintä vaikutti GPS-, Galileo- ja GLONASS-signaaleihin.</p> <p>– Käyttäjät kuluttivat paljon aikaa ja vaivaa signaalihäiriöiden syiden selvittämiseen. Kaikissa käsitellyissä tapauksissa käyttäjät olettivat aluksi, että laitteissa on jotain vikaa tai niitä käytetään väärin, ja epäilivät vasta sitten häirintää. GNSS-järjestelmän käyttäjien olisi hyödyllistä saada lisätietoja häirinnän piirteistä, Jensen sanoo.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="luonnollisia-syita-vai-radiohairintaa">Luonnollisia syitä vai radiohäirintää?</h2> <p>GNSS-signaalien radiotaajuuksien häirintä (RFI) voi tapahtua radiohäirinnällä tai harhautussignaaleilla (spoofing) Häirinnästä on kyse, kun erittäin voimakas vihamielinen signaali lähetetään GNSS-signaalitaajuuksilla niin, että kohteena oleva signaali peittyy kokonaan. Tässä tapauksessa paikannus ei onnistu.</p> <p>Harhautussignaaleista on kyse, kun voimakas vihamielinen, GNSS-signaalin kanssa identtinen signaali lähetetään GNSS-signaalitaajuuksilla tarkoituksena hämätä vastaanotinta ja pakottaa se seuraamaan vihamielistä signaalia, mikä johtaa virheelliseen sijaintiin ja ajan arviointiin.</p> <p>Kuluttajakäyttöön tarkoitetun GNSS-vastaanottimen paikannustarkkuus on tyypillisesti noin viiden metrin luokkaa, mutta joissakin olosuhteissa tarkkuus on heikompi. Pahimmassa tapauksessa satelliitin vikaantumisesta tai poikkeuksellisen suurista ympäristö- tai ilmakehävääristymistä johtuen vastaanottimen laskema paikka voi poiketa todellisuudesta jopa satoja metrejä tai enemmän.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="lisatietoja">Lisätietoja</h2> <p>Osastonjohtaja Sanna Kaasalainen, 050 369 6806, etunumi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi</p> <p><a class="link--read-more" href="//www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/teematietoa/satelliittipaikannus">Mitä on satelliittipaikannus?</a></p> <p><a class="link--read-more" href="//www.maanmittauslaitos.fi/tutkimus/tutkimustoiminta/gnss-finland">Lue lisää Suomen GNSS-tutkimuksesta</a></p> <p><em><a href="https://gnssinterference2019.com/">GNSS Interference 2019 -seminaarin</a> järjestivät pohjoismainen navigointiyhdistys NNF ja Paikkatietokeskus</em></p></div> </article> Thu, 13 Jun 2019 05:19:34 +0000 jjlehtinen 12105 at http://www.maanmittauslaitos.fi Nimistö päivitetty Avoimien aineistojen tiedostopalveluun 3.6.2019 http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/nimisto-paivitetty-avoimien-aineistojen-tiedostopalveluun-362019 <article> <div class="body-text" > <p>Avoimien aineistojen tiedostopalvelun Nimistön GML-tiedostotuotteet on päivitetty 3.6.2019. Tiedostot vastaavat nimistörekisterin aineistotilannetta 28.5.2019.  Aineisto päivittyy kolme kertaa vuodessa: tammikuussa, toukokuussa ja syyskuussa.</p></div> </article> Mon, 10 Jun 2019 08:22:10 +0000 jwallenius 12098 at http://www.maanmittauslaitos.fi Paikkatietoikkuna täyttää 10 vuotta http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/paikkatietoikkuna-tayttaa-10-vuotta <article> <p class="lead" > Paikkatietoikkunan ensimmäinen versio julkaistiin keskellä kauneinta kesää 7.7.2009. Pian on kymmenen vuotta kulunut ja paljon on ehtinyt tapahtua. </p> <section class="media media--type-picture media--view-mode-inline-image ds-1col clearfix"> <img srcset="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2019/06/Teemu-Saloriutta.jpg?h=428dbd48&amp;itok=U_5PNwau 868w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_s/public/pictures/2019/06/Teemu-Saloriutta.jpg?h=428dbd48&amp;itok=Muys-GwK 1302w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_m/public/pictures/2019/06/Teemu-Saloriutta.jpg?h=428dbd48&amp;itok=HgUhjeP2 1920w" sizes="(min-width: 846px) 846px, (min-width: 561px) 67vw, 100vw" src="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2019/06/Teemu-Saloriutta.jpg?h=428dbd48&amp;itok=U_5PNwau" alt="Sovellusasiantuntija Teemu Saloriutta" typeof="foaf:Image" /> <div class="picture--info picture__info picture__info-container"> <div class="picture__caption" > Sovellusasiantuntija Teemu Saloriutta toimii Paikkatietoikkunan palvelupäällikkönä.