Makupaloja markkinoilta

Artikkelin pdf-versio

Positio 4/2018 sisällysluettelo

Kuva ihmisistä Maanmittauslaitoksen ständillä Paikkatietomarkkinoilla.
Ylikomisario Sami Hätönen esityksensä jälkeen. Kuva: Antero Aaltonen.

 

Paikkatietomarkkinoiden pääsalin esityksen kantavana teemana oli tänä vuonna turvallisuus, jota tarkasteltiin niin poliisin droonien kuin henkilötietojen näkökulmasta.

Paikkatiedot sitovat yhteen eri toimialoja

Paikkatietomarkkinoiden pääpuhuja alivaltiosihteeri ja maakunta- ja soteuudistuksen projektijohtaja Päivi Nerg esitteli paikkatietojen hyödyntämistä sosiaali- ja terveystoimessa. Koska kaikki sote-uudistuksen toimialat hyödyntävät paikkatietoja, miljoonien eurojen kysymys on eri toimialojen osaamisen hyödynnettävyys yli organisaatiorajojen. Kun osoitetiedot ovat kunnossa, säästöjä syntyy niin pelastustoimessa, kotihoidossa kuin palvelupisteiden asiakaskäynneissäkin.

Nerg näkee yksityisillä toimijoilla olevan suuri merkitys prosessien ja toimintatapojen edistäjänä. ”Esimerkiksi loistava 112-sovellus, jonka on ladannut jo lähes kaksi miljoonaa kansalaista, ei olisi voinut syntyä viranomaisten aloitteesta, koska viranomainen ei voi edellyttää kaikkien kansalaisten omistavan älypuhelinta.”

Julkisen tiedon harmaa alue

Kuvatekstiksi: Paneelikeskustelussa avointen paikkatietojen miinoista keskustelivat Puolustusvoimien Matti Rantasen johdolla Mika Laaksonen KPMG:ltä, Hannes Seppänen CGI:ltä, ja Anu Sallinen puolustusministeriöstä.

Yksi kyberturvallisuuspaneelin kiperistä kysymyksistä oli julkishallinnon tietojen harmaa alue. Julkishallinnon tuottamat tiedothan ovat lähtökohtaisesti julkisia, mutta millä tasolla esimerkiksi vesijohtoverkostoon liittyvät tiedot on viisasta laittaa kaikkien saataville? Myös rakennusten kulkureittien avoimuus voi saada Suomen polvilleen.

Turvallisuudelle elintärkeitä kohteita ei voi tehdä näkymättömäksi. Tärkeämpää onkin salata tieto rakennusten käyttötarkoituksesta.

Olennainen osa kyberturvallisuutta on myös tietojen eheys. Miten varmistetaan, ettei ulkopuolinen pääse manipuloimaan tietoja silloin, kun kyseessä ei ole staattinen tietokanta, mitä tietokannat enää harvoin ovat.

Turvallisuuden varmistamiseksi on tunnettava riskit ja tiedettävä -eikä vain luultava- missä tiedot ovat. ”Usein luullaan, että tiedot ovat yhdessä paikassa, mutta todellisuudessa tietoja on myös monessa muussakin paikassa”, muistutti Mika Laaksonen.

”Ei pidä olla liian naiivi. Emmehän enää kerro somessakaan kaikille kaikkia”, tiivisti tunnelman Hannes Seppänen.   

Poliisi sai silmät taivaalle

Poliisi on Suomen suurin RPAS-toimija eli droonien lennättäjä ja myös alansa  kansainvälistä huippua droonien hyödyntämisessä.

”Meillä miehittämättömät ilma-alukset ovat arjen työkalu, kun muualla maailmassa niitä käytetään lähtökohtaisesti vain erikoistilanteissa”, kertoi ylikomisario Sami Hätönen.

Eniten lentominuutteja poliisiyksikköä kohti kertyy Lapissa, missä partioita on vähän. Lämpökameralla on helppo löytää liikkuva kohde, ja lumeen tallatut jalanjäljet näkyvät kamerassa useita tunteja. Etsintätilanteessa drooni vastaa pitkälti poliisikoiraa.  

Etsintöjen lisäksi poliisi käyttää drooneja muun muassa liikenneonnettomuuksien selvityksissä, maaston tiedusteluissa ennen huippukokouksia, ympäristörikosten selvityksessä, jalkapallo-ottelun joukkojen hallinnassa ja jopa henkilön etsintään tehdaskiinteistön katolta. Salaisissa operaatioissa niitä ei käytetä.

Tällä hetkellä Suomen poliisilla on 109 alusta perustehtävissä käytettäväksi ja 17 vaativiin tilanteisiin. Trafin drooneista käyttämä lyhenne RPAS tulee sanoista Remotely Piloted Aircraft System.

