Murroksessa: INSPIRE-toteuttajan arkea

Kirjoittajat: Lena Hallin-Pihlatie, Suvi Hatunen, Mikko Hynninen, Riikka Repo ja Ilkka Rinne

Artikkelin pdf-versio

Paluu aikaan ennen INSPIRE-direktiiviä olisi askel taaksepäin.

INSPIRE-direktiivin tavoitteena on parantaa eurooppalaisten valtioiden paikkatietoaineistojen ja paikkatietopalveluiden yhteentoimivuutta. Vuonna 2007 voimaan astunut direktiivi tähtää paikkatietojen yhteiskäytön parantamiseen rakentamalla yhtenäisen Euroopan kattavan paikkatietoinfrastruktuurin. Kyseessä on laaja puitedirektiivi, joka määrittelee yhteiset eurooppalaiset pelisäännöt niin verkkopalveluiden, paikkatietojen sisällön kuin politiikkatoimien osalta. Direktiivi tukeutuu olemassa oleviin standardeihin sekä yhteisvoimin luotuihin muihin määrityksiin, ja sen 34 paikkatietoteemaan kuuluvien tietotuotteiden jakelua varten on luotu noin 100 temaattista skeemamäärittelyä (sovellusskeemaa). Vuonna 2016 julkaistun selvityksen mukaan direktiivin tavoitteet ovat edelleen yhtä relevantteja kuin sen laadintahetkellä. Toimeenpano on tosin viivästynyt jäsenmaissa, eikä kaikkia direktiivillä tavoiteltuja hyötyjä ole saavutettu, ainakaan vielä.

INSPIRE-direktiivin antamat aikatauluvaatimukset ovat kannustaneet tiedontuottajia kuvaamaan ja avaamaan aineistojaan sekä tarjoamaan niitä eri standardien mukaisissa verkkopalveluissa. Yhdessä muiden yhteiskunnallisten trendien ja aloitteiden kanssa se on lisännyt ja helpottanut paikkatietojen yhteiskäyttöä Suomessa muun muassa soveltamalla avoimen tiedon lisenssejä kuten CC BY 4.0. Erityisesti karttakuvapalvelut (WMS) ovat osoittautuneet hyödyllisiksi, sillä niiden käyttö sekä selainpohjaisissa että perinteisissä työasemaohjelmistoissa on helppoa.

INSPIRE-direktiiviä on usein kritisoitu siitä, ettei siitä ole kansallista hyötyä. Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) julkaisemat WMS-palvelut ovat kuitenkin suosittuja, ja käyttö kasvaa edelleen.

Suurimmat haasteet vasta edessä

Suomalaiset tiedontuottajat ovat suoriutuneet INSPIRE-direktiivin mukaisten WMS-palveluiden toteuttamisesta ansiokkaasti. Suurimmat haasteet ovat kuitenkin vasta edessä: direktiivin alaiset paikkatietoaineistot tulee tarjota harmonisoituina tietotuotteina standardien mukaisissa latauspalveluissa vuoden 2017 tai 2020 loppuun mennessä, riippuen paikkatietoteemasta. Harmonisoituja INSPIRE-tietotuotteita on kuitenkin toistaiseksi ladattavissa hyvin vähän. Kokemuksemme mukaan kansallisten aineistojen muuntaminen INSPIRE-muotoon on ollut ennakoitua työläämpää jopa melko yksinkertaisten tietomallien osalta.

INSPIRE-direktiivi antaa kaksi vaihtoehtoa vektorimuotoisen aineiston latauspalvelun rakentamiseksi.  Aineisto voidaan tarjota joko tiedostopohjaisena latauspalveluna (ATOM-syöte) tai WFS-standardin mukaisena suorasaantilatauspalveluna INSPIRE-tietotuotemäärittelyn mukaisessa GML-muodossa. Tiedostopohjaisen latauspalvelun toteuttaminen on tiedontuottajalle käytännössä yksinkertaisempaa. Loppukäyttäjälle WFS-palvelu olisi kuitenkin parempi vaihtoehto. Käyttäjä pystyy tällöin itse valitsemaan käytettävän koordinaattijärjestelmän ja sen, mitkä sovelluskeemaan mukaiset tiedot hän pyytää ladattavaksi. Riippumatta toteutustavasta tiedontuottajalla tulee olla käytettävissä tarkoituksenmukaisista työkaluista koostuvat testi- ja tuotantoympäristöt sekä määritettynä tarvittavat prosessit ja työvaiheet. Nämä saattavat puuttua organisaatiosta, eikä sellaisia ole suoraan hankittavissa ’kaupan hyllyltä’.