</div> <div class="picture__credit"> <div class="field-label-inline">Kuva:</div> Maanmittauslaitos </div> </div> </section> <div class="body-text" > <p>Perusajatus on kuitenkin sama: kansallinen paikkatietoportaali tuo eri tiedontuottajien aineistot kartalle ja mahdollistaa niiden julkaisun omille verkkosivuille upotettuun karttaikkunaan. Palvelulla on alusta asti ollut myös lakisääteinen tehtävä ”paikkatietoinfrastruktuurin yleistä toimivuutta ja hyödyntämistä tukevana internet-sivustona”.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="paljon-toimintoja">Paljon toimintoja</h2> <p>Monelle <a href="https://paikkatietoikkuna.fi/">Paikkatietoikkunan</a> käyttäjälle riittää, että voi katsella kartalla eri tiedontuottajien aineistoja. Pelkän katselun varaan palvelua ei kuitenkaan ole rakennettu.</p> <p>Jo historian alkuhämärissä mukana on ollut muutamia perustoimintoja, esimerkiksi upotetun kartan julkaisu omilla verkkosivuilla, omien kohteiden piirto, metatietohaku ja mittaustyökalut. Sittemmin valikoima on vuosi vuodelta kehittynyt.</p> <p>– Viime vuosien kehitysaskeleista voisi nostaa esiin erityisesti teemakarttojen parannukset. Tilastotiedon visualisointia kartalla on kehitetty vuosia yhdessä Tilastokeskuksen kanssa. Kun tilasto- ja paikkatietoasioiden huippuosaajat ovat lyöneet viisaat päänsä yhteen, on tuloksena toiminto, jolla voi parilla klikkauksella luoda teemakartan valitsemastaan ilmiöstä, kertoo sovellusasiantuntija <strong>Teemu Saloriutta </strong>Paikkatietokeskuksesta.</p> <p>Toinen merkittävä uudistus koettiin tämän vuoden alussa, kun yli kymmenen vuotta palvellut entisen Geodeettisen laitoksen koordinaattimuunnospalvelu siirtyi osaksi Paikkatietoikkunaa. Nykyisin Geodeettinen laitos on osa Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskusta, jossa myös Paikkatietoikkunaa ylläpidetään.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="yli-1600-karttatasoa">Yli 1600 karttatasoa</h2> <p>Kymmenen vuoden aikana tiedontuottajien määrä on kasvanut jo noin kuuteenkymmeneen ja karttatasoja on katsottavissa mykistävät  yli 1600 kappaletta. Lisää karttatasoja tulee lähes viikoittain. Mukana on runsas joukko paikkatiedon tuottajia yhteiskuntamme eri laidoilta: valtion laitoksia, kuntia, maakuntaliittoja, museoviranomaisia.</p> <p>Eniten tasoja katsottavaksi tarjoaa Tilastokeskus, tällä hetkellä jo 412 kappaletta. Seuraavina tulevat Luonnonvarakeskus (183), Väylävirasto (176) ja Suomen ympäristökeskus (105). Kävijöitäkin riittää: sivustolla vieraillaan nykyisin noin 5000 kertaa päivässä. Julkaistuja karttoja on tehty jo lähes 7000 kappaletta.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="kayttajakysely-auttaa-suunnittelemaan-tulevaa">Käyttäjäkysely auttaa suunnittelemaan tulevaa</h2> <p>Toukokuussa 2019 tehtyyn Paikkatietoikkunan käyttäjäkyselyyn vastasi huikeat yli 800 henkilöä. Kyselyn vastauksista välittyy sama intohimo, joka usein asiakaspalautteissakin näkyy. Palvelun parannuksia kehutaan vuolaasti ja epäkohtia kritisoidaan tunteikkaasti.</p> <p>– Me palvelun ylläpidossa emme voi kuin olla kiitollisia saamastamme runsaasta palautteesta. Seuraavaksi edessä on kyselyaineiston tarkempi perkaaminen. Siitä saamme varmasti vahvoja suuntaviivoja tulevien vuosien kehitystyöhön, Saloriutta toteaa.</p> <p>Yksi asia on kuitenkin varma: Paikkatietoikkunaa tarvitaan moneen käyttöön seuraavatkin kymmenen vuotta.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="lisatietoja">Lisätietoja</h2> <p>Sovellusasiantuntija Teemu Saloriutta, 050 574 6201, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi</p></div> </article> Mon, 10 Jun 2019 05:30:46 +0000 jjlehtinen 12097 at http://www.maanmittauslaitos.fi Drooneista tehokas työväline nurmien viljelyyn http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/drooneista-tehokas-tyovaline-nurmien-viljelyyn <article> <p class="lead" > Paikkatietokeskus FGI on parina viime kesänä kuvannut ahkerasti nurmikasvustoja miehittämättömillä lentolaitteilla eli drooneilla. Takana on satakunta kuvauslentoa. Tavoitteena on ollut kehittää kaukokartoitusmenetelmä, joilla nurmien sadon määrä ja laatu ja niiden vaihtelu saadaan määritettyä nopeasti ja tarkasti jo kasvustosta pellon eri osissa. </p> <section class="media media--type-picture media--view-mode-inline-image ds-1col clearfix"> <img srcset="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2019/06/Drone%20007.JPG?h=a84ef113&amp;itok=6_tpluWk 868w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_s/public/pictures/2019/06/Drone%20007.JPG?h=a84ef113&amp;itok=rjwYzjye 1302w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_m/public/pictures/2019/06/Drone%20007.JPG?h=a84ef113&amp;itok=Ro-qpTFk 1920w" sizes="(min-width: 846px) 846px, (min-width: 561px) 67vw, 100vw" src="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2019/06/Drone%20007.JPG?h=a84ef113&amp;itok=6_tpluWk" alt="Paikkatietokeskuksen tutkija valmistelee droonia lennolle." typeof="foaf:Image" /> <div class="picture--info picture__info picture__info-container"> <div class="picture__caption" > Paikkatietokeskuksen tutkija valmistelee droonia lennolle.