Palvelut selkokartalle

Artikkelin pdf-versio

Positio 1/2018 sisällysluettelo

Kirjoittaja: Katri Isotalo

Näkymä Uimastadionilta. Ihimisiä istuu katsomossa ja altaassa ihmisiä uimassa.

Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Lauri Rotko

Jotta esteettömän palvelun löytää, tulisi myös kartan olla helposti saavutettavissa.

Pääkaupunkiseudun palvelukartta näyttää mitä julkisia palveluja pääkaupunkiseudulla on tarjolla ja miten niihin pääsee. Toimipisteistä kerrotaan yhteystiedot, liikenneyhteydet, esteettömyystietoja ja tapahtumatietoja.

Toimipisteiden esteettömyystietoja alettiin kerätä Pääkaupunkiseudun palvelukartalle jo varsin varhaisessa vaiheessa. Seuraavaksi mietittiin, miten itse kartta saataisiin palvelemaan esimerkiksi näkövammaisia.

Saavutettavuus koskee myös digitaalisia ympäristöjä

Palvelukartan käyttäjä voi valita kartalta erilaisia esteettömyysnäkökulmia. Kun valitsee onko liikkeellä lastenrattaiden kanssa, rollaattorilla vai pyörätuolilla, tai onko näkö- tai kuuloesteitä, saa näkyviin mahdolliset puutteet reitin ja toimipisteen esteettömyydessä. Esimerkiksi uimastadionin tiedoissa kerrotaan liikuntarajoitteiselle, että ovi on painava.

Karttaa voi tarkastella myös profiililla ”minun on vaikea erottaa värejä”. Tällöin Uimastadionista kerrotaan, että kuntoiluvälineet sijaitsevat nurmella erottuen alustasta tummuuskontrastin avulla, ja että kuntoiluvälineiden ympäristöä ei ole valaistu. Kuulovammaiselle kerrotaan, onko tiloissa induktiosilmukka.

Lainsäädäntö ja rakennusmääräykset edellyttävät esteettömän ympäristön rakentamista. Joulukuussa 2016 voimaan astunut saavutettavuusdirektiivi laajensi esteettömyysvaatimukset digitaalisiin ympäristöihin. Direktiivi ei koske karttoja mutta kylläkin hallinnon digitaalisia palveluita kuten käyttöliittymiä. Saavutettavuusvaatimukset koskevat verkkopalveluiden havaittavuutta, hallittavuutta, ymmärrettävyyttä ja toimintavarmuutta.

Pääkaupunkiseudun palvelukartta sai Esteettömyys huomioitu -leiman jo tammikuussa 2016. Esteettömyys huomioitu -leima on Yleisradion, Adagen ja Näkövammaisten liiton yhteistyössä kehittämä kriteeristö ja esteettömyyden arviointimalli verkkosivuille. Leimaa hallinnoi Näkövammaisten liitto.

Esteettömyysleiman auditoinnin perusteella muokattiin esimerkiksi palvelukartan opastuskierroksen ohjeita, joiden sanamuodot olivat perustuneet visuaaliseen hahmottamiseen ja olivat siis epäselviä erityisesti ruudunlukuohjelman käyttäjien kannalta.

Kontrastikartta auttaa näkövammaisia

Pääkaupunkiseudun palvelukarttaan lisättiin suurikontrastinen versio heikkonäköisiä varten jo kolmisen vuotta sitten. Sitä voi käyttää myös näkövammaisten päätelaitteilla. Vesialueet näkyvät kartalla tummansinisenä ja maa-alueet valkoisella. Tekstit ovat mustalla.

Käyttäjä voi siis valita taustakartaksi joko oletuksena esitettävän OpenStreetMap-palvelukartan, ilmakuvan, opaskartan tai suurikontrastisen taustakartan, jolta toimipisteet erottuvat paremmin.

Näkövammainen tarvitsee palvelupisteiden esteettömyyden selvittämiseen edelleen avustajan, sillä kuulo-opastusta kartalla ei ole.

”Palvelukartan tietovarasto on kuitenkin esimerkiksi näkövammaisille suunnatun BlindSquare-sovelluksen käytössä”, kertoo palvelukartan kehittäjä Mirjam Heikkinen Helsingin kaupunginkansliasta.

Suomalainen BlindSquare on älypuhelinsovellus, joka yhdistää paikkatiedon, puhesynteesin ja joukon avoimen datan lähteitä. Sen avulla henkilö kuulee sijaintinsa osoitteen, lähimmän risteyksen, ilmansuunnat sekä halutun säteen sisältä löytyvät palvelut.

Rajapinnat avoimia

Pääkaupunkiseudun palvelukartan käyttöliittymä on avointa lähdekoodia. Palvelukartan taustalla olevan tietovaraston toimipisteiden yhteys- ja esteettömyystiedot ovat tarjolla kaikille käyttäjille avoimen rajapinnan kautta ja kartan voi upottaa omille sivuilleen.

Rajapinnan kautta tehdäänkin hakuja moninkertaisesti se, mitä suoraan käyttöliittymän kautta. Vuoden 2017 tammi-syykuussa käyttöliittymän kautta tehtiin 5,4 miljoonaa ja rajapinnan kautta noin 19,5 miljoonaa hakua.
Palvelukartan rajapinta uudistui kesällä Helsingin johtamisjärjestelmä uudistuessa. Nykyisessä versiossa palvelupuu on korvattu valtion palvelutietovarannon edellyttämällä ontologiapuulla.

Käyttäjiä ei tunneta

Koska kartan käyttö ei vaadi kirjautumista, näkövammaisten tai muuten toimintarajoitteisten osuutta palvelukartan käyttäjistä ei tunneta. Suurikontrastisen kartan käytöstä on tiedossa, että sitä on ladattu puolen vuoden aikana noin 320 000 karttaruutua, kun normaalia karttaa ladattiin 47,5 miljoonaa karttaruutua. Upotetuilla kartoilla ei ole mahdollisuutta suurikontrastiseen karttaa, mikä todennäköisesti näkyy latausten vaatimattomassa osuudessa.

”Mikäli kartan kautta annetaan esteettömyyteen liittyvää palautetta, palautteen antajalla on mahdollisuus kertoa mihin rajoitteeseen käyttäjän palaute liittyy”, kertoo Mirjam Heikkinen.

Eniten palautta tekijät saavat kuitenkin kaupallisten palveluiden kuten ravintoloiden puuttumisesta. Esteettömyystiedot esimerkiksi risteilyvieraiden suosimilta alueilta lisäisivätkin varmasti esteettömien ravintoloiden suosiota ja rohkaisisivat esimerkiksi liikuntarajoitteisia risteilymatkustajia poistumaan laivasta. Ratkaisua kaupallisten toimijoiden esteettömyystietojen ja ohjauksen järjestämiseen ei vielä ole löytynyt.

Helsingin esteettömyyssovellus kansalliseen käyttöön

Helsingin kaupunki on määritellyt yhdenmukaiset ohjeet ja laatinut oman sovelluksen esteettömyystietojen ilmoittamiselle. Sovelluksessa esteettömyystiedot kirjataan alasvetovalikoiden valmiiden vastausvaihtoehtojen avulla, ja sovellus kääntää valitut vaihtoehdot automaattisesti kolmikielisiksi.

”Yhdenmukainen, strukturoitu esitystapa on välttämätöntä, jotta tiedot ovat yhteismitalliset ja rajapinnat hyödynnettävissä”, korostaa Mirjam Heikkinen.

Helsingin kehittämä esteettömyyssovellus otetaan myös valtion palvelutietovarannon käyttöön.

Helsinkiä kaikille

Selkokarttojen tarpeeseen on herätty valtiollakin. Maanmittauslaitos toteutti Väestörekisterikeskuksen kanssa viime syksyn selkokartan, jota käytetään muun muassa Suomi.fi-verkkopalvelussa julkisen hallinnon palvelupisteiden sijaintitietojen esittämiseen ja reititykseen.

Selkokartta on yksinkertainen ja hyvin luettava taustakartta, joka toimii myös opaskarttana. Näkövammaisilta saadun testipalautteen perusteella esimerkiksi tekstien taustalle lisättiin kehitysvaiheessa valkoiset laatikot. Nimistöä ja muuta tietoa on vähennetty, jotta tekstit, tiet ja rakennukset erottuvat selkeästi.

Mirjam Heikkinen odottaa seuraavaksi yhteistyötä mm. Helsingin yliopiston Kieletön kaupunki-hankkeen kanssa. Miten palveluista voitaisiin viestiä sanattomasti, ilman kirjoitettua kieltä?

http://palvelukartta.hel.fi