Kokemuksemme perusteella tiedontuottaja törmää INSPIRE-toteutuksen aikana myös erinäisiin kysymyksiin, joille ei välttämättä ole yksiselitteistä tai oikeaa vastausta. Kuuluuko aineisto direktiivin soveltamisalaan ja mitä sovellusskeemaa siihen tulisi soveltaa? Miten INSPIRE-kohdetyyppien sisältö saadaan muodostettua?  Miten INSPIRE-ohjeet ja kansalliset suositukset (JHS) tulisi toimeenpanossa huomioida? Laaditaanko metatiedot tietotuotteista ja palveluista useammalla eri kielellä? Miten koodiluetteloita laajennetaan kansalliseen käyttöön? Miten kohteiden yksilöivät tunnukset muodostetaan ja ylläpidetään? INSPIRE-sihteeristö tarjoaa  tukea vastausten miettimiseen, mutta moni asia on tiedontuottajan itse ratkaistava. Tukea päätösten teolle ja teknisten ohjeistusten tulkintaan voi myös saada Paikkatietoverkostosta sekä INSPIRE Thematic Clusters –alustasta.

SYKEssä on etsitty vastauksia edellä mainittuihin kysymyksiin ja testattu uusia työkaluja harmonisoitujen tietotuotteiden laatimiseksi ja latauspalvelujen julkaisemiseksi osana Envibase-hanketta. Työn edetessä on törmätty erilaisiin teknisiin haasteisiin. Eräs havaittu ongelma on, että INSPIRE-tietomallien käyttämille kompleksisille kohdetyypeille ei ole kaikissa ohjelmistoissa tukea. Toinen ylläpitoa ja toteutusta hankaloittava tekijä on ollut latauspalvelujen teknisen ohjeen vaatimus oman palvelun luomisesta kutakin aineistoa varten.  Haasteista huolimatta ensimmäiset harmonisoidut INSPIRE-tietotuotteet on julkaistu ATOM- ja WFS-palveluina Suojellut alueet -teemasta. 

Avoimen lähdekoodin dynaamisuus ilahduttaa

Työtä on kuitenkin vielä paljon edessä. SYKE on raportoinut kansalliseen aineistoluetteloon 21 aineistoa 12 teemassa. Lainsäädännön mukaan olemme vastuussa laatia INSPIRE-tietotuotteita ja palveluja 19 teeman osalta. Työ uusien aineistojen identifioimiseksi on käynnissä.  INSPIRE-aikataulussa pysyminen ilman tähän työhön kohdistettuja erillisiä resursseja näyttää olevan mahdotonta.

Palveluiden toteuttamisen kannalta on kuitenkin ollut positiivista huomata avoimen lähdekoodin ohjelmistokehityksen dynaamisuus: raportoidut ongelmat korjataan usein nopeasti ja ohjelmistokehitystä on mahdollista vauhdittaa osallistumalla kehityskustannuksiin.  Hankkeen aikana muun muassa GDAL-koordinaatistotukea ja GeoNetworkin OpenSearch-toteutusta on saatu SYKEn aloitteesta parannettua. Aineistojen ja palveluiden validoinnissa on voitu hyödyntää sekä INSPIRE Geoportal- että eENVplus-validaattoria.  Kehitteillä oleva INSPIRE Test Framework –validaattori tulee edelleen helpottamaan aineistojen, palveluiden ja metatietojen oikeellisuuden tarkistamista.

Usein kuulee, että onpa SYKE INSPIRE-toimeenpanossa pitkällä. Ehkä näin onkin. Direktiivi on ainakin antanut mahdollisuuden oppia uutta, edistää työkalujen kehittämistä, verkostoitua ja saada vertaistukea muilta virastoilta ympäri Eurooppaa. Lisäksi moni SYKEn kansainvälinen hanke olisi todennäköisesti jäänyt saamatta ilman INSPIRE-osaamista. Vaikka INSPIRE tuo tiedontuottajille välillä harmaita hiuksia, paluu aikaan ennen direktiiviä olisi askel taaksepäin. Aineistojen lisääntyneestä avoimuudesta ja saatavuudesta sekä kansallisen ja kansainvälisen yhteistyön lisääntymisestä on ollut paljon hyötyä. Taaksepäin katsoessa huomaakin mitä kaikkea on saatu aikaiseksi ja miten paljon on opittu, vaikka vielä ei ollakaan ihan perillä.

Lena Hallin-Pihlatie, Suvi Hatunen, Mikko Hynninen, Riikka Repo, sähköposti: etunimi.sukunimi@ymparisto.fi ja Ilkka Rinne, sähköposti: ilkka.rinne@spatineo.com.

Kirjoittajat työskentelevät Suomen ympäristökeskuksessa INSPIRE-toimeenpanon parissa.