Paikkatiedon standardisointiyhteisöjen ABC

Artikkelin pdf-versio

Positio 2/2018 sisällysluettelo

Kirjoittajat: Riitta Vaniala

Standardisointikaavio
Standardien käyttö luo perustan paikkatietojen yhteiskäytölle.
Kuva:
Riitta Vainiala

Standardisointi eli yhteisestä menettelytavasta sopiminen perinteisessä mielessä tarkoittaa standardien laatimista. Yhtä lailla standardisointi on standardien käyttöönottoa jatkuvassa toiminnassa, vaikkapa rajapintapalvelussa tai toimintaprosessissa.  Yleissääntö on, että standardien noudattaminen on vapaaehtoista. Viranomainen saattaa kuitenkin edellyttää niiden käyttöä.

Standardien käyttö tehostaa laaja-alaisesti kaikkia toimialoja ja helpottaa meidän kaikkien arkipäivää niin, että pidämme joitakin toiminnallisuuksia itsestäänselvyyksinä (SI-järjestelmä, tietokoneen liityntäportit, tiedonsiirtoprotokollat, jne.). Standardien käyttö luo perustan myös paikkatietojen yhteiskäytölle määrittelemällä esimerkiksi, miten tietoa voi etsiä (metatiedot), missä muodossa tietoa tarjotaan (tiedosto- ja rajapintaformaatit), miten tietoa tarjotaan (rajapintapalvelut), mikä on tiedon oikeellisuus tai yhdistettävien aineistojen heikoin lenkki (laadunarviointi- ja raportointimenetelmä).

Maailmanlaajuiset standardisointiyhteisöt

Paikkatietoalan merkittävimmät maailmanlaajuiset standardisointiyhteisöt ovat ISO (International Organization for Standardization), OGC (Open Geospatial Consortium), IHO (International Hydrographic Organization) ja DGIWG (Defence Geospatial Information Working Group). Näistä ISO julkaisee standardeja useilta muiltakin aloilta kuin paikkatietoalalta, kolme muuta yhteisöä keskittyy nimenomaan paikkatietoalaan.

ISO laatii, päivittää ja julkaisee kansainvälisiä standardeja, joita hyödynnetään useissa tuotteissa, palveluissa, prosesseissa ja teknisissä järjestelmissä eri puolilla maailmaa. ISO-organisaatio muodostuu jäsenvaltioiden nimeämästä edustajasta, joita on kustakin jäsenvaltiosta yksi virallinen taho. Suomesta SFS (Suomen standardisointiliitto) on ISO:n virallinen jäsen, mutta usein standardisointityöhön osallistuu virallisen jäsenen ulkopuolisia asiantuntijoita.

ISO:ssa standardien laatimisvastuu on teknisillä komiteoilla (Technical Committees, TC). Käytännön laatimistyön tekee usein teknisen komitean asettama työryhmä (Working Group, WG). Paikkatietoalan standardeja laaditaan ISO:n TC211-komiteassa. ISO:n standardit ovat maksullisia.

OGC tuottaa avoimia maksuttomia paikkatietoalan standardeja, joita käytetään esimerkiksi maanviljelyssä, meteorologiassa, ympäristönsuojelussa ja luonnollisesti paikkatietojen julkaisujärjestelmissä, muun muassa Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkunassa. OGC-jäsenistö koostuu sekä viranomaistahoista, yksityisistä yrityksistä, kansalaisjärjestöistä ja tutkimuslaitoksista, joiden asiantuntijatyönä standardeja laaditaan.

OGC:ssa Suomea edustaa Maanmittauslaitos. OGC-jäsenyys oikeuttaa osallistumaan TC-kokouksiin ja pääsyn jäsenportaalin kautta OGC-dokumentteihin.

IHO on kansainvälinen merikartoitusjärjestö, jonka tavoitteena on tukea ja kehittää maailmanlaajuista yhteistoimintaa. Se ylläpitää ja kehittää tarvittavia tietostandardeja, tuotteita ja palveluja ja mahdollistaa niiden laaja-alaisen käytön. Suomessa Liikennevirasto osallistuu IHO:n työhön.

