Mistä on hyvä kartta tehty?

Koonnut: Kirsi Mäkinen, kirsi.makinen@maanmittauslaitos.fi

Artikkeli pdf-muodossa.

Kartta 2016 -haaste etsi laadukkaita verkkosivuilla julkaistuja karttoja tai karttapalveluita. Positio haastatteli tekijöitä ja esittelee palkitut työt.

Suomen Kartografisen Seuran Kartta 2016 -haaste oli avoin kaikille kartoista kiinnostuneille. Osallistujat saivat valita kartan aiheen vapaasti tai tehdä sen kilpailun yhteistyökumppanin antamasta teemasta.

Kilpailussa etsittiin karttoja, joiden käyttötarkoitus tulee ilmi selkeästi ja jotka palvelevat hyvin käyttötarkoitustaan. Kartan tuli olla myös visuaalisesti korkeatasoinen ja mielenkiintoinen sekä esittää asioita uudella tavalla. Lisäksi kartassa käytetyn aineiston tuli olla hyvälaatuista.

Kilpailuun osallistui 24 työtä, josta raati palkitsi kuusi. Voittajatyöt edustavat Suomea ICC 2017 -konferenssin kansainvälisessä karttanäyttelyssä.

Kysymykset palkituille kartantekijöille
1. Mitä karttasi esittää?
2. Mistä sait idean työhösi?
3. Ketkä ovat kartan käyttäjiä ja miten heidän tarpeensa otettu huomioon suunnittelussa?
4. Mikä tässä työssä / kartan suunnittelussa oli haastavinta?
5. Mielestäsi kolme tärkeintä hyvän kartan ominaisuutta?

Yleinen sarja

Voittaja: Suomalaiset kartalla, Topi Tjukanov

Kartta joka esittää pisteinä, missä suomalaiset asuvat.

Kartta esittää Suomen väestön alueellista jakautumista webbikartalla. Postinumeroperustaisen tilastoaineiston perusteella väestöpisteet on estimoitu rakennusten "sisälle".

Tällaisten paikkatietovisualisointien tekeminen on olennainen osa työtäni sovellusasiantuntijana. Kun näin tämän kilpailun ajattelin, että osallistun siihen jollain visualisoinnilla. Aloin sitten pyörittelemään erilaisia aineistoja ja ideoita kunnes törmäsin verkossa Heikki Vesannon tekemään karttaan Skotlannin väestöstä. Hän oli saanut idean Guardianin visualisoinnista, jossa esitettiin Englannin väestöä karkeammalla tasolla. Idea vaikutti mielenkiintoiselta ja sellaiselta jota en ollut Suomen aineistoilla nähnyt, joten lähdin miettimään miten sen toteuttaisin.

Kartan käyttäjiä ovat ihan kaikki. Kuka tahansa voi olla kiinnostunut hienosta kartasta, joka kuvaa ymmärrettävää asiaa kiinnostavalla tavalla.

Sain duunikavereilta apua osissa, jotka olivat minulle uudempia ja tuntemattomampia (esimerkiksi webbisivun simppelit javascriptit) mutta muuten kartta valmistui aika kivuttomasti ja sen tekeminen oli todella mukavaa.

Hyvä kartta toimii intuitiivisesti. Parhaimmillaan et tarvitse legendaa, käyttöohjeita tms. vaan kartta selittää itse itsensä ja toiminnallisuutensa. Hyvä kartta on myös tyylikäs ja miellyttävä katsoa. Se tuo uuden näkökulman asioihin. Sellaisen, jota tekstillä tai graafeilla ei pystytä kertomaan.

Opiskelijasarja

Voittaja: Maaperän dynamiikka, Julia Kemppinen

Maaperän kosteusvaihtelua kuvaava kartta.

Kartta kertoo maaperän kosteuden alueellisesta vaihtelusta ja ajallisesta muutoksesta sekä niihin vaikuttavista ympäristömuuttujista. Esimerkkinä on Pohjois-Norjan Geaidnogáisá- ja Rástigáisá-tunturit sekä niiden väliin jäävä jokilaakson alue, jossa BioGeoClimate Modelling Lab -tutkimusryhmämme on usean vuoden ajan tutkinut arktis-alpiinista maaperää, kasvillisuutta ja mikroilmastoa.

Halusin kuvata kiinnostavaa ja ajankohtaista luonnonilmiötä, ja tuoda esille alueellisten mallinnusmenetelmien mahdollisuudet. Työni on tiivistelmä pro gradu -tutkielmastani, mutta maaperän kosteus ja sen ekosysteemivaikutukset ovat olleet kantava teema jo kandidaatin tutkielmassani ja vasta aloittamassani väitöskirjassani.

Kartta on suunniteltu esittelemään tiedeyhteisölle ja aiheesta kiinnostuneille maaperän kosteuden ajallista muutosta. Siihen vaikuttaneita ympäristömuuttujia tarkastelemalla voimme ymmärtää miksi tuntureiden laet ovat kuivempia kuin alava jokilaakso niiden välissä. Halusin kartasta mahdollisimman näyttävän tinkimättä luettavuudesta ja yksityiskohdista, jotta halutessaan kartasta saa hetkessä yleiskuvan tuloksista, mutta kiinnostuksen herättyä sitä voi jäädä tutkiskelemaan pidemmäksi aikaa.

Työn raskain ja paras osa olivat 140 km² tutkimusalueellamme 945 tutkimusruudun kosteusmittaukset, joita käytin työssäni vastemuuttujana. Eri puolilla aluetta sijaitsevat ruudut mittasimme kesäkuussa ja toistamiseen elokuussa ajallisen vaihtelun tutkimiseksi, mikä oli kokonaisuudessaan haastavaa ympäristössä, jossa lunta voi sataa läpi alkukesän ja suhteellista korkeuseroa on lähes kilometri. Toisaalta tutkimukselleni parempaa motivaatiota ja innoitusta ei ole kuin kaukana ihmistoiminnasta kukoistava herkkä tunturimaisema, jota ilmastonmuutos uhkaa. Pohjois-Norjan tutkimusalueella vaeltaessani sain ajatuksen osallistua Kartta 2016 -haasteeseen.

Lähestyn karttoja ennen kaikkea alueellisen mallintamisen kautta, joten mielestäni hyvässä kartassa tarkkuus, yleistettävyys ja todenmukaisuus ovat ne keskeisimmät ominaisuudet.

Kunniamaininta: Japanin luonto, Annika Ollanketo

Japanin luontoa kuvaava kartta.

Karttani esittää Japanin luontokarttaa, jossa pinnanmuotoja kuvataan erilaisin värein ja luonnonmaantieteellistä nimistöä symbolein ja tekstein.

Tein kartan lukion maantiedon neljännelle kurssille, jossa aiheena olivat kartografia ja aluetutkimus. Aluetutkimuksessa tehtiin luontokartta d-maps.comin tyhjälle karttapohjalle, johon kerättiin tietoa oman tutkimusvaltion luonnosta. Koska kyse oli sähköisesti tehtävästä kartasta, halusin kokeilla piirtopöytääni kartan pinnanmuotojen värittämisessä. Tein aluetutkimuksen Japanista. Kiinnostus Japaniin heräsi jo lapsena, kun katsoin animea ja luin paljon mangaa. Halusin kurssin aikana vielä syvällisemmin perehtyä valtioon. 

Kartan käyttäjiä voivat olla esim. Japanin luonnosta kiinnostuneet ihmiset. Yritin kuvata mahdollisimman tarkasti Japanin pinnanmuotoja ja merkitä runsaasti vesistöjä, jotta kartasta tulisi mielenkiintoinen. 

Kartan suunnittelussa haastavinta oli tietolähteiden suomentaminen, sillä osa niistä oli japaninkielellä kirjoitettuja. Käytin silloin tällöin Google-kääntäjää apuna, jotta sain suunnilleen käännettyä nettisivuja englanniksi. Haastavaa oli myös kartan värittäminen. Jouduin välillä aloittamaan koko työn alusta huomatessani etteivät vuoristot sijoittuneet oikein kartalla.

