Paikkatietopoliittinen selonteko tavoittelee tietojen tehokkaampaa käyttöä

Takaisin sisällysluetteloon

Teksti: Katri Isotalo

Piirroksessa ihmishahmot muodostavat yhdessä ylös osoittavan nuolikuvion.

Paikkatietoja käytetään paljon muuhunkin kuin karttoihin. Tämän oivalluksen toivotaan nyt toimivan porkkanana yhteisille toimintamalleille.

Eduskunta sai keväällä tutustuttavakseen Paikkatietopoliittisen selonteon. Maa- ja metsätalousministeriön teettämässä selonteossa linjataan, minkälaisia paikkatietoja yhteiskunnassamme tarvitaan sekä miten niiden tuottamista, hallintaa ja jakelua kehitetään. Ensisijaisena tavoitteena on edistää paikkatietojen käyttöä.

Jotta tietoja voidaan käyttää, niiden on oltava laadukkaita ja keskenään yhteensopivia. Vaikka paikkatietoasiat ovat Suomessa kansainvälisen mittapuun mukaan hyvällä mallilla, puutteita on sekä tietosisällössä että yhteiskäyttöisyydessä. Se haittaa ja hidastaa sekä viranomaistoimintaa että sovellusten innovointia.

Selonteossa mainitaan tavoitteeksi myös viranomaisten päällekkäisen työn vähentäminen. Tällä hetkellä asioita joudutaan tekemään moneen kertaan, koska paikkatiedoilta puuttuvat yhteiset käsite- ja laatumallit. Esimerkiksi rakennus on voitu määritellä eri järjestelmissä eri tavoin.

Käsitteet ja prosessit yhtenäisiksi

– Yhteiset käsite- ja laatumallit ovat avainasemassa, kun paikkatietojen käyttöä halutaan lisätä, korostaa Maanmittauslaitoksen maastotietotuotannosta vastaava johtaja Juha Vilhomaa.

Yhteisten mallien ansiosta eri järjestelmissä olevia tietoja voitaisiin yhdistellä tarvittaessa hyvinkin innovatiivisesti. Tämä toisi mahdollisuuden luoda uusia palveluita sekä yrityksille, viranomaisille että kansalaisille.

Toinen paikkatietojen käyttöä edistävä ja viranomaisten päällekkäistä työtä vähentävä tekijä on yhteiset prosessit. Esimerkiksi Maanmittauslaitoksella ja Suomen ympäristökeskuksella (Syke) oli aiemmin erilliset prosessit vesistötietojen hallintaan. Maanmittauslaitos vastasi rantaviivoista ja Syke uomaverkostosta. Nyt prosessit saadaan yhdistettyä. Sama koskee Maanmittauslaitoksen ja Maaseutuviraston välisiä tietoja pelloista, sekä tieverkoston keskilinjageometriaan liittyvää työnjakoa Maanmittauslaitoksen ja Liikenneviraston kesken.

Suurempi ponnistus on yhdenmukaistaa prosesseja ja malleja valtion ja kuntien kesken. Siihen paikkatietopoliittisella seloteolla nyt pyritään. Selonteon tavoitteeksi mainitaan kaikkien julkishallinnon toimijoiden velvoittaminen huolehtimaan paikkatietojen yhteiskäyttöisyydestä ja saatavuudesta.

Kunnissa tuotetaan osa valtakunnallisen maastotietokannan aineistosta. Vaikka osuus ei ole pinta-alaltaan kovin suuri, kyse on kaupunkien ja kuntien taajamista eli monella tapaa tärkeistä alueista. Monelle toimijalle olisi erittäin hyödyllistä, että asemakaavojen pohjakartat saataisiin yhteiskäyttöisiksi sekä keskenään että valtakunnallisen maastotietoaineiston kanssa ilman ylimääräistä työtä.

Terve kilpailu pitää mielen virkeänä

Myös Trimble Solutions Oy:n julkishallinnon ratkaisuista vastaava Mike von Wehrt pitää koko maasta saatavaa hyvää paikkatietoaineistoa Paikkatietopoliittisen selonteon tavoitteista tärkeimpänä. Yhteismitallisesta aineistosta olisi hyötyä esimerkiksi maakuntatasolla, ja se tarjoaisi yrityksille uusia mahdollisuuksia kehittää maankattavia palveluita.

Yritysten toiveena on paitsi laadukas ja helposti käytettävissä oleva aineisto, myös työnjaon selkiyttäminen.

– Valtion tehtävä ei ole kehittää ohjelmistoja ja sovelluksia, vaan yritysten pitää pystyä tekemään se tehokkaammin. Tervettä kilpailua tarvitaan jo senkin takia, että ilman kilpailua mikään ala ei kehity, von Wehrt toteaa.

Esimerkkinä von Wehrt mainitsee FinnRef-paikannuskorjauspalvelun, jota Maanmittauslaitos voisi selonteon mukaan alkaa tarjota vapaasti kaikille. Samaa palvelua tarjoavat jo nyt useat kaupalliset toimijat.

Sekä Paikkatietopoliittisen selonteon että siihen liittyvän paikkatietoalustan suunnittelun yhteydessä on järjestetty useita kuulemis- ja keskustelutilaisuuksia, joihin on kutsuttu sekä valtion, kuntien että yritysten edustajia.

– Yhteiset tilaisuudet ovat lisänneet kaikkien osapuolten ymmärrystä toisten toimintatavoista, kiittelee von Wehrt. Tavoitteena on luonnollisesti lisätä yhteistyötä myös paremman paikkatietoekosysteemin rakentamisessa.

Ymmärrystä on, päätöksiä tarvitaan

Paikkatietopoliittinen selonteko määrittelee visiokseen ”maailman innovatiivisimman ja turvallisimman paikkatiedon ekosysteemin”. Sen kehittämiseksi listataan seitsemän toimenpidekohtaa, jotka käsittelevät osoitetietoja, tarkkaa paikannusta, turvallisuusviranomaisten omaa paikkatietoalustaa, paikkatiedon ekosysteemiä ja alan uutta yhteistyöelintä sekä osaamisen lisäämistä ja lainsäädännön uudistamista. Konkreettisia toimenpiteitä, vastuutahoja niiden toteuttamiseksi tai aikataulua selonteko ei sisällä.

Selkeimmin selonteossa otetaan kantaa osoitetietoihin. Siihen ei puututa, miten osoitetiedot kunnostetaan ja kuka työstä vastaa.

– Ennen kuin säädetään uutta lainsäädäntöä, olisi hyvä saada aikaan yhteisymmärrys toimintavoista, Juha Vilhomaa korostaa. Valtion vastuulle hän on valmis nimeämään laatu- ja käsitemallit.

Yhteisten mallien ja prosessien merkitys on jo lisääntynyt, kun paikkatietojen on ymmärretty tarkoittavan paljon muutakin kuin karttoja. Esimerkiksi kolmiulotteiset mallinnukset korkean rakennuksen synnyttämistä varjoista tai tuuliolosuhteista edellyttävät tarkkaa ja yhteensopivaa paikkatietoa. Kaupunkisuunnittelun lisäksi ainakin sote, itseohjautuvat ajoneuvot ja muu liikkuminen lisäävät tarvetta vision mukaiselle paikkatietojen innovatiiviselle ja turvalliselle käytölle.

Jotta ymmärrys muuttuu toiminnaksi, tarvitaan vielä konkreettisia päätöksiä ja aikatauluja. Motiiveista saada paikkatiedot vihdoin keskenään yhteensopiviksi ei ainakaan ole puutetta.