</div> <div class="picture__credit"> <div class="field-label-inline">Kuva:</div> Julia Hautojärvi </div> </div> </section> <div class="body-text" > <p>Tärkeitä laatutekijöitä ovat erityisesti sulavuus ja kasvuston typpipitoisuus. Sulavuudella on suuri vaikutus nurmen rehuarvoon, ja typpipitoisuudella on merkitystä karjan ruokinnassa. Typpipitoisuudesta ja sadon määrästä voidaan tulkita kasvuston ottamaa ravinnemäärää ja lannoitustarvetta seuraavalle sadolle. Työtä on tehty läheisessä yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen kanssa, joka on toiminut nurmiviljelyn asiantuntijana ja tuottanut ominaisuuksiltaan vaihtelevia nurmikasvustoja tutkimustyötä varten.</p> <p>– Olemme osoittaneet, että droonien sensoreiden ja koneoppimisen avulla nurmen määrä- ja laatuparametrit pystytään mittaamaan tarkasti. DroneFinland-ryhmämme on kehittänyt välineet, joilla pystymme reaaliajassa kertomaan tarvittavat tiedot ja lähettämään tiedot suoraan viljelijälle tai suoraan työkoneelle, jos niin halutaan, kertoo tutkimuspäällikkö <strong>Eija Honkavaara</strong> Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="maatalousyrittaja-hyotyy">Maatalousyrittäjä hyötyy</h2> <p>Nurmenmittauksessa nopeus on valttia, koska nurmen sulavuus voi heikentyä merkittävästi jopa yhden päivän aikana. Nurmisato kasvaa erittäin nopeasti alkukesällä ennen ensimmäistä korjuuta säilörehuksi. Valitettavasti samalla sen laatu heikentyy vauhdilla. Riittävän suuren ja laadultaan hyvän säilörehun saanti on Suomen runsaalle 9000 lypsy- ja naudankarjatilallisille erittäin tärkeää.</p> <p>– Tämä on todella merkittävä läpimurto. Nurmien lohkokohtaiset hehtaarisadot tunnetaan maatiloilla huonosti, koska satomittaukset ovat vaivalloisia ja nurmet niitetään 2 - 3 kertaa kesässä. Laadun muuttumisesta on kasvustonäytteiden ottoon ja nurmien kasvumalleihin perustuvia kuntakohtaisia ennustepalveluja. Nurmisadon määrän ja laadun arvio kasvustosta juuri ennen korjuuta on todella iso edistysaskel. Menetelmä antaa uusia mahdollisuuksia myös tutkimukseen, muun muassa maatilakokeiden toteuttaminen helpottuu, toteaa erikoistutkija <strong>Oiva Niemeläinen</strong> Luonnonvarakeskuksesta.</p> <p>Niemeläinen on ollut päävastuussa nurmikokeiden käytännön järjestelyistä.</p> <p>– Uusilla menetelmillä tulokset saadaan suoraan digitaalisessa muodossa, haluttaessa jopa jokaiselle pellon neliölle. Jos kartoitustulosten yleistettävyys ja luotettavuus laajoille aloille on samaa luokkaa kuin kokeissamme, on sillä erittäin suuri merkitys, Nieminen kertoo.</p> <p>Säilörehunurmia viljeltiin 571 500 hehtaarilla vuonna 2018. Nurmet niitetään kahdesta kolmeen kertaa kesässä, ja kokonaissato oli viime vuonna 7,3 miljardia kiloa Luonnonvarakeskuksen satotilastoinnin mukaan.</p> <p>– Kartoitustulosten saanti nopeasti viljelijän käyttöön on vaatimus, jotta tiedot ennättävät vaikuttaa kasvukauden aikaisiin viljelypäätöksiin korjuun ajoituksessa ja nurmen lannoituksessa.  Tällä on suurta rahallista merkitystä maatalousyrittäjälle, Niemeläinen tiivistää.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="taustalla-useita-tutkimushankkeita">Taustalla useita tutkimushankkeita</h2> <p>Uusia menetelmiä on kehitelty tutkimushankkeissa jo muutaman vuoden ajan. Business Finlandin rahoittama DroneKnowledge-hanke kehitti nopeita laitteistoja, algoritmeja ja koneoppimismenetelmiä.</p> <p>Suomen Akatemian rahoittamassa kärkihankkeessa "Kvantitatiivista 3D hyperspektristä kaukokartoitusta miehittämättömillä ilma-aluksilla - Teoriasta käytäntöön" kehitettiin puolestaan kalibrointimenetelmä, jonka avulla esimerkiksi laatutekijät voidaan päätellä kameran mittaamista väreistä lähes säällä kuin säällä.