Melu näkyväksi

Artikkelin pdf-versio

Positio 3/2018 sisällysluettelo

Kirjoittaja: Katri Isotalo

Meluaita vilkkaan autotien vieressä.
Launeen päiväkoti Tapparakadun varrella sai meluaidan vuonna 2017. Kuva: Tarja Tolvanen-Valkeapää

 

Kun melumalli on osa kaupungin paikkatietojärjestelmää, sitä tulee hyödynnettyä. Lahdessa melumallin perusteella selvitettiin myös melun aiheuttamia terveyshaittoja.

Lähes miljoona suomalaista altistuu päivittäin haitalliselle melulle. Haitallisena meluna pidetään keskimäärin yli 55 desibelin äänenvoimakkuutta päiväaikaan ja yli 50 desibelin melua yöaikaan. Melun tai ainakin sen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi yli 100 000 asukkaan kunnat tekevät EU-direktiivin mukaisen melualueselvityksen ja toimenpidesuunnitelman viiden vuoden välein. Meluselvityksessä huomioidaan tieliikenteen, raideliikenteen ja teollisuuden melu.

Melumallinnus tehdään Suomessa sekä kansallisten että EU-tunnuslukujen perusteella. Erona on mittauskorkeus: EU:n ympäristömeludirektiivin mukaan melu mitataan neljän metrin korkeudelta, kun suomalainen mittauskorkeus on kaksi metriä.

Suomessa liikenteen meluvaikutukset tutkitaan aina myös asemakaavoituksen yhteydessä, jos kaavoitettavan alueen läheisyydessä on runsasliikenteisiä väyliä.

Autoliikenne pahin melun lähde Lahdessakin

Lahden kaupungin kolmas meluselvitys valmistui vuonna 2017. Se laadittiin yhdessä Liikenneviraston kanssa, ja käytössä oli EU:n edellyttämä uusi Cnossos- laskentamalli. Kansallisten tunnuslukujen perusteella Lahden kaupungin noin 119 000 asukkaasta 10 600 eli yhdeksän prosenttia altistuu pääkatujen ja teiden liikenteestä aiheutuvalle yli 55 dB:n päivämelutasolle ja vajaa prosentti vastaavalle raideliikennemelulle. Teollisuusmelulle altistuu alle 50 lahtelaista. Yömelun 50 dB ylittävällä melualueella asuu noin 10 000 lahtelaista.

Vaikka Lahti on kokoonsa nähden tiiviisti rakennettu ja alueelle osuu runsaasti sekä valtateitä että raideliikennettä, melulle altistuvien osuus asukkaista on Suomen keskiarvoa pienempi. Esimerkiksi helsinkiläisistä lähes 40 prosenttia asuu alueilla, joilla pelkästään tieliikenteen aiheuttama päiväajan keskiäänitaso ylittää 55 dB.

”Verrattuna vuoden 2012 vastaavaan meluselvitykseen tieliikenne- ja teollisuusmelulle altistuvien lukumäärät olivat pienentyneet, mutta tämä johtuu ainakin osittain altistumisen määritystavassa tapahtuneesta muutoksesta”, kertoo maankäyttöön liittyvän liikennesuunnittelun parissa työskentelevä suunnitteluinsinööri Tarja Tolvanen-Valkeapää.

Cnossos-laskentamallissa määriteltiin aiempia malleja tarkemmin kuinka monta ihmistä monikerroksisessa rakennuksessa altistuu melulle. Edellisessä selvityksessä melulle altistuviksi laskettiin kaikki rakennuksen ihmiset.

”Melun vähentämiseksi on toki tehty myös toimenpiteitä. Niistä selkein on autoliikenteen rauhoittaminen keskustassa sekä nopeusrajoituksia että liikennemääriä alentamalla. Meluesteiden rakentaminen on valitettavasti tyssännyt rahoituksen puutteeseen”, Tolvanen-Valkeapää jatkaa.

