Paikkatietoa muutosten keskellä

Artikkelin pdf-versio

Positio 2/2018 sisällysluettelo

Kirjoittaja: Kirsi Mäkinen

Risto Linturi
Kuva:
Risto Linturi

Robottiauto on esimerkki uudesta teknologiasta, joka toteutuessaan voi muuttaa radikaalisti toimintaamme. Myös monessa muussa tulevaisuuden teknologiassa paikkatiedot ovat vahvasti mukana.

Huhtikuussa julkaistu Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037 -raportti listaa sata teknologista  läpimurtoa, joilla voi toteutuessaan olla merkittävä vaikutus nykyisiin valtarakenteisiin ja toimintatapoihin.

Raportti kuvaa muutoksia uutta teknologiaa hyödyntävien arvonluontiverkostojen avulla.  Arvonluontiverkostot sisältävät uusia toimintamalleja, jotka haastavat yhteiskunnan perusrakenteita.

”Kokosimme raporttiin kaksikymmentä toisistaan selkeästi poikkeavaa näkökulmaa teknologioiden maksimaalisen muutospotentiaalin arviointiin”, selittää tulevaisuudentutkija Risto Linturi, toinen raportin kokoajista.

Robotit tulevat!

Liikenne elää tällä hetkellä suurinta murrostaan sitten auton keksimisen. Automaatio koskee kaikkia liikenteen muotoja maalla, merellä ja ilmassa. Kiinassa on testattu lentäviä robottitakseja, ja Rolls-Royce on avannut Turkuun etäohjattujen ja autonomisten alusten tutkimuskeskuksen.

Robottiliikenteen arvioidaan olevan merkittävästi kuljettajallista liikennettä turvallisempaa. Kustannusvaikutus Suomessa on laskentatavasta riippuen 1 – 2 miljardia euroa vuositasolla. Liikenteen kehittyminen vaikuttaa sekä väyliin, tilojen tarpeeseen että niiden sijoitteluun. Säästöjä saadaan paitsi liikenneonnettomuuksien vähentyessä myös liikenteen vaatiman tilan vapautumisesta muuhun käyttöön.

Robottiliikenne mahdollistaa palvelut, jotka yhdistävät henkilöautoilun ja joukkoliikenteen hyödyt. Robottiauto – tai lentolaite – noutaa henkilön kotiovelta ja vie perille tai lähimmälle joukkoliikenteen pysäkille. Robotisaatio mahdollistaa myös tavaroiden tehokkaan lajittelun ja autonomisen kuljetuksen.

”Hyödyt saadaan, mikäli robottiautojen tuloon liittyy myös toimintatapojen muutos. Säästöt ja hyödyt syntyvät, kun robottiliikenteeseen yhdistetään liikkuminen palveluna ja jakamistalous. Jos yksityisautoilu vain korvautuu robottiautoilla, seurauksena on lisää liikennettä ja entistä pahempia ruuhkia”, Linturi huomauttaa.

Jakamistalous säästää ympäristöä

MaaS eli liikkuminen palveluna voi muuttaa toimintaamme jo ennen robottiautojen tuloa. Yhteiskäyttöiset autot ja eri liikennemuotojen yhdistäminen joustavasti matkaketjuiksi vähentää tarvetta oman auton omistamiseen.

Palveluna saatu liikkuminen on toteutuessaan vaivatonta ja huoletonta. Suomen kansantalouden kannalta säästöt saattavat nousta jopa 10 – 20 miljardiin euroon vuodessa, ja autoiluun sidottuja pääomia voi vapautua jopa 100 miljardin euron edestä autokannan pienentyessä ja kaupunkirakenteen tiivistyessä.

Robottiautoja testataan useissa maissa, myös Suomessa, ja vauhti on ollut kova. Säilyykö kehittäjien into vai pysähtyykö kehitys viime aikojen vakaviin onnettomuuksiin?

”En usko, että kehittämisestä luovutaan, sillä auto- ja elektroniikkateollisuus ovat investoineet kymmeniä miljardeja robottiliikenteen edistämiseksi. Paljon riippuu siitäkin, mihin automaatiolla pyritään – tarvitseeko robottiauton olla täydellinen vai hyödynnetäänkö uudet mahdollisuudet heti, kun niistä apua käyttäjälle”, Linturi toteaa.

Kokeilut siis jatkuvat, koska investoinnit ovat niin valtavia. Paljon riippuu myös kehittäjien omasta vastuullisuudesta. Linturi kertoo esimerkin. Yhdysvalloissa robottiauton kehittäjien pitää raportoida kaikista tilanteista, joissa kuljettaja on joutunut puuttumaan ajotilanteeseen. Googlen autolle näitä tilanteita on sattunut keskimäärin kerran 5000 km ajossa, Uberilla 15 km välein.

Joukkoistettua tietoa kaikille

Myös tiedonkeruu – havainnointi ja mittaaminen – ovat muutoksessa. Paikannus on useimmissa puhelimissa, ja yhä kehittyneemmät laitteet tulevat kuluttajien saataville. Esimerkiksi infrapunaspektrometri on jo joissain älypuhelimissa vakiovarusteena.

Mittalaitteilla voimme tutkia ympäristöämme ja verrata tuloksia muiden samoista ilmiöistä kiinnostuneiden kanssa. Avoin data ja suora pääsy tietojen alkuperäislähteille parantavat tietojen laatua ja uskottavuutta.

Tiedon keruu joukkoistuksen, prosesseihin rakennetun tiedonkeruun automaation ja vaihtoehtojen simuloinnin avulla parantaisi myös hallinnollisen päätöksenteon laatua. Mahdollisuus valita suoraan eri lähteistä saatavat tiedot ja niiden esitystapa vähentää vaaraa siitä, että erilaiset välikädet muokkaisivat tietoja tai karsisivat niitä palvellakseen omia tavoitteitaan. Toisaalta omatoiminen tiedonhaku voi johtaa siihen, että ihmiset ryhmäytyvät vahvistamaan toistensa virheellisiä käsityksiä.

Tiedon tallennus ja jakaminen sekä sosiaalisen median verkostot perustuvat lähes aina globaalien toimijoiden tarjoamiin palveluihin. Miten voidaan varmistua siitä, että tietoja käytetään eettisesti hyväksyttäviin tarkoituksiin eivätkä ne joudu vääriin käsiin? Entä mikä on viranomaistiedon rooli, jos tiedot syntyvätkin itse tai joukkoistamalla?

Maailma on monimutkainen kokonaisuus, jossa kaikki liittyy kaikkeen.

”Kun muutoksia tulee tarpeeksi, vanha rakenne ei enää kestä vaan sortuu ja tilalle tulee jotain muuta. Näin kävi esimerkiksi kommunismin romahtaessa 1990-vaihteessa”, Linturi huomauttaa.

Suurten mullistusten taustalla on usein joku teknologian murros. Kenties elämme jo seuraavan suuren murroksen aikaa. Muutoksen keskeltä sitä on usein lähes mahdoton havaita.

Muutosten megatrendit

  • Globalisaatio
  • Väestö ikääntyy ja perhekoko pienenee Euroopassa, ikääntyneet ovat yhä aktiivisempia.
  • Väestönkasvu muualla maailmassa jatkuu, maiden väliset erot suuria. Suurkaupungistuminen jatkuu. Väestön terveys- ja koulutustaso paranevat.
  • Aasian ja BRIC-maiden ja N11-maiden vaikutusvalta kasvaa.
  • Talouskasvun ja ulkomaankaupan epätasapainon ongelmat jatkuvat Suomessa ja EU-maissa.
  • Elintasoerot, ruokaturvan ongelmat, tribalismi, terrorismi, ääriliikkeet ja häiriökäyttäytyminen voimistuvat.
  • Ilmaston muuttuessa biodiversiteetti vähenee ja ympäristön laatu heikkenee maailman köyhimmillä.
  • Rajalliset resurssit niukentuvat ja niiden hinta nousee.
  • Arvomaailman kehitys: monikulttuurisuus, elämyksellisyys, uskonnollisen kollektivismin ja yksilöllisyyden ristiriita kärjistyy, ympäristötietoisuus lisääntyy, teknologiapelot voimakkaita.
  • Tieteellisen ja teknisen tiedon yhdentyminen.

Lähde: Suomen sata uutta mahdollisuutta 2018–2037 -raportti. Raportin
on tilannut eduskunnan Tulevaisuusvaliokunta ja se on julkaistu eduskunnan
verkkosivuilla
.

 

Kirsi Mäkinen on Positiolehden entinen päätoimittaja, joka työskentelee tällä hetkellä Maanmittauslaitoksessa verkkoviestinnän asiantuntijana, sähköposti: etunimi.sukunimi@ maanmittauslaitos.fi