</p> <p>Lisäksi tutkimusyhteistyötä ja tiedonvaihtoa tehtiin irlantilaisten, tanskalaisten ja sveitsiläisten kanssa Euroopan Unionin rahoittamassa ICT-AGRI hankkeessa ”GrassQ - Development of ground based and Remote Sensing, automated ‘real-time’ grass quality measurement to enhance grassland management information platforms”.</p> <p>Kolmessa tutkimushankkeessa on kehitetty menetelmiä, joiden avulla nurmien viljelyä tehostetaan. Menetelmien käyttöönotto vaatii vielä jatkokehitystä muun muassa kartoitustulosten yleistettävyydestä ja tulosten nopeasta käsittelystä päätöksenteon tueksi. Hankkeista saadut tulokset ovat erittäin kannustavia.</p> <p>– Tämä meidän tutkimus on osa suurempaa kokonaisuutta, jossa pyritään kohti kestävää, terveellistä ja ilmastoneutraalia maataloustuotantoa. Nurmimailla ja niiden hiilensidonnalla on tässä tärkeä rooli, ja kaiken kaikkiaan uusi kaukokartoitus- ja robottitekniikka mahdollistaa läpimurrot tässä kehityksessä, toteaa Honkavaara.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="kustannukset-viela-alemmas-automatisaatiolla">Kustannukset vielä alemmas automatisaatiolla</h2> <p>– Menetelmiä pitää vielä tehostaa ja viedä laajamittaisemmin oikeille pelloille. Kuvausten tekeminen pellon laidalta käsin on ollut mukavaa vaihtelua toimistotyölle, mutta maatalousyrittäjälle tärkeää olisi, että lentotoiminta olisi autonomista ja että laajat alueet saataisiin katettua nopeasti, tuumii tutkija <strong>Roope Näsi</strong>, joka vastasi suuresta osasta DroneFinland-hankkeessa tehdyistä lennoista.</p> <p>Pelkät kartat eivät riitä, vaan mittaustiedot pitää jalostaa käytettäväksi maatilan käytännön päätöksissä.</p> <p>– Tähän tarvitaan monipuolisia tekoälyratkaisuja viljelijän antamien reunaehtojen pohjalta. Koneet pitää saada ymmärtämään miten, missä ja milloin kannattaa toimia, kun tieto määrästä ja laadusta saadaan, kertoo tutkija <strong>Jere Kaivosoja</strong> Luonnonvarakeskuksesta.</p> <p>Nurmet ovat monilajisia seoskasvustoja ja kartoituksia tehdään vaihtelevissa sääolosuhteissa. Erilaisissa olosuhteissa tehtyjen kuvantamisten tulosten tulkinnassa sadon määräksi ja laatuomaisuuksiksi on vielä työsarkaa, ennen kuin menetelmä on käytännön viljelyyn yleisesti sovellettavissa. Muun muassa kasvuston koostumuksen vaikutus vaatii testauksia tulkintojen yleistettävyydestä.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="lisatietoja">Lisätietoja</h2> <p>Tutkimuspäällikkö Eija Honkavaara, 040 192 0835, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi<br /> Erikoistutkija Oiva Niemeläinen, 040 148 4657, etunimi.sukunimi@luke.fi</p> <p>Tervetuloa testaamaan omia laitteistoja kesän aikana pidettäviin <a href="https://droneolympics.org/">Drone Olympics 2019 -kisoihin</a>! Mukana myös <a href="https://ultrahack.org/droneolympics2019/agricultural-mission-count-the-grass">Luonnonvarakeskuksen ja Paikkatietokeskuksen nurmihaaste</a>.</p> <p><a class="link--read-more" href="https://www.int-arch-photogramm-remote-sens-spatial-inf-sci.net/XLII-2-W13/489/2019/isprs-archives-XLII-2-W13-489-2019.pdf">Kansainvälisessä konferenssissa kesäkuussa julkaistu artikkeli nurmen laadun ja määrän määrittämisestä dronejen avulla (englanniksi)</a></p></div> </article> Fri, 07 Jun 2019 05:39:03 +0000 jjlehtinen 12093 at http://www.maanmittauslaitos.fi Lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin tuotteet poissa käytöstä 12.6.2019 http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/lainhuuto-ja-kiinnitysrekisterin-tuotteet-poissa-kaytosta-1262019 <article> <div class="body-text" > <p>Kiinteistötietopalvelun lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin haut ja tuotteet (mm. lainhuutotodistus) ovat poissa käytöstä keskiviikkona 12.6 klo 17.00 alkaen. Kaikki haut ja otteet ovat käytettävissä jälleen torstaina 13.6. klo 6.00.</p> <p>Katko johtuu huoltotoimenpiteistä. Pahoittelemme käyttökatkosta aiheutuvaa haittaa.</p></div> </article> Thu, 06 Jun 2019 09:31:51 +0000 lhirvela 12095 at http://www.maanmittauslaitos.fi Mihin suuntaan hallitusohjelma Maanmittauslaitosta ohjaa? http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/mihin-suuntaan-hallitusohjelma-maanmittauslaitosta-ohjaa <article> <p class="lead" > Hallitusohjelma julkistettiin virallisesti 3.6. Nyt on se aika, kun monet lukevat hallitusohjelmaa oman yhteiskunnallisen paikkansa silmälasien läpi. Ensilukemalta huomaan Maanmittauslaitoksen roolia ja tekemistä ohjaavista kirjauksista huoneistotietojärjestelmän, kiinteistöverotuksen arvostamisjärjestelmän kehittämisen, tutkimukseen painottamisen, digitalisaatiopolitiikan ja tilusrakenteen kehittämisen.