Laserkeilausta 10 vuotta: Kolmiulotteista paikkatietoteknologiaa taiteen keinoin

Artikkelin pdf-versio

Positio 4/2017 sisällysluettelo

Kirjoittajat: Marika Ahlavuo, Hannu Hyyppä

Kuvassa Antero Kukon tutkimustyössä keräämää pistepilvitietoaineistoa

Kutitus-näyttelyssä oli esillä TkT Antero Kukon tutkimustyössä keräämää pistepilviaineistoa ja Suomi 100 vuotta kulttuuriaiheisia tauluja. Taulujen aiheina oli jääkarhun jäljet, periglasiaalinen polygonimuodostelma, joenuoman kivikkoa ja kansallisromanttinen metsämaisema. Kuva: Hannu Hyyppä & Marika Ahlavuo

Taidefestivaali Kutituksessa Espoon kulttuurikeskuksessa esiteltiin uusinta paikkatietoteknologiaa, valokuvamaisia 3D-digiympäristöjä ja uudenlaisia tapoja havainnoida ja analysoida ympäröivää maailmaa.

Digitaalinen aineisto on monipuolista, valokuvamaista ja visuaalista usein sensoreiden tuottamaa ”arjen näkymätöntäkin ympäristöä”.  Laserkeilauksen huippuyksikön tavoitteena oli lisätä taidefestivaalin kautta kaupunkilaisten tietoa 3D:stä, keskeisistä paikkatietoteknologioista sekä niiden roolista ja käyttömahdollisuuksista yhteiskunnassa. Lokakuussa järjestetyssä näyttelyssä oli esillä niin päätöksentekoon kuin rakennetun ympäristön ilmiöihinkin liittyviä demoja.

Päivien aikana yleisö sai tutustua siihen, kuinka ”koneet” näkevät ja päättelevät erilaisia asioista ympäristöstämme mm. syvyyskameran, laserkeilaimen, panoraama- ja 360-kameroiden sekä iPadilla kuluttajasovelluksena toimivan Structuren avulla.

Ylläksen maisemareitillä oli mahdollisuus kokeilla virtuaalilaseja ja lisätyssä todellisuudessa ajamista. Tilaisuutta varten oli valmistettu lukuisia demoja ja kuvamateriaalia, joita katselemalla yleisölle avautui uusi näkökulma paikkatietojen käyttömahdollisuuksista tiedon keräämisestä sen monipuolisiin analysointimahdollisuuksiin asti.

Tapahtumassa olivat esillä myös älykäs semanttinen kaupunkitietomalli ja visuaalisesti korkeatasoinen kolmioverkkomalli, joilla esiteltiin kaupunkimallinnuksen soveltuvuutta erilaisiin kaupunkianalyyseihin. Kiinnostusta herätti Helsingin kaupunkimallin pohjalta tehdyt videot tulvien vaikutuksesta ja miltä Helsinki olisi näyttänyt, jos Eliel Saarisen Munkkiniemi-Haaga asemakaava vuodelta 1915 olisi toteutunut.

Huippututkijan pistepilvitaidetta

TkT Antero Kukon tutkimustyössä pääosin Akhka R2-R4-reppukeilaimella keräämää pistepilviaineistoa oli näyttelyssä esillä kokeilumielessä. Taulujen raikas värimaailma sekä aidot tutkimuskohteet kiinnostivat yleisöä. 

Laserkeilauksen huippuyksikkö toimi yhteistyökumppanina Taikaa vai teknologiaa? -elämyskonsertin toteutuksessa. Taiteilija Mari Kätkä totesi 3D-virtuaalisuuden toimivan hyvin myös lapsen näkökulmasta. ”Konsertti ja näyttely avasivat niin lapsille, taiteen tekijöille kuin ammattilaisillekin uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia tutustua paikkatietotieteen innovaatioihin uudessa ympäristössä.”

Tieteen ja taiteen kohtauspaikoille kysyntää

”Halusimme tarjota yleisölle ainutlaatuisen mahdollisuuden tutustua pääkaupunkiseudulla tehtävään huipputieteeseen. Toiminnallisessa näyttelyssä tutkimusryhmän jäsenet esittelivät aktiivisesti paikkatietoon pohjautuvaa näyttelyä. Koko tapahtumassa vieraili arviolta 11 000 vierasta, joista noin 3 000 kävi näyttelyssä. ”Kävijäkommenttien perusteella olemme saaneet runsaasti positiivista palautetta kuntalaisilta ja jatkamme ehdottomasti yhteistyötä tässä verkostossa”, kertoo Espoon kulttuurikeskuksen kulttuurituottaja Anna-Kaisa Kautovaara.

”Kutitus-festivaalissa niin näyttelyiden kuin työpajojenkin taustalla kytee ajatus haastavuudesta. Osallistumiskynnys on matala, mutta päivien aikana on mahdollisuus tutustua tieteeseen kunkin osallistujan kiinnostuksen ja taitojen mukaan. Näyttely toteutti mielestäni tuota ydinajatusta loistavasti. Näyttely toimi niin viihdyttävänä kuin asiantuntijatietoa kansantajuisesti tarjoavana. Agendamme on mahdollistaa, fasilitoida, ohjata ja saattaa yhteen erilaisia yleisöjä ja tekijöitä - jopa yllättäviäkin kombinaatioita”, toteaa tekninen tuottaja Sami Baldauf Espoon kulttuurikeskuksesta.

Ala-asteikäisten vanhemmat esittivät toiveen, että matematiikasta ja luonnontieteistä kiinnostuneille lapsille olisi toimintaa, jossa heille mahdollistettaisiin tutkijoiden kanssa vuoropuhelu kerhomaisessa toiminnassa. 

”Sekä lapset että aikuiset olivat kiinnostuneita paikkatietotekniikoiden leviämisestä kuluttajakäyttöön. Näyttää siltä, että onnistuimme tuomaan paikkatietoalan tiedettä ja tutkimusta lähemmäksi kaikenikäisiä ja samalla tuottamaan parempaa ymmärrystä sen hyödyntämismahdollisuuksista”, kertoo näyttelyssä kävijöitä opastanut huippuyksikön tutkija Kaisa Jaalama.

 

Professori Hannu Hyyppä on rakennetun ympäriston mittauksen ja mallinnuksen instituutin johtaja aalto yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa.

Marika Ahlavuo on tiedetuottaja aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa.

sähköpostit: etunimi.sukunimi@aalto.fi