Murroksessa: Paikkatieto pitäisi rinnastaa opetuksessa tilastotieteeseen

Kirjoittaja: Pekka Sarkola

Artikkelin pdf-versio

Paikkatietopoliittisen selonteon (PTPs) analysointivaihe on parhaillaan menossa, ja alkuperäisten suunnitelmien mukaisesti selonteko saatetaan eduskunnan käsittelyyn syksyllä 2017. PTPs:n ensimmäisessä vaiheessa maa- ja metsätalousministeriö teetti osaselvityksiä selonteon eri aihealueilta. Paikkatietojen hyödyntämisen lisääminen julkisen hallinnon eri aloilla on tunnistettu merkittäväksi tekijäksi: esimerkiksi palveluverkkojen optimointi tehostaa resurssien käyttöä ja paikkatietojen yhteiskäyttö poistaa päällekkäistä työtä. Mutta nykyistä laajamittaisempi hyödyntäminen ei onnistu, koska paikkatietoihin liittyvä osaaminen on puutteellista tai sitä ei ole ollenkaan.

Paikkatieto on hyvä työkalu

Paikkatietojen hyödyntäminen ei tarkoita, että hankitaan käyttöön paikkatietojärjestelmä. Eivät Airbnb, Uber tai Wolt ole rakentaneet liiketoimintaansa paikkatietojärjestelmien avulla. Nämä ja monet muut yritykset hyödyntävät paikkatietoja laajasti omissa liiketoimintajärjestelmissään. Yhä useammat yritykset ovat täysin riippuvaisia ajantasaisesta ja laadukkaasta paikkatiedoista sekä niiden tehokkaasta hyödyntämisestä analyysien ja visualisointien avulla. Paikkatietojen tehokas hyödyntäminen tarkoittaa sitä, että yrityksen tai julkisen hallinnon ylin johto ymmärtää paikkatietojen merkityksen omalle toiminnalleen. Paikkatiedot ja niihin liittyvät tietojärjestelmät ovat vain ja ainoastaan työkaluja.

Jotta voisi hyödyntää paikkatietoja, pitää tuntea paikkatietojen mahdollisuudet. Mahdollisuuksien tunnistaminen edellyttää paikkatietojen osaamista. Paikkatietojen osaaminen on hyvin laaja kokonaisuus. Siihen liittyy tietoteknisten osaamisten lisäksi tuntemusta paikkatietoaineistoista, paikkatietoanalyysien algoritmeista ja kokemusta paikkatietojen hyödyntämisestä. Viimeksi mainittua lukuunottamatta voidaan paikkatieto-osaaminen kouluttaa.

Suomalainen koulutusjärjestelmä on tunnustettu laajasti olevan yksi maailman parhaista. Paikkatietojen osaamisen tilanne on kansantaloutemme kokoon nähden oikein hyvä. Sähköinen ylioppilaskoe paikkatietoihin liittyvien kokonaisuuksineen tuo paikkatietojen opettamisen ensin osaksi lukio-opetusta ja sen jälkeen peruskouluun. PaikkaOppi.fi on kouluille maksuton verkkopohjainen oppimisympäristö. Se sisältää työkaluja paikkatietotaitojen perusteiden hallintaan sekä ohjeita paikkatiedon soveltavaan käyttöön eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Paikkaopin käyttö, jatkuvuus ja kehittäminen pitää varmistaa pysyvällä rahoituksella kansallisella tasolla.

Opiskelijoille on tarjottava perustiedot paikkatietojen hyödyntämisestä

Yliopistot ja korkeakoulut antavat Suomessa useilla paikkakunnilla paikkatietoihin liittyvää opetusta. Yliopistojen päällekkäistä työtä paikkatietojen perusopetuksessa voidaan vähentää toteuttamalla yhteinen sähköinen oppimisympäristö. Tämä mahdollistaisi myös paikkatietojen opettamisen tehokkaasti niille opiskelijoille, joille paikkatiedot eivät ole pääaine. Paikkatietojen hyödyntäminen pitäisi rinnastaa tilastotieteen opettamiseen: lähtökohtaisesti kaikilla yliopistoissa ja korkeakouluissa opiskelevilla tulisi olla perustiedot paikkatietojen hyödyntämisestä. On aivan sama, tehdäänkö tämä erityisten paikkatietokurssien avulla vai sisällytetäänkö asia spatiaalisen tilastotieteen alle. Yliopistojen itsehallinto on mahdollisuus ja uhka: toivottavasti terve järki voittaa ja yhteistyöllä saamme resurssit käytettyä tehokkaasti.

Nuorten osaaminen paikkatietojen hyödyntämisen osalta on siis hyvässä hoidossa, kunhan pientä viilaamista tehdään teknisissä taidoissa? Odotamme vain 10 vuotta ja asiat ovat paremmin! Meillä ei kuitenkaan ole aikaa odottaa 10 vuotta, ehkä 10 kvartaalia. Paikkatietojen laajamittainen hyödyntäminen julkisessa hallinnossa ja yrityksissä edellyttää, että nyt työelämässä olevat osaavat vaatia paikkatietojen hyödyntämistä. Lisäksi on oltava riittävä osaaminen vaatimusten toteuttamiseksi. Elinikäinen oppiminen on muotisana, joka pitää tässä yhteydessä ottaa esiin. Tosin se monesti näyttää olevan vain ja ainoastaan sana, joka kirjoitetaan henkilöstön kehittämiskeskustelujen dokumentteihin.

Suomessa on harvoilla aloilla tilanne, jossa oikeasti tapahtuu elinikäistä oppimista. PTPs:n osaselvityksen yhteydessä haastattelin Pelastusopiston henkilökuntaa. Pelastusopiston kautta koulutetaan Suomen koko pelastusalan henkilöstö peruskoulutuksena ja jatkuvien koulutusten avulla. Jos pelastusalalla halutaan ottaa käyttöön uusia menetelmiä tai työkaluja, niin Pelastusopisto voi ylpeästi ja perustellusti todeta, että he voivat hoitaa asian parin vuoden aikajaksolla.

Ole paikkatietolähettiläs!

Paikkatietokoulutukseen ei voi ketään pakottaa. Tai tietysti voi, mutta ei siitä synny paikkatieto-osaamista. Nykyisin jokaisen pitäisi ottaa henkilökohtainen vastuu omasta osaamisesta. Tätä osaamisen kehittämistä voi työnantaja tukea. Kukaan tämän artikkelin lukijoista ei tarvitse vakuuttamista, että paikkatietojen osaaminen on tärkeä osa suomalaisen yhteiskunnan kehittämistä. Jokaisen lukijan tulisi ottaa vastuu siitä, että hän kertoo paikkatietojen hyödyntämisen mahdollisuuksista uusille henkilöille. Jos jokainen lukija kertoo asiasta uudelle henkilölle joka kuukausi, niin meillä on vuoden lopussa jo kymmenen uutta potentiaalista paikkatietojen hyödyntäjää. Tai ehkä sentään aika monta enemmän.

Pekka Sarkola toimii konsulttina Gispo Oy:ssä. Hänellä on kokemusta paikkatietojen hyödyntämisestä yli 20 vuoden ajalta sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. 
Sähköposti: pekka.sarkola@gispo.fi