</p> <section class="media media--type-picture media--view-mode-inline-image ds-1col clearfix"> <img srcset="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2018/10/kiinteist%C3%B6asioiden_digip%C3%A4iv%C3%A4_mmlfi.png?h=d6966847&amp;itok=u8zQ7wG8 868w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_s/public/pictures/2018/10/kiinteist%C3%B6asioiden_digip%C3%A4iv%C3%A4_mmlfi.png?h=d6966847&amp;itok=RZlQpvtT 1302w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_m/public/pictures/2018/10/kiinteist%C3%B6asioiden_digip%C3%A4iv%C3%A4_mmlfi.png?h=d6966847&amp;itok=1rYjZSvz 1920w" sizes="(min-width: 846px) 846px, (min-width: 561px) 67vw, 100vw" src="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2018/10/kiinteist%C3%B6asioiden_digip%C3%A4iv%C3%A4_mmlfi.png?h=d6966847&amp;itok=u8zQ7wG8" alt="Kuvituskuvassa on piirrettyjä kerrostaloja." typeof="foaf:Image" /> <div class="picture--info picture__info picture__info-container"> <div class="picture__credit"> <div class="field-label-inline">Kuva:</div> Maanmittauslaitos </div> </div> </section> <div class="body-text" > <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="huoneistotietojarjestelman-kehittaminen">Huoneistotietojärjestelmän kehittäminen</h2> <p><em>Jatketaan sähköisen huoneistotietojärjestelmän kehittämistä.</em></p> <p>Maanmittauslaitos otti <a href="https://osakehuoneistorekisteri.fi/etusivu" target="_blank">huoneistotietojärjestelmän</a> käyttöön vuoden 2019 alusta. Toukokuusta alkaen vanhat taloyhtiöt ovat voineet siirtää osakeluetteloitaan Maanmittauslaitoksen ylläpitämään huoneistotietojärjestelmään.</p> <p>Tänä vuonna työmme on rakentaa huoneistotietojärjestelmän peruspalvelut. Paljon on jo saatu aikaan, mutta 100 000 taloyhtiön siirtyminen huoneistotietojärjestelmän piiriin edellyttää pitkäjänteistä työtä. Työ on erittäin tärkeää, sillä suomalaisilla on asunnoissa kiinni iso osa varallisuudesta. Teemme aktiivista yhteistyötä muiden viranomaisten ja sidosryhmien kanssa.</p> <p>Maa- ja metsätalousministeriö jatkokehittää jo tulevaisuuden huoneistotietojärjestelmää. Mitä tietoja järjestelmään kannattaisi viedä, että se tukisi paremmin eri sidosryhmien toimintaa? Miten tietoa kerätään ja ylläpidetään?</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="kiinteistopohjan-verotusarvo">Kiinteistöpohjan verotusarvo</h2> <p><em>Kiinteistöverouudistuksessa päämääränä on uudistus, jossa kiinteistöverotusarvot kokonaisuutena heijastavat nykyistä paremmin käypiä arvoja. Kiinteistöverouudistuksen valmistelussa on otettava nykyistä paremmin huomioon sekä maapohjan että rakennusten todellinen markkina-arvo.</em></p> <p>Maanmittauslaitos on mukana uudistamassa <a href="//www.maanmittauslaitos.fi/maavero">kiinteistöjen maapohjien verotusta</a> valtiovarainministeriön asettamassa hankkeessa. Rakennusten arvostamisjärjestelmän uudistuksesta vastaa Tilastokeskus.</p> <p>Uudistuksen tavoitteena on oikeudenmukaisuus; että maapohjan vero määräytyisi todellisen käyvän arvon mukaan. Tapahtunutta alueellista eriytymistä ei ole huomioitu nykyisessä verotuksessa. Tarkoituksena ei ole korottaa kiinteistöveron tasoa eikä kokonaisverokertymää. On kuitenkin todennäköistä, että joidenkin kiinteistövero tulee nousemaan ja joidenkin laskemaan.</p> <p>Tämän hetken suunnitelman mukaan muutokset otetaan käyttöön vuoden 2022 kiinteistöverotuksessa. Verotuksen perusteiden läpinäkyvyyttä on tarkoitus lisätä.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="digitalisaatiopolitiikka">Digitalisaatiopolitiikka</h2> <p><em>Suomi edistää EU:n digitalisaatiopolitiikkaa, joka sääntelee kestävästi ylikansallisia alustapalveluja, vahvistaa EU:n digitaalisia sisämarkkinoita ja kilpailukykyä sekä edistää kansalaisten ja yritysten tietosuojaa ja digitaalisia toimintaedellytyksiä. </em></p> <p>Maanmittauslaitos on määrätietoisesti kehittänyt toimintaansa hallitusten digitalisaatiotavoitteiden mukaisesti. Jatkamme tällä tiellä tulevallakin hallituskaudella, vaikka hallitusohjelmaan ei ollut yksittäisiä kehittämishankkeita Maanmittauslaitosta koskien kirjattu.