Rekisteritunnus on henkilötieto

Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari Helsingin yliopistosta selvensi henkilötiedon käsitettä paikkatietomaailmassa. Henkilötietoa sisältävää tietoa kuten kiinteistön omistajatietoa voi edelleen antaa, mutta ongelmana on henkilörekisteri ja rekisteri-sanan laaja merkitys. Esteen henkilötietojen luovuttamiselle muodostaa mahdollisuus käsitellä tietoa millä tahansa automaattisella menetelmällä, kuten kannettavalla tietokoneella. Korpisaari muistutti, että uudessa tietosuojalaissa henkilötietoa ovat myös kaikki esimerkiksi työhön liittyvä henkilötieto.

EU:n tietosuojalaki astui voimaan jo tämän vuoden toukokuussa, mutta Suomessa uusi tietosuojalaki on saatu eduskunnan käsiteltäväksi vasta loppusyksystä. Kansallisella lailla ei voida poiketa EU-asetuksesta.

Kirjoittaja: Katri Isotalo

 

Väitöskirja, diplomityö ja YAMK-lopputyö palkittiin opinnäytepalkinnolla

ProGIS jakaa vuosittain paikkatietoalan opinnäytetyöpalkinnon Paikkatietomarkkinoiden yhteydessä pidettävässä seminaarissa yhdelle tai useammalle paikkatietotekniikkaa ja sen hyödyntämistä edistävälle opinnäytteelle. Tänä vuonna useiden erinomaisten vuoden aikana valmistuneiden opinnäytteiden joukosta palkittaviksi valittiin Henrikki Tenkasen, Joona Laineen ja Juha Riihirannan opinnäytteet.

Henrikki Tenkanen väitteli Helsingin yliopistosta aiheella ”Capturing time in space: Dynamic analysis of accessibility and mobility to support spatial planning with open data and tools”. Tenkanen tutkii työssään saavutettavuutta ja ihmisten liikkumista viidellä eri maantieteellisellä alueella: Pääkaupunkiseudulla, Tallinnassa, Perun Amazoniassa sekä suomalaisessa ja eteläafrikkalaisessa kansallispuistossa, ja toteaa että saavutettavuus näyttäytyy hyvin erilaisena eri ympäristöissä. Tenkanen myös osoittaa, että ajallinen vaihtelu on tärkeä tekijä liikkumisen ja saavutettavuuden tutkimuksessa tuntitasolta aina vuositasolle saakka. Aineistona hän on hyödyntänyt sosiaalisen median suuria datamääriä.

Tenkasen työ on esimerkki korkeatasoisesta uusia analyysimenetelmiä tuottavasta väitöskirjatutkimuksesta, jonka tuloksia voidaan käyttää konkreettisiin haasteisiin vastaamiseen esimerkiksi alueiden maankäytön suunnittelussa.

Joona Laineen diplomityö: ”Crop identification with Sentinel-2 satellite imagery in Finland” valmistui Aalto-yliopistolle. Laineen tutkimuksen tavoitteena oli viljelykasvien automaattinen tunnistaminen satelliittikuvilta koneoppimiseen perustuvia algoritmeja hyväksikäyttäen.

Menetelmällisesti haastavalla työllä onnistuttiin saamaan tuloksia konkreettisen ongelman ratkaisuksi, sillä automaattiset menetelmät vähentävät tarvetta paikan päällä tehtäville Euroopan unionin maataloustukien edellyttämille tarkastuksille. Laineen avaus onkin ehtinyt herättää myös kansainvälistä kiinnostusta. Työ toimii esimerkkinä sekä opinnäytetyön että paikkatietotekniikan hyödyntämisestä taloudellisesti merkittäviin säästöihin tähtäävien menetelmien kehittämisessä. Työssä olisi ainesta myös tieteelliseksi artikkeliksi.

Juha Riihirannan Lapin ammattikorkeakouluun tehdyn lopputyön otsikko on ”Lammin pitäjän asutuskehityksen rekonstruointi ryhmäkylistä hajakyliin 1694-1855: Väestöluettelotietojen hyödyntäminen uuden ajan asutuksen paikantamisessa”. Riihiranta käytti paikkatietotekniikkaa hyödyksi historian tutkimuksessa selvittämällä Lammin kunnan asutuskehityksen 150 vuoden ajanjaksolta. Samalla hän tuotti arvokasta paikkatietoa muuttamalla vanhoissa kartoissa ja dokumenteissa olevaa tekstimuotoista paikkatietoa digitaaliseksi.

Riihirannan työ on poikkeuksellisen perusteellinen ja hyvin kirjoitettu opinnäytetyö, joka toivottavasti poikii vastaavia tutkimuksia myös muualta Suomesta. Tutkimus on myös osoitus siitä, että paikkatietotekniikalle löytyy aina uusia sovellusalueita ja paikkatiedolle uusia tai aiemmin hyödyntämättömiä lähteitä. Lisää Riihirannan opinnäytetyöstä voi lukea Positiosta 2/2018.

Kirjoittaja: Jari Korpi