Mikä ihmeen saavutettavuusdirektiivi?

Artikkelin pdf-versio

Positio 4/2018 sisällysluettelo

Kirjoittaja: Riitta Vainiala

Piirroskuvassa erilaisia ihmisiä maapallon ympärillä. Kuva: Maanmittauslaitos.

 

EU:n saavutettavuusdirektiivi (Directive on Web Accessibility 2016/2102) tuli voimaan 22.12.2016. Direktiiviin pohjautuvien saavutettavuusvaatimusten soveltaminen on käynnistynyt asteittain alkaen 23.9.2018. Mutta mikä on saavutettavuusdirektiivi? Keitä se koskee, mitä se sisältää, milloin pitää toimia?

Digitaalisten palveluiden saavutettavuus on verrattavissa fyysisen maailman esteettömyyteen: verkkopalveluiden ja niiden sisällön tulee olla kaikkien käytettävissä ja ymmärrettävissä. Direktiivillä halutaan edistää kaikkien mahdollisuutta käyttää julkishallinnon digitaalisia palveluita, olipa sitten näkö- tai kuulorajoitteinen, lukihäiriöinen tai käyttäjän tiedonkäsittelynopeus on muutoin heikentynyt.

Saavutettavuusdirektiivissä säädetään julkisen hallinnon verkkosivustojen ja mobiilipalveluiden saavutettavuuden minimitasosta. Lisäksi direktiivissä on kuvattu keinot, joilla toteutumista valvotaan. Direktiivi koskee laajasti valtion ja kunnan viranomaisia, myös valtion liikelaitoksia ja julkisoikeudellisia laitoksia (esim. KELA) ja yhdistyksiä (esim. SPR), yliopistoja ja ammattikorkeakouluja ja lakisääteisiä tehtäviä hoitavia yhtiöitä (esim. katsastuskonttorit). Pääsääntönä on, että kaikkien julkisen hallinnon digitaalisten verkkopalveluiden tulee olla saavutettavia direktiivin määrittelyjen mukaisesti. Poikkeuksia kuitenkin on.

Saavutettavuustasoja on useita. Vähimmäistaso määritellään ETSI EN 301 549 -standardissa (ETSI = European Telecommunication Standards Institute). Standardin vaatimukset perustuvat WCAG 2.1 -ohjeistukseen (Web Content Accessibility Guidelines), joka on kansainvälinen tekninen ohjeistus verkkopalveluiden saavutettavuuden toteuttamisesta.

 

Kaaviokuva.
WCAG-ohjeistuksen, EN 301 549 -standardin ja saavutettavuusdirektiivin suhteet.

 

WCAG-ohjeistuksen mukaan verkkopalvelujen saavutettavuus tarkoittaa neljää eri ominaisuutta: havaittavuutta (perceivable), hallittavuutta (operable), ymmärrettävyyttä (understandable) ja toimintavarmuutta (robust). WCAG:ssa näitä ominaisuuksia kutsutaan periaatteiksi.

Ohjeessa kuvataan, mitä kukin ominaisuus verkkopalvelussa tarkoittaa. Lisäksi kullekin neljälle ominaisuudelle on määritelty tavoitteita. Esimerkiksi ymmärrettävä-ominaisuudelle on kolme tavoitetta: 1) luettava (verkkopalvelujen tekstisisältö on luettavaa ja ymmärrettävää) 2) ennakoitava (verkkosivujen ilmiasu ja toiminta on ennakoitavissa) 3) syötteen avustaminen (käyttäjien virheiden välttäminen tai korjaaminen). WCAG-ohjeessa on myös kriteereitä, joilla kunkin tavoitteen onnistumista voi arvioida.

 

Aikajana.
Lainsäädäntö astuu voimaan vuoden loppuun mennessä.

 

Saavutettavuusvaatimuksien soveltamisessa on myös poikkeuksia. Saavutettavuusdirektiivin mukaan ”vaatimuksia ei sovelleta esim. verkkokarttoihin ja karttasisältöihin, jos navigointikäyttöön tarkoitettujen karttojen olennainen tieto on saatavissa saavutettavassa digitaalisessa muodossa”. Direktiivissä jonkin verran tarkennetaan, mitä ”saavutettavissa oleva olennainen tieto” voisi käytännössä tarkoittaa: esimerkiksi riittävän tarkka postiosoite tai lähellä oleva joukkoliikenteen pysäkki tai paikan nimi, jonka avulla voi löytää palveluja tarjoavan pisteen.

Paikkatietonäkökulmasta arvioituna direktiivissä on kuitenkin epäselviä kohtia: mitä tarkoittaa ”navigointikäyttöön tarkoitettu kartta”? Entä jos kartta on ei-navigoitava, eikö kartan silloin tarvitse olla saavutettava? Näihin ja muihin epäselviin kohtiin tarvitaan täsmennyksiä, jotta saavutettavuus voidaan toteuttaa julkisiin digitaalisiin verkkopalveluihin tarkoituksenmukaisesti.

Toimeenpaneva kansallinen lainsäädäntö astuu voimaan vuoden 2018 loppuun mennessä. Saavutettavuusvaatimuksia on alettu kuitenkin soveltaa asteittain jo syyskuussa: 23.9.2018 jälkeen julkaistujen verkkosivustojen pitää olla vaatimustenmukaisia 23.9.2019. Ennen 23.9.2018 julkaistujen verkkosivustojen tulee olla vaatimuksenmukaisia 23.9.2020 ja mobiilisovellusten vastaavasti 23.6.2021.

Suomenkielinen saavutettavuusdirektiivi 2016/2102 löytyy EUR-lex-sivustolta ja suomenkielinen WCAG 2.0 -dokumentaatio W3C-sivustolta. Jutun lähteenä on käytetty Valtiovarainministeriön verkkosivustoa, josta voi lukea lisätietoja aiheesta.

 

Riitta Vaniala työskentelee Maanmittauslaitoksessa johtavana asiantuntijana tehtäväkenttänään standardisoinnin koordinointi. sähköposti: etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi