Pääkirjoitus: Kartta kuuluu kaikille

Artikkelin pdf-versio

Tässä numerossa katsellaan karttoja. Hyvä kartta syntyy laadukkaista aineistoista käyttötarkoitustaan palvellen. Kartat auttavat hahmottamaan ja jäsentämään ympäristöämme. Ne voivat olla raaka-ainetta suunnittelijan työpöydälle, reittitietoa tiellä liikkujille tai vaikkapa tutkijalle tietoa siitä, miten joen virtaus muuttuu eri vuodenaikoina.

Suomen Kartografisen seuran Kartta 2016 -haasteessa palkitut työt näyttävät, miten monenlaisiin tilanteisiin - ja käyttäjille karttoja tehdään. Julia Kemppisen kartta esittelee tiedeyhteisölle maaperän kosteuden ajallista muutosta. Topi Tjukanov sijoitti kaikki suomalaiset kartalle, joka näyttää miten maamme asutus painottuu eteläiseen Suomeen. Elmo Allénin bussilinjakartta esittelee pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen peruslinjaston.

Kun kaupunkimallin kohteisiin - vaikkapa rakennuksiin - liitetään tietoa kohteen ominaisuuksista, saadaan uuden sukupolven älykäs kaupunkimalli.

Helsinki julkisti semanttisen mallin koko alueestaan viime vuoden lopulla. Aineisto on avointa dataa ja kaikkien sovelluskehittäjien vapaasti käytettävissä. Tulevaisuus näyttää, mihin kaikkeen uusi älykäs 3D-Helsinki taipuu. Ainakin vastaanotto on ollut innostunutta.

Moni tarvitsee karttoja työssään, mutta karttojen ääressä viihdytään myös vapaa-ajalla. Lisätystä todellisuudesta kirjoitimme jo muutama vuosi sitten. Silloin tekniikka tuntui olevan kaukana tulevaisuudessa, vain harvojen ja valittujen ulottuvilla. Pokémon go teki siitä arkipäivää yhdessä yössä.

Murroksessa-palstalla Pyry Kettunen puolestaan pohtii, mitä mahdollisuuksia kolmeulotteiset geokuvat voisivat tuoda paikkatiedon esittämiseen.

Tervetuloa viihtymään karttojen ja paikkatiedon parissa!

Kirsi Mäkinen
päätoimittaja