Pääkirjoitus: Isoja ja pieniä tekoja ilmaston puolesta

Napapiirillä elokuun viimeisellä viikolla 27 astetta varjossa. Edellisen viikon perjantaina Helsinki tulvi rankkasateen jälkeen ja metroasemia suljettiin. Elokuun yöt ovat lämpimämpiä kuin päivät heinäkuussa. Oikuttelevat säät ovat tulleet. 

Miten paikkatiedot ja tutkimus voivat auttaa ilmaston ennustamisessa? Entä voiko sieltä saada ehdotuksia, suosituksia, vastauksia, mitä kannattaa tehdä ja mihin suunnata resursseja? Voitaisiinko Amazonasin hurjien metsäpalojen vaikutusten ehkäisemiseen löytää keinoja? Ja miten? 

Tässä Positiossa käsitellään ilmastonmuutosta monesta eri kulmista. Kuinka hiilineutraalisuus toteutuu vuoteen 2030 mennessä kunnissa? Ensin pitäisi tietää, mistä päästöt ovat peräisin, sen jälkeen voidaan tukkia aukkoja. Kunnianhimoisimmat kunnat ovat koottu Hinku-verkostoon. Nämä ovat ymmärtäneet, että vähemmän päästöjä on enemmän säästöjä, ja se kannustaa toimimaan nyt. 

Jo 10 vuoden ajan käytössä ollut Ilmasto-opas tarjoaa työkaluja ilmastonmuutoksen ymmärtämiseen. Siinä kartat ja paikkatiedot ovat merkittävässä roolissa. Tutkimusta ja dataa on, nyt tarvitaan tekoja. Pienilläkin ilmastoteoilla on vaikutusta, kun ne laajenevat jokapäiväisiksi toimintamalleiksi. 

Yhteiskäyttöinen auto tarkoittaa kalentereiden kanssa sumplimista, venymistä ja luopumista, priorisointia. Silti olemme melkein 15 vuotta selvinneet meidän perheessä yhdellä autolla, mikä tarkoittaa auton käytön jakamista kolmen perheen kesken. Emmehän me tätä auton käytön jakamista alkuun ajatelleet ilmastotekona, mutta sellaisena sen näen nyt. Omana pienenä panoksenani ilmaston puolesta. Jotain pientä mitä voin helposti tehdä lapsenlapsien ja näiden lapsenlapsien eteen. 

Keskustelu paikkatietojen sekä tutkimuksen hyödyntämisestä ilmastonmuutoksen havainnoimisessa ja torjunnassa jatkuu. 

Tervetuloa sohjoiseen marraskuiseen Pasilaan Paikkatietomarkkinoille. 

PIRKKO YLISELÄ
Päätoimittaja