Kaupungin käyttäjien näkökulma esiin somedatalla

Artikkelin pdf-versio

Positio 4/2017 sisällysluettelo

Kirjoittaja: Pilvi Nummi

Kuvassa Kiasman taidemuseo

Somedata auttaa näkemään, vastaako esimerkiksi alueen todellinen käyttö suunniteltua maankäyttöä.

Ajattele, jos voisimme helposti ja nopeasti saada reaaliaikaista tietoa siitä, mitä mieltä ihmiset ovat fyysisestä ympäristöstä, miten he käyttävät kaupunkitilaa ja liikkuvat paikasta toiseen tai mitä mieltä he ovat kaupunkiin suunnitelluista muutoksista! Kaupunkitilan käyttäjien tarpeet ja kokemukset olisivat milloin tahansa tavoitettavissa ja kaupunkiympäristöä olisi helpompi suunnitella viihtyisäksi ja houkuttelevaksi. Tähän sosiaalisessa mediassa käyttäjien tuottama sisältö, lyhyesti somedata, tarjoaa tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia.

Somedatan analysointi on kuuma aihe tutkimuskentällä

Sosiaalisen median data-analyysiin ja kaupunkisuunnitteluun liittyvien tutkimusjulkaisujen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti viimeisen parin vuoden aikana. Kaupunkitutkijoita kiinnostaa erityisesti paikkatietoa sisältävä somedata, mutta myös esimerkiksi tiedonlouhinta somen tekstimassasta.  Paikkatietoa sisältävää eli geotägättyä somedataa löytyy muun muassa Twitteristä, Instagramista ja Flickr-palvelusta, joissa jaetaan valokuvia, sekä Swarmista (ent. Foursquare), jossa käyttäjät voivat kertoa kavereilleen sijaintinsa esimerkiksi käydessään ravintolassa tai tapahtumassa.

Kaupunkisuunnittelun kannalta kiinnostavaa on, minkälaista tietoa analyysimenetelmät tarjoavat suunnittelulle. Kansainvälisessä tutkimuksessa somedatan avulla on tutkittu esimerkiksi ihmisten ympäristökokemuksia, liikkumistottumuksia, mielipiteitä, käyttäytymistä ja toimintaa kaupunkiympäristössä.

Paikkakokemukset ovat henkilökohtaisia

Paikkakokemukset ovat paikkaan kytkeytyviä henkilökohtaisia kokemuksia tai tuntemuksia. Esimerkiksi maisemallisesti tärkeäksi koetut paikat voidaan paljastaa tutkimalla sosiaalisessa mediassa jaettuja valokuvia. Hieman pidemmälle viety analyysi tunnistaa maisemallisesti tärkeän kohteen lisäksi myös kuvauspaikan, jolloin saadaan selville maiseman kannalta tärkeät näkymälinjat.

Visuaaliset kokemukset ovat perinteisesti korostuneet fyysisen ympäristön aistimiseen liittyvässä tutkimuksessa, mutta somedatan avulla on tutkittu myös esimerkiksi ympäristön ääni- ja hajumaailmaa sekä fyysisen ympäristön ja koetun stressin välistä yhteyttä. Tällaiset analyysit antavat tärkeää tietoa siitä, miten fyysinen ympäristö vaikuttaa ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen, ja miten esimerkiksi stressin aiheuttamia sairauksia voitaisiin vähentää kaupunkisuunnittelun avulla.

Kenen mielipiteestä on todella kyse?

Sekä työn alla oleviin suunnitelmiin että olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön liittyvien mielipiteiden tunnistaminen on osa kaupunkisuunnittelijan tehtäväkenttää. Somessa tuotettujen tekstisisältöjen luokittelu aiheiden perusteella auttaa jäsentämään laajojen tekstiaineistojen sisältöä. Tekstianalyysin ohella on hyödynnetty verkostoanalyysia, jonka avulla voidaan mallintaa sosiaalisen median käyttäjien välisiä suhteita ja selvittää, keiden mielipiteistä todella on kyse. Tunneanalyysi puolestaan auttaa luokittelemaan aineistoa negatiivisiin ja positiivisiin kannanottoihin.