Mielestäni kolme tärkeintä hyvän kartan ominaisuutta ovat mittakaava, selitteet sekä kartan teema. 

Kunniamaininta: Ukkone-Salamakartta, Johannes Nyman

Kartta, joka näyttää mihin salama iskenyt.

Ukkone on lähes reaaliaikainen salamapalvelu käyttäjälle, joka haluaa tietoa lähistölleen viimeisen 12 tunnin aikana iskeneistä salamoista. 

Halu oppia uutta ja ottaa uusia tekniikoita haltuun innoitti miettimään erilaisia webpalveluita harrasteprojektiksi. Salamat päätyivät aiheeksi ihan lapsenomaisesta kiinnostuksesta tietää, kuinka lähelle silmin havaitut salamat oikeasti iskivät. Täytyi olla olemassa parempikin tapa kuin laskea sekunteja ja jakaa kolmella!

Tyypillinen käyttäjä lienee ukkosmyrskyn tai yksittäisen salaman havainnut ihminen, joka haluaa mobiililaitteella tai tietokoneen selaimen kautta visualisoida reaaliaikaisesti salamaniskuja verrattuna nykyiseen sijaintiinsa. Tämän käyttötapausskenaarion johdosta palvelun skaalautumiseen eri mobiililaitteille kiinnitettiin erityistä huomiota ja käyttäjän oma sijainti lisättiin näkyville. Skaalautumisessa olisi tosin vielä paljon parannettavaa.

Haastavinta työssä oli Ilmatieteen laitoksen salamadatan parsiminen omaan käyttöön sopivaksi, sillä avoimen datan XML-skeemat olivat tuolloin vielä kovin hepreaa itselle.
Hyvä kartta on mielestäni selkeä, siitä ymmärtää nopeasti sen mitä sillä halutaan esitettävän ja se on visuaalisesti miellyttävä.

HSL-teema

Voittaja: Bussien peruslinjasto, syksy 2017, Elmo Allén

Kartta, joka näyttää bussien reitit.

Kartassa on kuvattu HSL-alueen bussilinjastosta kohtuullisen lyhyellä vuorovälillä säännöllisesti kulkeva osa. Linjojen valintaa ohjaavana tekijänä käytin sitä, kulkeeko linja joka päivä ja onko sen vuoroväli ruuhkassa korkeintaan 12 minuuttia ja muulloin 20 minuuttia.

Poikkeuksiakin on tehty. Piirtämisen aikana tuli myös pohdittua, että valitsemani esitystapa sopii huonosti esimerkiksi Leppävaaran ja Myyrmäen liityntälinjaston esittämiseen. Olen pyöritellytkin ideaa kartasta, jossa esitettäisiin kaikki seudun bussi- ja raideliikenteen linjat tavalla, jossa linjaston voisi hahmottaa ja josta saisi kuvan myös eri linjojen palvelutasosta niin sanottuna frequency map -karttana.

Olen pitkään kokenut nykyiset "yksi sininen viiva kaikille linjoille" -tyyppiset linjakartat huonoiksi. Niitä on vaikea silmäillä ja esimerkiksi hahmottaa pitkiä seutulinjoja. Vaikka raideliikenne on saanut tärkeämmän roolin, silti bussilinjasto on tärkeä osa seudun joukkoliikennejärjestelmää jatkossakin. Olisi tärkeää, että matkustajilla olisi hyvä yleiskuva sen palvelun tasosta ja kattavuudesta.