DGIWG kehittää ja ylläpitää standardeja, joilla edistetään jäsenvaltioiden puolustusvoimien välistä paikkatiedon vaihdantaa ja hyödyntämistä. Suomi on DGIWG:n Associate-jäsen ja seuraa aktiivisesti esimerkiksi verkkopalveluiden teknistä paneelia, jossa luodaan puolustussektorin tarpeisiin muun muassa metatietomallia ja katselu- ja latauspalveluiden profiileja.

Eurooppalaiset ja pohjoismaiset yhteisöt

Euroopassa paikkatietoalan standardisointia tunnetusti dominoi INSPIRE (Infrastructure for Spatial Information in Europe) samannimisestä direktiivistä seuranneiden lakivelvoitteiden vuoksi. Toinen Euroopassa vaikuttava organisaatio on EU:n perustama CEN (European Committee for Standardization). Tosin sen paikkatietoa käsittelevän teknisen komitean TC287-aktiivisuus on nykyisin melko vähäistä.

Inspiren MIG-ryhmä (Maintenance and Implementation Group) tarjoaa teknisiä neuvoja Inspire-direktiivin mukaisten aineistojen ja palveluiden ylläpitoon ja täytäntöönpanoon.

EU:n ISA2-ohjelma tukee viranomaisia kansallisesti ja kansainvälisesti yhteentoimivien digitaalisten julkisten palveluiden tuottamisessa. Maanmittauslaitoksella on edustajat sekä MIG-ryhmässä että ISA2-ohjelmassa. He raportoivat paikkatietoasian neuvottelukunnalle ryhmien toiminnasta.

Pohjoismaissa toimii kaksi standardisointiyhteisöä: Nordic INSPIRE Network ja Nordic Standardisation Group. Molempien ryhmien tavoitteena on sopia pohjoismainen yhteisymmärrys ennen kansainvälisten organisaatioiden (INSPIRE, ISO, MIG) kokouksia. Näin pohjoismaisella mielipiteellä on enemmän painoa ja näkyvyyttä. Myös OGC:ssa toimii eurooppalainen ja pohjoismainen foorumi, joissa tosin Suomi ei viime vuosina ole ollut aktiivinen.

Standardien käytön edistäminen Suomessa

Suomessa Suomen standardisointiliitto, SFS, on standardisoinnin keskusjärjestö. SFS:n paikkatietoalan standardisointiryhmä SR304 seuraa ja ottaa kantaa kansainväliseen standardisointiin. SR304:n kokouksiin osallistuu edustajia useista suomalaisista paikkatietoalan organisaatioista, joista Maanmittauslaitoksen edustaja on tällä hetkellä SR304-ryhmän puheenjohtaja.

Suomessa toimii kaksi asetukseen perustuvaa, paikkatietoalaa käsittelevää neuvottelukuntaa: JUHTA (Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunta) ja PATINE (Paikkatietoasiain neuvottelukunta). JUHTA:n tehtävänä on muun muassa antaa julkisen hallinnon tietohallintoa koskevia suosituksia. Kaikki uudet ja päivitettävät JHS-suositukset siis käsitellään JUHTA:n kokouksissa. Paikkatietoalan JHS-suosituksia seurataan ja käsitellään JUHTA:n JHS Paikkatiedon ohjausryhmässä.

PATINE seuraa ja arvioi kansallisen paikkatietoinfrastruktuurin kehitystä, koordinoi Inspire-direktiivin toimeenpanoa ja raportoi näistä Euroopan komissiolle säännöllisesti.

Paikkatietoverkoston toiminta liittyy standardisointiin hyödyntämisnäkökulmasta. Verkoston tavoitteena on kehittää paikkatietojen yhteiskäyttöä, jossa keskeisenä osana on standardien jalkauttaminen. Vuonna 2018 Paikkatietoverkoston yksi neljästä kärkiteemasta on tilasto- ja paikkatietoyhteistyön edistäminen. Maanmittauslaitoksella ja Tilastokeskuksella on kaksi yhteisprojektia, joista toinen tähtää OGC:n TJS-standardin (Table Joining Service) päivittämiseen.

 

Riitta Vaniala (FM, ins (y-amk)) työskentelee Maanmittauslaitoksessa johtavana asiantuntijana tehtäväkenttänään standardisoinnin koordinointi. sähköposti: etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi