Pokemonista huoltomiehiksi

Kirjoittaja: Katri Isotalo, katri.isotalo@viestintaisotalo.fi

Artikkelin pdf-versio

Henkilä katsoo tabletilla kuvaa kalustetusta huoneesta.

Lisätyn todellisuuden sisustussovelluksia on kehittänyt muun muassa suomalainen Vividworks. Terassin lattialla näkyy VTT:n markkeri, jolla kalusteet kiinnitetään ympäristöönsä (Kuva: Vividworks).

Lisättyä todellisuutta löytyy muualtakin kuin peleistä. Todellisia hyötyjä odotetaan huoltotehtävistä ja teollisuudesta.

Venusaur, Charmeleon ja Pikachu ovat tuoneet lisätyn todellisuuden isoisänkin tietoisuuteen. Pikachuita metsästävien äidit ovat ehkä tutustuneet teknologiaan Ikeassa. 

Lisätty todellisuus tuo sohvan omaan kotiin oikean kokoisena ja tarjoaa mahdollisuuden nähdä se todellisessa ympäristössä myös eri värisenä. Sopisiko verhoihin paremmin vihreä vai oranssi? Ikealla on ollut tällainen sovellus jo vuodesta 2013. Virtuaalimallailu kotona vähentää pettymyksiä ja ennen kaikkea palautuksia. Suomessa sisustussovelluksia on kehittänyt VTT:n kanssa yhteistyössä oululainen  Vividworks. Se ratkaisuja on käytössä muun muassa Askolla ja Vepsäläisellä.

”Sisustaminen onkin toistaiseksi niitä harvoja ja hyödyllisiä lisätyn todellisuuden kuluttajasovelluksia”, toteaa VTT:n johtava tutkija Charles Woodward.

Enimmäkseen teknologiaa käytetään vielä peleissä ja mainonnassa. Woodwardin mukaan ainakin Italiassa ja Englannissa kuluttajat ovat löytäneet mainokset, joissa esimerkiksi aikakauslehden sivulla esiteltävää tuotetta voi pyöritellä puhelimen näytöllä, saada lisätietoa siitä ja osallistua samalla kilpailuun. 

Konkreettista hyötyä lisätystä todellisuudesta aletaan saada rakentamisessa ja teollisuudessa. Huollossa lisätyllä todellisuudella voidaan saada aikaan huimia säästöjä, kun vaikkapa Kiinassa olevan teollisuusnosturin huolto-ohjeet voidaan piirtää ruudulla näkyvään aitoon ympäristöön reaaliajassa Suomesta.

”Huolto- ja asennustehtävissä kädet vapaaksi jättävät datalasit ovat toki kätevämpiä kuin puhelin tai tabletti”, Woodward muistuttaa.

Avaruuselokuvan mieleentuovat hololinssit toi yleisön tietoon pari vuotta sitten Microsoft. Niiden kuluttajasovellukset antavat vielä odottaa itseään, mutta teollista hyötykäyttöä lasien scifimäinen ulkonäkö tuskin haittaa.

Kameraseurantateknologia päihittää kompassin

Pokemon-teknologialla huoltotehtäviin ei kuitenkaan kannata ryhtyä. Lisätyn todellisuuden teknologia perustuu yksinkertaisimmillaan käyttäjän paikantamiseen ja ruudulla näkyvän tuotteen kiinnittämiseen samaan sijaintiin. Torin laidalla vallattomasti keikkuvat poket on kiinnitetty ympäristöönsä GPS:n ja kompassin avulla, mutta useimmat hyötysovellukset edellyttävät tarkempaa kohdistusta.

VTT on kehittänyt kompassin vaihtoehdoksi piirrepohjaista kameraseurantateknologiaa. Siinä ympäristöön lisätty kohde kiinnitetään paikalleen ympäristön kulmapisteiden ja suorien viivojen kuten vaikkapa pöydänkulman perusteella. VTT:n avoimen lähdekoodin Alvar-aliohjelmakirjastoon on koottu markkeripohjaisia kameranseurantaan liittyviä toiminnallisuuksia, ja kirjastolla on tuhansia käyttäjiä eri puolilla maailmaa esimerkiksi 3D-sovelluksia kehittävässä Goblin XNA -yhteisössä.

VTT tarjoaa myös kaupallisesti lisensoitua kehittyneempää markkeritonta 3D-kameranseurantateknologiaa. 3D-pistepilvirekonstruktioihin ja piirrepohjaiseen havainnointiin perustuvien markkerittomien ratkaisujen etuja ovat nopeus, tarkkuus sekä hyvä häiriönsietokyky.

Millainen museo Etelärantaan?

Ikean sovelluksessa kamera käyttää markkerina lattialle asetettua Ikean kuvastoa. Markkerittomilla menetelmillä olisi puolestaan voitu tarkastella Guggenheimin museon suunnittelukilpailun ehdotuksia Helsingin Etelärannassa. Aikatauluhaasteena kuitenkin oli, että kilpailun osallistujilta olisi täytynyt pyytää korkeatasoiset ja yhdenmukaiset 3D-rakennusmallit suunnittelutöistä.

Sen sijaan valmiiksi 3D-mallinnettuja rakennuksia voidaan Woodwardin mukaan lisätä ulkotiloihin heittämällä: ”Helsingin rakenteilla oleva keskustakirjasto istutettiin VTT:ssä paikalleen 15 minuutissa. Toimistosta piti toki tulla testaamaan lopputulosta Kansalaistorille. Hyvin se kirjasto puhelimen ruudulla ympäristöön istui.”
Rakentamisessa lisätty todellisuus siis leventää 3D-mallinnuksen raivaamaa latua suunnitelmien visualisoinnissa yleisölle ja päättäjille.

Virtuaalisovitus vähentää palautuksia 

Lisätystä todellisuudesta odotetaan paljon verkkokaupassa. Kun myynnissä olevaa vaatetta pääsee sovittamaan yllään ja jopa liikkumaan siinä, vähentyvät kalliit palautukset. Sovitukseen käytetään samaa Kinect-syvyyskamerateknologiaa kuin Xbox-konsolipeleissä. Erityisen edistyksellisesti virtuaalisia sovituskoppeja on käytetty Ranskassa. 

Silmälasien ostaja pääsee toivottavasti pian näkemään lasivaihtoehdot nenällään omien miinuslinssiensä läpi. Autonavigointikin siirtyy Woodwardin mukaan pian suoraan tuulilasille. Muita hyviä sovellusalueita ovat opetus ja koulutus, kuten vaikkapa molekyylien pyörittely kolmiulotteisesti. Museoissa ja matkailualalla voi jo nähdä lisättyä kuvaa siitä, miltä museoesine tai katukuva on näyttänyt aikaisemmin.

Hyödyllisiä sovelluksia olisivat myös kauppakeskusnavigointipalvelut, joissa erityisen silmälasilinssin läpi voisi nyt nähdä reittiopastuksen haluamalleen osastolle virtuaalisena. Ainakin Samsungin ja Googlen tiedetään jo kehittävän älypiilolinssejä, joilla annetaan komentoja puhelimelle silmien räpyttämisellä. Lisäksi navigointisovellus edellyttää, että kauppakeskuksella tai tavaratalolla on asiakkaan paikantamiseen tarvittava infra käytössä.

VTT on kokeillut puhelimella toimivaa navigointipalvelua Helsingin Kampin kauppakeskuksessa lattiaan teipatuilla markkereilla, mutta sovelluksen lataaminen ei oikein innostanut ihmisiä. Kokeiluun sisältyi myös opettavainen esimerkki siitä, miten vaikeaa kuluttajan tarpeiden arvaaminen insinööreille on: eniten Kampissa haettu kohde oli wc, mutta sinne reittiä ei kokeilussa opastettu.

Lisätty todellisuus (Augmented Reality, AR) on teknologia, joka yhdistää tietokoneen luomaa näkymää fyysisen maailman näkymään esimerkiksi mobiililaitteen avulla.