Kartan käyttäjiä ovat seudun kaikki joukkoliikennematkustajat jollain tasolla. Nykyisten GPS:n avulla toimivien reittioppaiden aikana pysyvien karttojen rooli on vähän muuttunut, muttei vähemmän tärkeäksi. Joukkoliikennelinjaston perusosien tulisi olla kohtuullisella vaivalla hahmotettavissa ilman puhelinsovelluksia. Matkustus lisääntyy, kun matkustaja kokee ymmärtävänsä järjestelmän toiminnan myös kokonaistasolla. Erityisesti kartta voisi olla hyödyksi asuinpaikkaa valittaessa, koska kartalta näkee heti mihin kaikkialle mistäkin on mahdollista matkustaa kohtuullisen helposti. Helsingin seudun ulkopuolelta muuttaville kartta voisi toimia palvelutasosta yleisesti kertovana, eräänlaisena mainoksena. Se auttaisi madaltamaan kynnystä siirtyä raideliikenteestä busseihin. Koin myös, että kun Länsimetron myötä bussilinjasto muuttuu Etelä-Espoossa täysin, muutokset on helpompi hahmottaa kokonaisuutena skemaattisella linjakartalla.

Tämän kartan suunnittelin myös itseni kaltaiselle ryhmälle eli joukkoliikenteen "superkäyttäjille", jotka ihan omaksi ilokseen haluavat hahmottaa isompiakin kokonaisuuksia kuin päivittäin tarvitsevat ja jotka viihtyvät karttojen parissa.

Kartta on myös kantaaottava. Koen, että nykyinen bussilinjasto on melko vaikea hahmottaa, ja sitä pitäisi yksinkertaistaa, vaikka se tarkoittaakin vaihtojen lisääntymistä. Valitsemani bussilinjat edustavat sitä palvelutasoa, joka koko seudulla pitäisi olla, ja kartta voisi myös toimia keskustelun pohjana sille, pitäisikö tätä bussiliikenteen "kantaverkkoa" laajentaa.

Työläintä oli luonnollisesti linjojen sovitteleminen skemaattiseen asetteluun, jossa maantiedettä pitää yksinkertaistaa. Myös esimerkiksi pysäkkinimien tilarajoitteet aiheuttavat päänvaivaa ruuhkaisissa paikoissa. Tämä kaikki oli kuitenkin ratkaistavissa kärsivällisyydellä.

Hyvä kartta on aina kompromissi informaation määrän ja selkeyden välillä. Tärkeintä on osata valita etukäteen se informaatio, joka kartan on tehtävänä välittää ja sitten jättää kaikki päätarkoitusta häiritsevä pois. Hyvä kartta on toki aina myös hyvän näköinen ja mahdollisimman virheetön. 

MML-teema

Kunniamaininta: Suomen tiekartta, Janne Weckman

Kartta, jossa näkyy tiet.

Kartta on tiekartta koko Suomesta netissä.

Halusin opiskella suuren aineiston käsittelyä ja sen julkaisemista netissä. Idea oli ollut jo aiemmin muhimassa, mutta karttahaastekilpailu oli sopiva kimmoke tehdä työ oikeasti. Satuin myös sopivaan aikaan löytämään oikeat työkalut toteuttamiseen.

Kartan on tarkoitus palvella kaikkia teillä liikkujia, myös pyöräilijöitä. Karttaa voi myös käyttää muiden nettikarttapalveluiden pohjakarttana. Pyrin tekemään teiden luokittelun erottuvaksi ja paikkansapitäväksi. Tiet on eroteltu mm. päällystämättömiin ja päällystettyihin. Lisäsin mm. huoltoasemat ja reittihaun. Myös paikannimien luokitteluun on kiinnitetty erityistä huomiota.

Haastavinta oli suurten aineistojen käsittely eli skriptien tekeminen työn automatisoinniksi. Toinen haastava tehtävä oli erilaisten karttakohteiden luokittelu ja ulkoasujen määrittäminen. Siihen minulla oli tosin aiempien töiden vuoksi jo melko hyvät pohjat olemassa. Myös palvelintila tuli rajoittavaksi tekijäksi ja suurilla mittakaavoilla valitsinkin niihin OpenStreetMapin.

Kolme hyvän kartan ominaisuutta on paikkansapitävyys, luettavuus ja että kartta palvelee käyttötarkoitustaan.