Kaupunkifillari ratkaisee viimeisen kilometrin ongelman

Kirjoittaja: Mikko Raninen

Artikkelin pdf-versio

Nainen ottamassa kaupunkipyörän telineestä.

Kaupunkipyörän lainaaminen onnistuu rekisteröitymisen jälkeen näppärästi matkakorttia tai luottokorttia vilauttamalla (kuva: HSL)

Kaupunkipyöriä on luvassa Helsinkiin lähes kolminkertainen määrä viime kesään verrattuna. Uusia sijoituspaikkoja on haettu karttakyselyin ja paikkatietoanalyysein.

Helsingin kaupungin toiveissa on ollut jo vuosia kaupunkilaisten kulkutapavaihtoehtojen lisääminen ja kaupunkipyöräjärjestelmän käyttöönotto. Vihdoin viime vuoden toukokuussa maailmalla menestystä niittäneet kaupunkipyörät saatiin myös Helsingin kaupunkikuvaan. Kyseessä on kolmannen sukupolven kaupunkipyöräjärjestelmä, jossa pyörät lainataan telakoista vilauttamalla matkakorttia tai luottokorttia ja palautetaan mille tahansa järjestelmän asemalle. Näin jokainen laina voidaan jäljittää, mikä ehkäisee pyörien katoamista. Reaaliaikainen asemien täyttöasteen seuranta hyödyttää operaattorin lisäksi myös käyttäjää.

Kaudella 2016 pyöriä oli liikenteessä noin 500 ja asemapaikkoja 50. Kaupunkipyörien käyttöaste ylitti odotukset. Pyörät saivat sekä paljon julkisuutta että positiivista palautetta kaupunkilaisilta. Tälle vuodelle järjestelmä laajenee Helsingissä 140 aseman ja 1400 pyörän kokoiseksi. Myös Espoossa pääsee kesällä kaupunkipyöräilemään, sillä Helsingin järjestelmästä lainataan 10 asemapaikkaa ja 100 pyörää Espooseen kaudelle 2017.

Otollinen ilmapiiri tukee järjestelmän käyttöä

Kansainväliset esimerkit ja tutkimukset osoittavat, että sekä järjestelmän sisäisillä että ulkoisilla tekijöillä on suuri merkitys järjestelmän menestykseen. Kaupunkipyörien tapauksessa sisäisillä tekijöillä tarkoitetaan niin järjestelmän teknisiä ominaisuuksia, pyörien ajettavuutta kuin asemapaikkojen ja -kapasiteetinkin suunnittelua. Ulkoiset tekijät puolestaan koostuvat muun muassa kaupunkirakenteellisista ja kulttuurisista tekijöistä.

Helsingin kaupungin pyöräilykoordinaattori Niklas Aalto-Setälä painottaa ulkoisista tekijöistä erityisesti pyöräliikenteen suosion kasvun aikaansaamaa otollista ilmapiiriä.

Menestyksekkäällä järjestelmällä on yleensä jokin tavoite tai ongelma ratkaistavaksi. Helsingissä kaupunkilaiset pyöräilevät verrattain vähän omalla pyörällä keskustassa muun muassa turvallisen pysäköinnin vähäisyydestä johtuen. Toiseksi, kaupunkipyörät ovat täydentäneet hyvin joukkoliikennettä ja ratkaisseet esimerkiksi monen työmatkalaisen niin sanotun viimeisen kilometrin ongelman.

Asemia toivottiin lähelle virkistysalueita

Kaupunkipyöräjärjestelmän laajenemisvaiheen suunnittelun aloittaneessa verkostotarkastelussa yhdistettiin liikenneinsinööriosaaminen paikkatieto-osaamiseen. Suunnittelijakonsultin, Sweco Ympäristön, työryhmä etsi paikkatietotarkastelujen, kansainvälisten esimerkkien, paikallistuntemuksen sekä vankan ammattitaidon avulla optimaalisia paikkoja kaupunkipyöräasemille. Suunnittelussa huomioitiin myös kaupungin virastojen näkemykset ja Kerro kantasi -kyselyn tulokset. Kaupungin toteuttamassa kyselyssä ihmiset merkitsivät kartalle kohteita, joihin he toivoivat kaupunkipyöräasemaa. Tätä osallistavaa paikkatietoa visualisoitiin heat mapeiksi, joiden osoittamia ns. kuumia pisteitä hyödynnettiin suunnittelussa. Selkeä viesti kaupunkilaisilta oli toive asemista lähelle virkistysalueita. Osin sen vuoksi kantakaupungin verkostoon lisättiin uudet asemat Kaivopuistoon ja Töölönlahden puistoon.

Kansainväliset esimerkit osoittavat kaupunkipyörien toimivan parhaiten sekoittuneessa kaupunkirakenteessa. Visualisoimmekin HSY:n SeutuCD-aineiston vuoden 2016 rakennuskohtaisen väestölukumäärän ja vuoden 2013 rakennuskohtaisen työpaikkojen lukumäärän pistemäisesti suunnittelun tueksi. Lisäksi hyödynsimme Digiroad 2016 –aineistoa. Sen avulla rakensimme jokaisen kaupunkipyöräaseman ympärille 300 metrin katuverkkovyöhykkeen millä pyrimme havainnollistamaan sitä aluetta, jonka lähiasemana kyseinen kaupunkipyöräasema toimisi.

Kantakaupungin alueella tavoitteena oli luoda asemaverkosto, josta lähimmän pyörän saisi aina enintään 300 metrin kävelymatkan päästä työpaikalta tai kotoa. Verkon reunoilla tavoitetta laskettiin 350-400 metriin, jotta palvelualuetta saatiin laajennettua. Tavoitteena on siis sekä maksimoida kaupunkipyörien kysyntä että minimoida käyttäjälle aiheutuva vastus. Lisäksi tiheä asemaverkko helpottaa pyörän palauttamista ja vähentää matkan etukäteisen suunnittelun tarvetta.

Paikkatiedolla löytyy säännönmukaisuuksia

Suunnitteluvaiheessa paikkatiedon rooli oli ”vain” tukea ammattitaitoista suunnittelua. Nyt, kun järjestelmä on toiminnassa, paikkatiedon rooli alkaa korostua mahdollistaen esimerkiksi suunnitellun asemaverkoston toimivuuden tarkastelun. Kolmannen sukupolven kaupunkijärjestelmissä jokainen tehty pyörämatka tallentuu anonyymisti järjestelmään sisältäen muun muassa lainaus- ja palautusaseman, aikaleiman lainauksesta ja palautuksesta sekä tehdyn matkan pituuden metreissä.

Järjestelmien keräämän aineiston avulla voidaan tutkia esimerkiksi mahdollisia alueellisia ja ajallisia säännönmukaisuuksia tai rakenteita, joiden selvittäminen on ehdottoman tärkeää esimerkiksi asemien sijaintien ja kapasiteettien sekä pyörien tasaamisen optimoinnissa. Esimerkiksi Wienissä toimivan järjestelmän dataa on analysoitu klusteroimalla sekä ajallisia että alueellisia rakenteita. Tutkijat löysivät selkeitä eroja asemien käytössä ja toisaalta pystyivät havaitsemaan yhtäläisyyksiä samankaltaisessa kaupunkiympäristössä olevien asemien osalta. Yksi löydetty rypäs on sellaiset asemat, joilta aamuisin lainataan paljon pyöriä ja joille alkuillasta palautetaan pyöriä.

Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmä on vasta avattu ja kokemukset järjestelmästä ovat verrattain vähäiset. Onkin hyvin mielenkiintoista nähdä, kuinka lähes sadalla asemalla laajentunut verkko toimii ja ottavatko kaupunkilaiset pyörät käyttöön samanlaisella innolla kuin viime kesänä.

Kirjoittaja työskentelee Sweco Ympäristössä maankäytön- ja liikenteensuunnittelu tehtävissä ja kirjoittaa Pro Gradu -työtä Helsingin Yliopiston Geotieteiden ja Maantieteen laitokselle aiheena Helsingin kaupunkipyöräjärjestelmä. Sähköposti: mikko.raninen@sweco.fi

Kirjoitukseen on haastateltu Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston pyöräilykoordinaattori Niklas Aalto-Setälää ja CityBike Finland Oy:n Service Manager Juha Pitkästä.