</p> <p>Esimerkiksi <a href="http://www.paikkatietoalusta.fi/" target="_blank">paikkatietoalustan</a> jatkokehittämiseen tai paikkatietopoliittisen selonteon toimenpideohjelman toteuttamiseen tähtääviä toimia ei ollut mainittu hallitusohjelmassa.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="tilusrakenteen-kehitys">Tilusrakenteen kehitys</h2> <p><em>Toteutetaan peltorakenteen kehittämisohjelma, jossa sujuvoitetaan prosesseja ja vauhditetaan tilusrakenteen kehitystä.</em></p> <p>Hallitusohjelma lupaa hyvää <a href="//www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/maanmittaustoimitukset/hae-toimitusta/tilusjarjestely">tilusjärjestelyjen</a> rahoituksen osalta. On tärkeää, että peltotilusrakenteen kehittämisohjelma laaditaan nyt huolellisesti ja tulevaisuuteen katsoen ministeriömme johdolla.</p> <p>Tilusjärjestelyjen kysyntään on nyt tullut mukaan uusia alueita, muun muassa meri-Lapissa ja eteläisessä Suomessa, joissa ei ole lähivuosina tehty tilusjärjestelyjä.</p> <p>Kaikki ennen vuotta 2015 käynnistyneet tilusjärjestelyt tulevat valmiiksi vuoden 2020 aikana. Nyt pystymme satsaamaan uusiin tilusjärjestelyihin, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että voimme viedä tilusjärjestelyjä eteenpäin nopeammin ja tehokkaammin. Toimintamallia on kehitetty niin, että samalla mallilla ei mennä joka paikassa. Toisella alueella on tarvetta laajemmin kehittää tilusrakennetta ja tehdä samanaikaisesti tilusjärjestelystä johtuvat muutostyöt esimerkiksi valtaoja- ja tieverkkoon, kun taas toisella alueella riittää tilusten järjesteleminen niiden tilojen osalta, jotka kokevat ongelmat suurimmiksi. Toimintaa pitää joka tapauksessa jatkossakin kehittää ajan tarpeiden mukaisesti.</p> <p>Ilahduttavaa on myös se, että tilusjärjestelyjä hakevat aiempaa nuoremmat maanomistajat.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="uusi-strategia">Uusi strategia</h2> <p>Maanmittauslaitos uusii parhaillaan strategiaansa vuosille 2020–2023. Edellisestä strategiakaudesta roolimme yhteiskunnassa on muuttunut uusien tehtävien myötä. Myös asiakas- ja palvelulähtöisyys ovat tulevaisuudessa entistä keskeisempiä toiminnassamme.</p> <p>Luemme hallitusohjelmaa vielä tiheällä kammalla strategiatyön edetessä kesän ja alkusyksyn aikana.</p> <p><strong>Arvo Kokkonen</strong><br /> pääjohtaja</p> <p><img alt="Arvo Kokkonen" data-entity-type="file" data-entity-uuid="ce11694b-e33a-4cc0-a531-1a28577ef9a5" src="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/inline-images/ArvoKokkonen_pysty_2018.jpg" class="align-left" /></p> <p>_______________________________________________________________________________________</p> <p><em>Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita. Voit keskustella aiheesta kirjoittamalla blogiin kommentin sivun alareunassa. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.</em></p></div> </article> Wed, 05 Jun 2019 07:47:13 +0000 skarkkainen 12092 at http://www.maanmittauslaitos.fi Yhteismetsien pinta-ala ylittänee tänä vuonna 700 000 ha http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/yhteismetsien-pinta-ala-ylittanee-tana-vuonna-700-000-ha <article> <p class="lead" > Uusia yhteismetsiä perustettiin viime vuonna 36 kpl. Vuoden 2019 alussa Suomessa oli 460 yhteismetsää. </p> <section class="media media--type-picture media--view-mode-inline-image ds-1col clearfix"> <img srcset="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2019/01/0I7A1214_vaaka_maata_1000x600.jpg?h=a955cd85&amp;itok=uqEFQ-qk 868w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_s/public/pictures/2019/01/0I7A1214_vaaka_maata_1000x600.jpg?h=a955cd85&amp;itok=x33G05cO 1302w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_m/public/pictures/2019/01/0I7A1214_vaaka_maata_1000x600.jpg?h=a955cd85&amp;itok=fk3ybphg 1920w" sizes="(min-width: 846px) 846px, (min-width: 561px) 67vw, 100vw" src="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2019/01/0I7A1214_vaaka_maata_1000x600.jpg?h=a955cd85&amp;itok=uqEFQ-qk" alt="Metsää" typeof="foaf:Image" /> <div class="picture--info picture__info picture__info-container"> <div class="picture__credit"> <div class="field-label-inline">Kuva:</div> Julia Hautojärvi </div> </div> </section> <div class="body-text" > <p>Kuluvana vuonna <a href="//www.maanmittauslaitos.fi/yhteismetsa">yhteismetsien</a> pinta-ala on kasvanut jo 7 000 hehtaaria ja viime vuosien toteumaan päästään luultavasti tänäkin vuonna. Syitä lisääntyneeseen kiinnostukseen ovat Maanmittauslaitoksen yhteismetsäasiantuntija Kari Tuppuraisen mukaan aktiivinen tiedottaminen ja yhteismetsän hyvä konsepti.