Paikkatiedot ovat kaupungin yhteistä pääomaa

Artikkelin pdf-versio

Positio 4/2017 sisällysluettelo

Kirjoittaja: Sami Rapo

Kuva kartasta Vantaan alueelta

Terveydenhoitoon pääsyaikojen alueellinen tarkastelu kertoo, kuinka kauan keskimäärin omalle lääkärille pääsy kiirettömän asian vuoksi eri puolella kaupunkia kestää. Punaisella alueella joutuu odottamaan keskimäärin yli 50 ja vihreällä alle 20 päivää. Kuva: Sami Rapo.

Paikkatiedon hyödyntämiselle on kunnassa merkittävä potentiaali siellä, missä suurimmat toimintakulut ja resurssitkin ovat, eli sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa.

Vantaan kaupungissa on alettu ymmärtämään yhä paremmin paikkatietopohjaisen analysoinnin merkitys yli toimialarajojen. Kaupungin niin kutsuttuja peruspaikkatietoaineistoja ylläpidetään luonnollisesti eniten Maankäytön, rakentamisen ja ympäristön toimialalla. Tietoa kerätään tällöin erilaisin kartoitusmenetelmin sekä tuotetaan osana hallinnollisia prosesseja suunnitelmien ja päätösten kautta. Paikkatietoa syntyy myös yhdistämällä eri tietoaineistoja ja rekisteritietoja esimerkiksi tilastotuotannossa.

Merkittävää hyötyä ja jalostuksellista lisäarvoa ylläpidetystä perusaineistosta syntyy siinä vaiheessa, kun aineistoa yhdistetään jonkin muun toimialan tuottamaan tietoon. Tietojen yhdistäminen on mahdollista, jos tällaisesta linkityksen kohteena olevasta tiedosta löytyy jokin maantieteelliseen sijaintiin liittyvä viittaus; esimerkiksi katuosoite, kaupunginosan nimi, postinumero tai vaikkapa kiinteistötunnus.

Suun terveydenhuolto edelläkävijänä

Vantaalla on terveyspalveluiden puolella jo parin viime vuoden aikana seurattu tilannekuvien avulla potilasvirtojen läpimenoaikoja, peruuttamattomia käyntejä ja esimerkiksi asukkaiden suun terveyden tietoja sekä erityisesti sitä, onko niissä kaupungin sisällä alueellisia eroja.

Sosiaalihuollossa vanhus- ja vammaispalvelut käyttävät aktiivisesti karttapohjaista tilannekuvaa kotihoidon toiminnan suunnittelussa, sovittujen palvelutasojen toteutumisen seurannassa sekä palveluverkon strategisessa suunnittelussa. Edellä olevat esimerkit ovat pieni osa siitä, mihin paikkatietopohjaisia tilannekuvia Vantaalla on jo menestyksekkäästi hyödynnetty ns. teknisen sektorin ulkopuolella.

Paikkatiedon hyötyihin koordinoidusti

Laajassa kuntaorganisaatiossa paikkatietopohjaisten analysointien ja paikkatiedolla johtamisen tilannekuvien hyödyntäminen ei kuitenkaan vielä ole sillä asteella, että se tapahtuisi omatoimisesti tai itseohjautuen osana organisaatioiden vallitsevia prosesseja tai toimintatapoja. Paikkatiedon mahdollisuuksien esille tuominen kunnan sisällä vaatiikin markkinointia eli ”sisäistä myyntiä”. Vantaalla paikkatietokoordinaattorin toimenkuvaan kuuluu toimia tällaisessa roolissa. Hän löytää ja tunnistaa eri organisaatioiden sellaisia haasteita ja toimintatapoja, joihin paikkatiedon hyödyntäminen voisi tuoda lisäarvoa ja merkittävää apua esimerkiksi juuri päätöksentekoon.

Paikkatietoinfrastruktuuri paikkatiedolla johtamisen mahdollistajana

Vantaan palvelukeskeisesti suunnitellun paikkatietoinfrastruktuurin prosessiautomatisoitu tiedonlouhintakerros yhdistää ja jalostaa eri tiedontuottajien ylläpitämät tiedot. Selainpohjaiset paikkatietoportaalit puolestaan visualisoivat lopputulokset interaktiivisissa karttakäyttöliittymissä. Kaupungin paikkatietoinfrastruktuurin rajapintapalveluiden kautta tietoja tarjotaan edelleen ulkoisille sidosryhmille ja kansallisiin palveluihin. Myös suuri osa kaupungin avoimen datan teknisestä jakelusta hoidetaan rajapintojen kautta.

Loppukäyttäjän näkökulmasta interaktiivisten karttaliittymien hyödyntämisen mahdollisuudet päivittäisessä työssä ovat viimeisten vuosien aikana kehittyneet huimasti. Vantaalla kaupungin sisäverkon paikkatietoportaalia Vampattia käyttää päivittäin yhä useampi kaupungin työntekijä oman työnsä tukena. Karttakäyttöliittymässä visualisoitu tilannekuva on sekä työkalu oman organisaation operatiivisen toiminnan ymmärtämiseen että enenevässä määrin päätöksenteon apuväline esimerkiksi toimialan palveluverkon strategisessa suunnittelussa.

Oman organisaation tuottama lähtötieto voi olla mitä moninaisemmassa muodossa, mutta yleisin formaatti kuntaorganisaatiossa on edelleen Excel-taulukko. Sen tulee sisältää sijaintiin liittyvä viittaus (esim. katuosoite). Lopputuloksena syntyy automatisoidusti ajantasainen ja teemakartografinen paikkatiedolla johtamisen interaktiivinen tilannekuva.  

Tilannekuvan käyttöesimerkkejä ovat:

  • Asiakkaiden sijoittuminen ja palvelutarjonnan kohtaaminen
  • Resurssien kohdentaminen
  • Palvelutason seuranta
  • Toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi
  • Toiminnan ympäristövaikutusten havainnollistaminen
  • Saavutettavuuden analysointi
  • Palveluverkon optimointi

Paikkatiedon hyödyntämiselle onkin merkittävä potentiaali ja tarve - tosin usein vielä tiedostamaton - juuri siellä, missä kaupungin suurimmat toimintakulut ja resurssitkin ovat, eli Sosiaali- ja terveystoimessa sekä Sivistystoimen saralla. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että paikkatiedon hyödyntämisellä, esimerkiksi juuri tilannetietoisuuden parantamisessa on näillä toimialoilla mahdollista saavuttaa vaikuttavuudeltaan suurimpia tuloksiakin.

Sami Rapo (DI, maanmittaus), Paikkatietokoordinaattori/ICT-projektipäällikkö, vastaa paikkatiedon yhteiskäytön ja paikkatietoteknologian innovatiivisen hyödyntämisen edistämisestä Vantaalla.