Paikan vetovoimaisuus vaihtelee eri vuodenaikoina

Paikat, joihin kerääntyy runsaasti paikannuksia, esimerkiksi valokuvia tai tviittejä, voidaan olettaa olevan kiinnostavia kohteita. Somedatan avulla voidaan saada tarkempaakin tietoa, kuten kohteen vetovoimaisuuden vaihtelua eri vuorokauden- tai vuodenaikoina. Tieto on hyödyllistä esimerkiksi matkailijoita houkuttelevien kohteiden ja palveluiden kehittämisessä.

Liikennesuunnittelua tukevaa tietoa ihmisten liikkumisesta on tuotettu erottelemalla tviittien sisällön perusteella kotiin ja työhön liittyviä paikkoja.

Somedatan perusteella voidaan vetää johtopäätöksiä myös rakennetun ympäristön ominaispiirteistä ja esimerkiksi siitä, vastaako alueen toteutunut käyttö suunniteltua maankäyttöä. Tviittien perusteella on pystytty tunnistamaan, liittyykö alueen todellinen käyttö esimerkiksi yrittämiseen, teollisuuteen, asumiseen, yöelämään tai vapaa-ajan viettoon.

Monien kaupunkisuunnitteluun sovellettujen sosiaalisen median data-analyysien kehitys juontaa juurensa liiketoiminnan kehittämisestä. Esimerkiksi alueiden ominaispiirteitä tarvitaan suosittelupalveluissa, joiden avulla matkailija voi löytää toiveitansa vastaavan matkailukohteen tai vaikkapa vuokrahuoneiston Airbnb-palvelusta. Samankaltaisten paikkojen ja alueiden vertailu voi auttaa myös kaupunkisuunnittelijaa tunnistamaan hyviä suunnitteluratkaisuja vertailemalla alueita. Erityisesti suurkaupungeissa alueiden piirteiden tutkimiselle on varmasti tarvetta, koska monimutkaisen ja muuttuvan ympäristön hahmottaminen kokonaisuutena voi ylittää kokeneenkin suunnittelijan inhimillisen käsityskyvyn.

Käytännön haasteena somedatan saatavuus

Vain pieni osa somedatasta sisältää paikkatietoa. Monissa tutkimuksissa on havaittu, että esimerkiksi tviiteistä vain muutama prosentti on geotägättyjä. Tämän lisäksi kaikista somekanavista ei ole mahdollista kerätä dataa helposti tai ilman kustannuksia. Varmasti moni somedatasta kiinnostunut kaupunkisuunnittelija unelmoi siitä, että saisi käyttöönsä Instagramissa jaettuja paikkaan kytkettyjä valokuvia. Instagramin datan saatavuus kuitenkin vaikeutui, kun palvelu siirtyi Facebookin omistukseen. Näennäisesti avoin ja julkinen somesisältö ei olekaan julkista, vaan täysin kaupallisista intresseistä riippuvaista.

Ei ole näköpiirissä, että sosiaalisen median data-analyysi korvaisi muita kaupunkisuunnittelun osallistumis- tai tiedonkeruunmenetelmiä. Kasvokkaista vuorovaikutusta tarvitaan aina, ja esimerkiksi karttakyselyiden avulla saadaan somedataan verrattuna huomattavasti laadukkaampaa ja helpommin suunnittelussa hyödynnettävää tietoa. Somedata, esimerkiksi Instagramissa jaetut valokuvat voivat kuitenkin merkittävästi syventää ja laajentaa muilla menetelmillä kerättyä tietoa.

 

Pilvi Nummi toimii kaavoitusarkkitehtina Sipoon kunnassa ja tekee sähköiseen osallistumiseen liittyvää väitöskirjatutkimusta Aalto-yliopistossa. Sähköposti: pilvi.nummi@iki.fi