Puita vai betonia?

Melulaskenta perustuu mallintamiseen, jossa olennaista on maaston ja rakennusten korkeuden lisäksi maanpinnan kovuus.

Lahdessa melulaskentaan käytetty 3D-maastomalli on muodostettu suurimmaksi osaksi kaupungin kantakartan tiedoista. Malliin on käytetty kantakartan korkeuskäyriä sekä väylien reunaviivojen mallinnukseen taiteviivoja. Korkeuskäyriä korjattiin sellaisilta alueilta, joilla arvioidaan olevan vaikutus melulaskennan tuloksiin. Maastomallia paikattiin vielä Lahteen vuonna 2016 liitetyn Nastolan kunnan ja osin rautatien ratapenkan alueelta Maanmittauslaitoksen kahden metrin korkeusmallin korkeuspisteiden avulla.

Maanpinnan kovuustekijä eli G-arvo mallinnettiin vuoden 2012 meluselvityksen pohjalta ja täydennettiin muun muassa Nastolan osalta Maanmittauslaitoksen maastotietokannan taajamarajauksilta ja ilmakuvilta.

Puusto ja ruohikko vaimentavat ääntä, kun taas betoniseinä jopa vahvistaa sitä. Malli ei kuitenkaan ota huomioon esimerkiksi metsähakkuita eikä vuodenaikaan sidottuja eroja tai tuulen suunnan muutoksia. Tuulen vaikutus lasketaan aina pahimman mukaan.

Lehtien ja lumen puute näkyy kuntalaisten yhteydenotoissa: ”Eniten valituksia asuinalueen melusta tulee huhtikuussa, jolloin puissa ei ole lehtiä eikä maassa lunta”, kertoo Tolvanen-Valkeapää. Valitukset tulevat yleensä juuri niiltä alueilta, jotka ovat melukartoilla punaisia.

Mallin rakennukset asukasmäärineen saatiin kaupungin  aikkatietojärjestelmästä aluemuotoisena sekä rakennusten osalta kattavampana pistemäisenä aineistona. Pistemäisen aineiston data yhdistettiin Maanmittauslaitoksen maastotietokannan rakennuksiin paikkatieto-ohjelmalla, ja aluemuotoisesta tiedosta puuttuvat rakennukset korvattiin näillä rakennuksilla. Rakennusten korkeudet määritettiin erottelemalla Maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta rakennusten katoille osuneet pisteet. Melumalliohjelma osasi tämän perusteella laskea katon korkeuden.

Lopuksi malliin vietiin tiestön meluesteet. Ratameluesteiden sijainti ja korkeus käytiin mittaamassa paikan päällä. Mallinnuksen teki Ramboll Oy.

Kaavamuutosta hakevalle vastaus jo puhelimessa

Melumallinnusaineisto on Lahdessa webmap-aineistona osa kaupungin paikkatietojärjestelmää. Aineisto on siellä erikseen päivä- ja yömelun osalta. Kaikkia pienimpiä katuja aineisto ei tosin sisällä. Olennaista on, kartalta pääsee käsiksi suoraan myös raportteihin.

”Melukartalla on noin 600 käyttäjää”, kertoo paikkatietoinsinööri Sami Kajander.

Kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski kertoo, että melumallinnusta hyödynnetään jokaisessa melualueelle sijoittuvassa kaavakohteessa sekä yleis- että asemakaavoituksessa: ”Melumalli on yksi lähtöaineistoista ja asiaan tulee varmasti kiinnitettyä huomiota jo senkin ansiosta, että aineisto on helposti saatavilla. Kiinteistöt voi vaikka suoraan asettaa melumallin päälle.”

Kaavoittajat ovat erityisen iloisia siitä, että melutiedot on helppo saada koneen näytölle. ”Kaavamuutosta toivovalle soittajalle voi vastata jo puhelimessa, jos hänen esittämänsä alue ei melun puolesta sovellu toivottuun käyttötarkoitukseen”, Lehmuskoski havainnollistaa. ”Käytännössä melun ohjearvoja sekä meluselvityksen tietoja on
käytetty sitovan kaltaisina lähtötietoina.”

Karaokebaareja ei vielä kartalla

Kun meluisalle alueelle rakennetaan, melulta on suojauduttava rakennusmääräysten mukaan. Osana sitä rakennukset pyritään sijoittamaan niin, että niiden väliin muodostuu suojaisia piha-alueita.

”Sellaisia ympäristölupia valmisteltaessa, joissa melu on merkittävä ympäristöhaitta, laaditaan tavallisesti laskennallinen meluselvitys. Ympäristölupapäätöksen myöntämisen ja toiminnan käynnistymisen jälkeen varmistetaan mallin antama tulos vielä maastossa tehtävillä melumittauksilla. Melumittauksissa malli on osoittautunut varsin paikkansapitäväksi”, kertoo ympäristönsuojelutarkastaja Johanna Saarola.

Meluesteiden suunnitteluun koko kaupungin alueella melumallin tarkkuus ei kuitenkaan riitä. Tarkkuus paranee, kun lähtötiedot tarkentuvat.

”Parannusta on luvassa, kun laskenta osaa ottaa huomioon pistepilviaineistot ja kun esimerkiksi puistopuut saadaan rekisteriin ja kaupunkimalliin rakennusten todelliset kattomuodot”, Sami Kajander selventää. Lähtötietojen osalta voitaisiin jo käyttää pienempääkin ruutukokoa kuin nykyinen 10 x 10 metriä.

Melumalli sisältää maankäytön pysyvän käytön mukaan luokitellun melun, ei esimerkiksi kesäkauden karaoketerassien ja erilaisten tapahtumien aiheuttamaa melua.

”Olisikin mielenkiintoista lisätä kartalle millaista melua toritapahtumat tai Mukkulaan Vesijärven rannalle perustetun tapahtumapuiston tilaisuudet aiheuttavat”, Lahden meluntorjuntatyöryhmän jäsenet pohtivat.

Ilmanlaatua ja ylinopeuksia mitataan jo reaaliaikaisesti, ehkäpä tulevaisuudessa myös melua.

Melu syö kaksi elinpäivää jokaiselta lahtelaiselta

Meluselvityksen perusteella Lahdessa selvitettiin myös melun terveysvaikutuksia. Selvitykseen valittiin ne vaikutukset, joihin melun syy-yhteys on osoitettu tieteellisissä tutkimuksissa ja jotka ovat kansanterveydelle merkittäviä. Arvioitaviksi päätyivät melusta suuresti kiusaantuneet ja suuresti unihäiriöiset sekä melun osuus iskeemisten sydänsairauksien (mm. sydäninfarktit) ja aivohalvausten määriin.

Selvityksen perusteella Lahdessa on noin 7 000 ympäristömelusta suuresti kiusaantunutta ja noin 4 300 suuresti unihäiriöistä. Melu lisää iskeemisiä sydänsairauksia noin 47 kohtauksella ja aivohalvauksia noin 11 kohtauksella vuodessa. Keskimäärin melu syö yli kaksi elinpäivää vuodessa jokaiselta asukkaalta.

Lahdessa ympäristömeluista aiheutuva, rahassa mitattu terveysrasite arvioitiin selvityksessä noin 80 miljoonaksi euroksi eli asukasta kohden noin 660 euroksi vuodessa. Lisäksi kustannuksia syntyy muun muassa asuntojen arvon alentumisesta. Kansalliset ohjearvot alittava melu aiheuttaa yli 40 prosenttia sairauskuormasta, joten selvitys muistuttaa, että ohjearvot alittavakin melu on hyvä ottaa huomioon asuinympäristöjen suunnittelussa. Selvityksen teki Ramboll.