</p> <p>Jo usean vuoden ajan yhteismetsien määrä on kasvanut noin 40 yhteismetsällä ja noin 25 000 hehtaarilla vuosittain.</p> <p>Yhteismetsä on kiinteistöille yhteisesti kuuluva alue metsätalouden harjoittamiseen. Yhteismetsiä on perustettu Suomessa jo 1800-luvun lopulta alkaen, mutta uusien yhteismetsien syntyminen ja olemassa oleviin liittyminen ovat yleistyneet vuonna 2003 tehdyn yhteismetsälain uudistuksen jälkeen.</p> <p><a href="//www.maanmittauslaitos.fi/yhteismetsatoimitukset">Lue lisää yhteismetsän perustamisesta tai olemassa olevaan yhteismetsään liittymisestä</a>.</p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="lisatietoja">Lisätietoja</h2> <p>Johtava asiantuntija Kari Tuppurainen, 040 071 9023, etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi</p> <p><strong>Korjaus</strong>: otsikkoa muokattu 5.6. klo 9.25: Aiemmassa otsikossa väitettiin yhteismetsien pinta-alan ylittäneen jo 700 000 hehtaaria. Kesäkuun alussa yhteismetsien pinta-ala oli noin 682 000 ha.</p></div> </article> Tue, 04 Jun 2019 07:05:02 +0000 emarttila 12084 at http://www.maanmittauslaitos.fi Tietyillä vanhoilla päätelaitteilla ja selainversioilla ei enää voi tunnistautua Suomi.fi-tunnistuksen kautta 5. kesäkuuta lähtien http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/tietyilla-vanhoilla-paatelaitteilla-ja-selainversioilla-ei-enaa-voi-tunnistautua <article> <div class="body-text" > <p>Tunnistautuminen vahvasti Suomi.fi-tunnistuksen kautta ei enää onnistu 5.6.2019 jälkeen tietyillä vanhoilla laitteilla. Vanhoilla laitteilla tai selaimilla ei voi enää tunnistautua vahvasti, sillä niiden käytössäon tietoturvariskejä.</p> <p>Käyttöjärjestelmät/selaimet, joiden käyttö Suomi.fi-tunnistuksessa estyy TLS 1.2:n siirtymisen myötä:</p> <p>• Android 2.3.7<br /> • Android 4.0.4<br /> • Android 4.1.1<br /> • Android 4.2.2<br /> • Android 4.3<br /> • IE 7 / Vista<br /> • IE 10 / Win Phone 8.0<br /> • IE 8-10 / Win 7<br /> • Safari 6.0.4 / OS X 10.8.4<br /> • Safari 5.1.9 / OS X 10.6.8<br /> • Java 7u25<br /> • Baidu Jan 2015<br /> • OpenSSL 0.9.8y</p> <p>Laitteita tai käyttöjärjestelmiä, joita muutos koskee, on käytössä Suomessa vain vähän. Kyseisillä laitteita tai järjestelmiä käyttäviä tiedotetaan muutoksesta Suomi.fi-tunnistuksen käyttöliittymässä.</p></div> </article> Fri, 31 May 2019 12:31:17 +0000 kruth 12078 at http://www.maanmittauslaitos.fi Mitä jäi käteen Arctic SDI:n puheenjohtajuudesta? http://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/mita-jai-kateen-arctic-sdin-puheenjohtajuudesta <article> <p class="lead" > Suomi ja Maanmittauslaitos oli arktisen paikkatieto-organisaatioiden yhteenliittymän puheenjohtaja kahden vuoden ajan 22.5.2019 saakka. Pääjohtaja Arvo Kokkonen kirjoittaa blogissaan mitä vuodesta jäi Maanmittauslaitokselle käteen.</p> <section class="media media--type-picture media--view-mode-inline-image ds-1col clearfix"> <img srcset="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2019/05/ArcticSDIBoard_May2019.jpg?h=b144f999&amp;itok=jHIuNyfY 868w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_s/public/pictures/2019/05/ArcticSDIBoard_May2019.jpg?h=b144f999&amp;itok=OSCSN-_5 1302w, /sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_m/public/pictures/2019/05/ArcticSDIBoard_May2019.jpg?h=b144f999&amp;itok=oIvkU-Ub 1920w" sizes="(min-width: 846px) 846px, (min-width: 561px) 67vw, 100vw" src="/sites/maanmittauslaitos.fi/files/styles/3_2_xs/public/pictures/2019/05/ArcticSDIBoard_May2019.jpg?h=b144f999&amp;itok=jHIuNyfY" alt="Arctic SDI:n hallitus toukokuussa 2019" typeof="foaf:Image" /> <div class="picture--info picture__info picture__info-container"> <div class="picture__credit"> <div class="field-label-inline">Kuva:</div> Maanmittauslaitos </div> </div> </section> <div class="body-text" > <p>Suomi ja Maanmittauslaitos oli arktisen paikkatieto-organisaatioiden yhteenliittymän eli <a href="https://arctic-sdi.org/" target="_blank">Arctic Spatial Data Infrastructuren</a> johtokunnan puheenjohtajana kaksi viime vuotta. Puheenjohtajuus seuraa <a href="https://um.fi/suomen-puheenjohtajakausi-arktisessa-neuvostossa-2017-20191" target="_blank">Arktisen neuvoston</a> puheenjohtajuutta, joka oli Suomella vuosina 2017–2019. Arctic SDI on itsenäinen kahdeksan karttalaitoksen tai maanmittauslaitoksen yhteenliittymä, joka perustettiin Suomen ja muiden pohjoismaisten maanmittauslaitosten aloitteesta. Arctic SDI:n sopimusta jatkettiin Reykjavikissa 22.5. pidetyssä johtokunnan kokouksessa, jossa myös puheenjohtajuus siirtyi Suomelta Islannille.</p> <p><a href="//www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/arktinen-geoportaali-valmistui-suomen-kaksivuotiskaudella">Maanmittauslaitos uutisoi arktisen geoportaalin valmistumisesta 28.5.2019.</a></p> <h2 class="title--sub-1 jump-target" id="yhteisponnistus-arktisen-infrastruktuurin-rakentamiseksi">Yhteisponnistus arktisen infrastruktuurin rakentamiseksi</h2> <p>Arktinen alue on maantieteellisesti laaja, se käsittää noin kuudesosan koko maapallon pinta-alasta, mutta alueella asuu vain noin neljä miljoonaa ihmistä. Arktiseen alueeseen kohdistuu kasvavia odotuksia sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöllisten tavoitteiden osalta puhumattakaan luonnonvarojen hyödyntämisestä ja turvallisuuteen liittyvistä näkökohdista.<a> </a>Arctic SDI:n avulla kahdeksan jäsenmaan karttalaitokset pyrkivät rakentamaan infrastruktuurin tietojen paremmalle käytölle olemassa olevia tietokantoja hyödyntämällä.</p> <p>Suomen Maanmittauslaitos on ollut koko ajan aktiivinen toimija Arctic SDI:ssa. Puheenjohtajuus­kaudella saatiin muun muassa valmiiksi <a href="https://geoportal.arctic-sdi.org/" target="_blank">geoportaali</a>, jossa eri aineistoja on käyttäjien saatavilla. Portaali perustuu Maanmittauslaitoksessa kehitetyn avoimen lähdekoodin pohjalla <a href="http://oskari.org/" target="_blank">Oskari-alustalle</a>. Koko paikkatietoinfrastruktuuri alkaa olla valmiina käyttöön. Käyttäjäystävällisyys on kaiken suunnittelun perusteena. Suurimpia käyttäjäryhmiä ovat Arktisen neuvoston työryhmät, kuten ”Conservation of Arctic Fauna and Flora (CAFF)”, joka on ottamassa verkkosivuillaan käyttöön geoportaalin toiminnoista laadittuja dynaamisia karttaupotuksia. Myös yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat karttalaitosten yhteensovitettujen tietojen hyödyntäjiä.</p> <h2 id="kansainvalinen-yhteistyo-toi-meille-tunnettuutta" class=" jump-target">Kansainvälinen yhteistyö toi meille tunnettuutta</h2> <p>Puheenjohtajakaudella Suomi osallistui lukuisiin kansainvälisiin kokouksiin, seminaareihin, konferensseihin jne. selostaen niissä vapaaehtoisuuteen perustuvan yhteenliittymän toiminnasta ja tavoitteista. Yhteenliittymän pääsihteeriys oli puheenjohtajakauden myös Suomessa, ja sitä hoiti Maanmittauslaitoksen kansainvälisten asioiden päällikkö <strong>Heli Ursin</strong>.</p> <p>Henkilökohtaisesti koen kahden vuoden puheenjohtajuuden tuoneen Suomelle ja Maanmittauslaitokselle merkittävää kansainvälistä tunnettuutta, teknisen ja prosessiosaamisen arvostusta ja valtavasti oppia, miten toimia kulttuureiltaan ja hallinnoiltaan erilaisten laitosten kanssa. Arvostukseni jo aiemmin koetusta pohjoismaisen yhteistyön suoruudesta, läpinäkyvyydestä ja pragmaattisuudesta kasvoi entisestään. Arctic SDI opetti kuitenkin uutta näkökulmaa laaja-alaisemmalle, menestykselliselle yhteistyölle usean eri tahon kanssa. Seuraavan kahden vuoden aikana Arctic SDI:n on painotuttava vielä enemmän käyttäjien tarpeiden yhä parempaan tyydyttämiseen.</p> <p><strong>Arvo Kokkonen</strong><br /> pääjohtaja</p> <p><img alt="Arvo Kokkonen" data-entity-type="file" data-entity-uuid="ce11694b-e33a-4cc0-a531-1a28577ef9a5" src="//www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/inline-images/ArvoKokkonen_pysty_2018.jpg" class="align-left" /></p> <p>_______________________________________________________________________________________</p> <p><em>Maanmittauslaitoksen blogissa eri kirjoittajat käsittelevät Maanmittauslaitoksen ajankohtaisia asioita. Voit keskustella aiheesta kirjoittamalla blogiin kommentin sivun alareunassa. Kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.</em></p></div> </article> Fri, 31 May 2019 09:34:00 +0000 skarkkainen 12077 at http://www.maanmittauslaitos.fi